Timo Huhta

Mielestäni ei ole poliitikkojen tehtävä lähteä linjaamaan kännyköiden käytöstä koulujen välitunnilla. Näen kuitenkin hyvänä, että laki mahdollistaa kännykkäkiellot oppitunneilla, mutta linjausten tekeminen ja soveltaminen tulisi jättää oppilaitosten vastuulle.

Varhaiskasvatuksen opettajien palkkaukseen tulisi ohjata lisävaroja, jotta kaikkiin päiväkoteihin saadaan riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan työoloihin ja työssä viihtymiseen tulee panostaa. Mikäli osaavan työnvoiman saanti kuntaan edellyttää palkkojen nostamista myös päiväkodeissa, on palkkatasoa tarkastettava.

Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien lisäämisellä tuskin olisi vaikutusta kuntaveroon. Vantaan tulee pystyä tarjoamaan kaikille lapsille laadukasta ja toimivaa opetusta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden lasten koulunkäyntiin, oppilaan ohjaukseen sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, jotta kaikille koululaisille Lasten ja nuorten koulutukseen ja hyvinvointiin tehtävät panostukset ovat investointeja tulevaisuuteen. Kuntaveron korotuksia tulee välttää viimeiseen asti ja seurata päätöksissä naapurikunnissa tehtäviä ratkaisuja. Vantaan kuntavero on jo nykyisellään korkeampi kuin Helsingissä ja Espoossa, joihin vertailua on tehtävä.

Vantaan tulee tukea kulttuuripalveluita jatkossakin. Myös naapurikuntien kulttuuritarjonta on huomioitava, jotta kulttuuripalvelut saadaan pidettyä monipuolisina ja mahdollisimman laadukkaina. En kuitenkaan näe, että kunnalla on velvollisuutta lähteä paikkaamaan maan hallituksen tekemiä kulttuurileikkauksia. Tukipäätökset on aina tehtävä tapauskohtaisesti.

Kirjastopalvelut ovat syytä jatkossakin säilyttää kuntalaisten lähettyvillä. Kirjastotoimintaa voidaan kehittää esim. keskittämällä muita kaupunki- ja kulttuuripalveluita kirjastojen yhteyteen ja lisäämällä nouto- ja itsepalvelupisteiden määrää, mikä voi mahdollistaa laajemmat aukioloajat. Kirjallisuusvalikoiman laajentamisessa, kirjojen varauksissa ja noutopisteiden toteutuksessa voidaan hyödyntää aiempaa enemmän digitalisaatiota ja itsepalvelukirjastoja, mutta fyysisiä kirjoja tulee jatkossakin olla saatavilla.

Kuntaveronkorotuksia tulee välttää viimeiseen asti sekä seurata päätöksissä myös naapurikunnissa tehtäviä ratkaisuja. Vantaan kunnallisvero on jo nykyisellään korkeampi kuin Helsingissä ja Espoossa, joihin vertailua on tehtävä. Kuntaveroprosentti olisi pyrittävä saamaan samalle tasolle Helsingin ja Espoon kanssa, mikä osaltaan lisäisi Vantaan houkuttelevuutta asukkaiden silmissä. Vantaan tulee panostaa taloudelliseen kasvuun, kilpailukyvyn parantamiseen sekä pyrkiä näyttäytymään vetovoimaisena kaupunkina, niin yritysten kuin asukkaiden silmissä. Vantaa tarvitsee uusia yrityksiä ja investointeja, työssäkäyviä asukkaita sekä houkutella kaupunkiin uusia veronmaksajia, joiden avulla voidaan taata laadukkaat ja toimivat peruspalvelut.

Vantaalla ei sovellu suuren kokoluokan tuuli- tai aurinkovoimantuotantoon, mutta Vantaa tai sen konserniyhtiöt voivat hankkia lisäomistuksia tuulivoimapuistoista ja aurinkovoimaloista. Suomessa sähkönkulutus on ennusteiden mukaan kasvamassa merkittävästi tulevina vuosina ja hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät panostuksia myös uusiutuvan energiantuotantoon. Aurinkovoimaa voidaan lisätä esimerkiksi edellyttämässä kaavassa aurinkopaneelien rakentamista rakennusten katoille, silloin kun se on teknis-taloudellisesti perusteltua. Datakeskuksia voidaan myös houkutella kaupunkiin ja hyödyntää hukkalämmöt osana kaukolämmöntuotantoa. Uusi teknologia ja kestävä kehitys luovat uutta yritystoimintaa sekä työpaikkoja. Tätä kehitystä tulee vahvistaa ja tunnistaa talouskasvun mahdollisuudet.

Nykyinen maa- ja asuntopolitiikka sekä kasvun keskittäminen radanvarren lähiöihin on lisännyt segrekaatiokehitystä. Myyrmäessä ja Kivistössä pienituloisten osuus on viime vuosina kasvanut ja suurituloisten vastaavasti laskenut, kuten useissa radanvarren lähiöissä. Korso ja Koivukylä on taas jäänyt vähälle huomioille, eikä investointeja ole tehty riittävästi näiden lähiöiden kehittämiseksi. Vantaan tulee tasoittaa lähiöiden eriarvoisuutta alueelle tehtävien investointien ja kaavoituksen avulla. Ihmisten huono-osaisuus ja hyvinvointi eivät saa jakaantua liikaa eri alueiden kesken. Asuinalueita on pyrittävä kehittämään niin, etteivät tulo- ja koulutustasojen erot, omistus- ja vuokra-asuntojen suhde, työttömyysaste tai vieraskielisten osuus eivät korostuisi liikaa eri asuinalueilla.

Vantaalla vieraskielisten maahanmuuttajien osuus koko väestöstä ja väestönkasvusta on merkittävä, joten maahanmuuttajien vaikutus Vantaan taloudelle ja työvoimansaannille on merkittävä. Erityisesti väestön vanhetessa ja syntyvyyden laskiessa, työtätekeviä maahanmuuttajia tultaneen tarvitsemaan lisää paikkaamaan saatavilla olevan kotimaisen työvoiman puutetta. Vantaan haasteena on kuitenkin ollut viime vuosina maansisäinen muuttotappio, mikä tulisi kääntää muuttovoitoksi. Tämä vaatii useita samanaikaisia toimenpiteitä Vantaan vetovoiman parantamiseksi. Vantaan kaupunkikehitystä ja asuntopolitiikkaa tulee muuttaa vetovoiman parantamiseksi. Vantaan tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomioita olemassa olevien asuinalueiden elinvoimaan ja viihtyisyyteen sekä lähiluonnon säilyttämiseen.

Vantaan yleiskaava nojautuu pitkälti ajatukseen, että rakentaminen ohjataan kasvukeskuksiin ja raideyhteyksien varrelle, eikä uusi yleiskaava esitä laajoja uusia aluevarauksia asuntorakentamiselle rakentamiseen aiemmin osoittamilta alueilta. Tämä on luonut painetta laajentaa asuinalueita luontoarvoiltaan tärkeille alueille, mikä ei ole toivottava kehityssuunta. Yleiskaavan asettamat rajoitukset uusien Kartanonkoskien ja pientaloalueiden rakentamiselle tulisi purkaa ja uutta rakentamista tulisi tulevaisuudessa ohjata entistä enemmän luonto-, virkistys- ja ympäristöarvoiltaan vähemmän merkityksellisille alueille. Lähiluonnon säilyttäminen on vetovoimatekijä, joilla on vaikutuksia asuinalueiden vetovoimaan ja viihtyisyyteen.

Vantaan tulisi vetovoiman ja lapsiperheiden houkuttelemiseksi tulevaisuudessa lisätä pientalorakentamista. Haasteena on etenkin Vantaan yleiskaava, missä lähtökohtana on, ettei uusia pientaloalueita kaavoiteta. Samaan aikaan olemassa olevia pientalotontteja on liian vähän ja uudet kaavoitettavat alueet sijaitsevat luontoarvoiltaan merkittävillä tai asukkaille tärkeillä virkistys- ja viheralueilla. Vantaan tulisi panostaa selvästi nykyistä enemmän erityisesti pientaloaluiden kaavoittamiseen ja kehittämiseen, omakotitalotonttien tarjonnan lisäämiseen sekä kohtuuhintaisten perheasuntojen tuotantoon. Kasvavassa kaupungissa joudutaan väistämässä kaatamaan myös metsää, mutta uutta rakentamista tulisi ohjata entistä enemmän luonto ja virkistysarvoiltaan vähemmän merkityksellisille alueille.

Vantaa on kuluneella vaalikaudella tehnyt investointipäätöksen Vantaan ratikasta. Valittava valtuusto ei voi kumota näitä jo tehtyjä päätöksiä, joten uusien valittavien päättäjien kädet ovat tässä suhteessa sidotut. En kannata sitovan päätöksen tekemistä ratikan reitin jatkamisesta Länsi-Vantaalle. Mikäli ratikkaa tullaan joskus tulevaisuudessa laajentamaan Länsi-Vantaalla tulisi nyt suunniteltavien vaihtoehtoisten reittien lisäksi tarkastelle edullisempia reittivaihtoehtoja ja kaupungin mahdollista laajentumista luoteis-Vantaan suuntaan.

Vantaan katuverkostosta on pidettävä huolto ja etenkin paljon liikennöidyt huonokuntoiset kadut on kunnostettava budjetin sallimissa rajoissa. Katujen kunnossapito on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jota ei kuitenkaan voida saada kuntoon yhdessä valtuustokaudessa.

Vantaan tulee tukea taidetta ja kulttuuria. Grafiittitaiteelle on tilausta myös sisätiloihin ja nuoria taiteilijoita on hyvä tukea taidehankinnoin. Vantaan kulttuuripalveluihin tulisi panostaa, jotta palvelut saadaan pidettyä monipuolisina ja laadukkaina.

Varhaiskasvatuspalvelut tulisi ensisijaisesti järjestää julkisina palveluina. Palveluja voidaan kuitenkin yksityistää niiltä osin, kun samantasoiset palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin yksityisellä sektorilla. Yksityisten yritysten tavoitteena on kuitenkin ensisijaisesti tuottaa voittoa omistajilleen, mikä tekee yhtälöstä vaikean. Kaupungin tulee pystyä tuottamaan laadukkaita ja toimivia varhaiskasvatus- ja opetuspalveluita. Mikäli kuntapalveluita lähdetään joiltain osin yksityistämään, tulee päätökset olla taloudellisesti ja eettisesti hyvin perusteltavissa.

Kuntaveronkorotuksia tulee välttää viimeiseen asti ja seurata päätöksissä naapurikunnissa tehtäviä ratkaisuja. Vantaan kunnallisvero on jo nykyisellään korkeampi kuin Helsingissä ja Espoossa, joihin vertailua on tehtävä. Vantaan tulee panostaa taloudelliseen kasvuun, kilpailukyvyn parantamiseen sekä pyrkiä näyttäytymään vetovoimaisena kaupunkina, niin yritysten kuin asukkaiden silmissä. Vantaa tarvitsee uusia yrityksiä ja investointeja, työssäkäyviä asukkaita sekä houkutella kaupunkiin uusia veronmaksajia, joiden avulla voidaan taata laadukkaat ja toimivat peruspalvelut.

Ihmisten koulutustausta, osaaminen ja ahkeruus tulee näkyä palkkatasossa. Tuloerot eivät kuitenkaan pidä kasvaa ääripäissä liian suuriksi, mitä osaltaan myös verotuksella tasataan. Yhteiskunnan on pyrittävä tarjoamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja työelämässä menestymiseen. Tämä edellyttää panostuksia etenkin varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Valtiolla tulee olla merkittävä rooli markkinoiden ohjaamisessa ja valtion etujen varmistamisessa, mutta tätä valtaa tulee käyttää harkiten.

Suomessa on sosiaaliturvan taso, millä voi tulla toimeen. Pelkällä sosiaaliturvalla eläminen rajoittaa kuitenkin elämistä paljon, joten lähtökohtana tulisi olla, että ihmiset saataisiin töihin, jolloin elintaso saadaan nostettua. Työllisyyspalveluiden siirtyessä kuntien vastuulle, on kaupunkien kuitenkin tukemaan vahvemmin ihmisten työllistymistä laajalla keinovalikoimalla. On kuitenkin muistettava, että on myös muita ihmisryhmiä esim. pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistymistä voi olla haasteellista. Jossain tilanteissa epämieluisankin työnvastaanottaminen voi olla perusteltua. Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä töitä, jolloin yhteiskunnan tulisi tulee huolehtia toimeentulon tasosta, mikä mahdollistaa mielekkään ja hyvän elämän.

Julkisia palveluita voidaan yksityistää niiltä osin, kun samantasoiset palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi kouluruoan hankinta ja kaupungin kunnossapitopalvelut voidaan toteuttaa julkisin tai yksityisin varoin, riippuen siitä kumpi on taloudellisesti ja palvelun laadun kannalta perusteltua. Yksityisten yritysten tavoitteena on kuitenkin ensisijaisesti tuottaa voittoa omistajilleen, mikä tekee yhtälöstä vaikean. Kilpailu osaltaan vaikuttaa palvelun hintaan ja tulevaan hintakehitykseen. Kaupungin tulee pystyä tuottamaan asukkaille laadukkaita ja toimivia kuntapalveluita. Mikäli kuntapalveluja lähdetään joiltain osin yksityistämään, tulee päätökset olla hyvin perusteltavissa.

Vantaalla vieraskielisten maahanmuuttajien osuus koko väestöstä ja väestönkasvusta on merkittävä, joten maahanmuuttajien vaikutus Vantaan taloudelle ja työvoimansaannille on merkittävä. Erityisesti väestön vanhetessa ja syntyvyyden laskiessa, työtätekeviä maahanmuuttajia tultaneen tarvitsemaan lisää paikkaamaan saatavilla olevan kotimaisen työvoiman puutetta.

Katson, että kristinusko opettaa tärkeitä arvoja, joita jokainen voi soveltaa elämässään haluamallaan tavallaan. Suurin osa suomalaisista on kristittyjä ja joistain kristillisistä perinteistä on ajan saatossa muodostunut esimerkiksi osa koulun juhlaperinteitä. Itse en näe ongelmana, jos koulujen juhlissa lauletaan esimerkiksi Suvivirsi tai esitetään jouluevankeliumi.

Katson, ettei perinteiset sukupuoliroolit enää päde sellaisenaan modernissa ja vapaassa yhteiskunnassa. Jokainen voi toteuttaa itseään ja olla sellainen kuin haluaa, kunhan kunnioittaa ja arvostaa myös kanssaihmisiä.

En käyttäisi ensimmäisenä näitä sanoja lasten arvojen opettamisessa. Lapsille tulee asettaa rajoja ja olla sääntöjä, joilla ohjataan lasta, mutta tärkeämpää on mm. opettaa lasta itsenäiseen ajatteluun sekä ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja sen seurauksista. Lapsien on opittava kunnioittamaan muita ihmisiä ja heidän mielipiteitään, mutta tätä ei pidä opettaa auktoriteettien kautta.

Suomen tulee säilyttää tavoitteensa olla hiilineutraalius vuonna 2035. Tavoite on haastava, mutta nykyisen tiedon pohjalta tavoitteessa on syytä pysyä. Hiilineutraalisuustavoitteisiin pääsy edellyttää myös uuden teknologian kehittämistä, minkä kustannuksista joutuvat vastaamaan teknologiaan ensimmäisenä investoivat yritykset. Kaupungeilla ja kaupungin omistavilla konserniyhtiöillä, etenkin energiayhtiöllä on myös merkittävä rooli ympäristötavoitteisiin pääsemisessä. Luonto- ja ympäristöarvot sekä kestävä kehitys tulee ottaa aina huomioon päätöksenteossa ja näitä on pyrittävä edistämään.

Suomen edusta tulee lähtökohtaisesti aina huolehtia, mutta en lähtisi nykyisessä maailmantilanteessa asettamaan Suomen ja suomalaisten etua automaattisesti kaiken muun edelle. Maailmassa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, kompromisseja sekä tarpeen mukaan joustoja. Erityisesti talouteen, turvallisuudessa ja ilmastotyössä tarvitaan yhteistyötä. Suomelle tärkeissä asioissa Suomen etua kannattaa tavoitella sinnikkäästi, mutta kansainvälissä yhteistyössä välillä voi Suomen etuna voi olla joustaminen ja yhteisen hyvän tavoittelu. Päätökset tulee aina arvioida ja tehdä tapauskohtaisesti.

Päätöksenteko ympäristön ja työpaikkojen/talouskasvun välillä on tehtävä aina tapauskohtaisesti. Ilmastotoimia ja taloutta ei tarvitse asettaa jyrkästi vastakkain. Uusi teknologia ja kestävä kehitys luo myös uutta yritystoimintaa sekä työpaikkoja. Kehityksen myötä uudet teknologiset ratkaisut voivat tulevaisuudessa olla taloudellisesti kannattavia, vaikka juuri tällä hetkellä ne eivät olisikaan taloudellisesti perusteltavissa. Tulevaisuuden ympäristötavoitteet tulee asettaa korkealle, mutta kulloisetkin taloudelliset realiteetit tulee ohjata osaltaan päätöksiä. Luonto, ympäristöarvot ja kestävä kehitys tulee huomioida nykyistä paremmin kaupungin päätöksenteossa.

Politiikassa on syytä noudattaa lakeja ja sääntöjä, jotka ovat demokratian periaatteita.

Suomi tarvitsee taloudellisesti hyvinvoivia kuntia. Valtion alueelliset tuet ovat jossain määrin hyväksyttävissä, mutta lähtökohtaisesti aluetukia tulisi pyrkiä vähentämään. Kuitenkin kaikissa kunnissa asukkaille on pystyttävä järjestämään vähintään lakisääteiset peruspalvelut. Suomessa on tällä hetkellä paljon myyntitappiosta kärsiviä pieniä kuntia, joiden talous ei ole vakaalla pohjalla. Mikäli kunnan omat tervehdyttämistoimet eivät toimi, tulisi kunnan tarkastella mahdollisuuksia kuntaliitoksiin. Suomi on pieni ja harvaanasuttu maa. Koko maata ei ole tulevaisuudessa mahdollista pitää asuttuna.

Suomessa on paljon myyntitappiosta kärsiviä pieniä kuntia, joiden talous ja tulevaisuus ei ole vakaalla pohjalla. Muuttoliikkeen ja maahanmuuton myötä kaupungistuminen jatkuu ja väestö keskittyy etenkin suuriin kasvukeskuksiin. Kaupungistumisen myötä suurempi osa väestöstä pääsee paremman koulutuksen, joukkoliikenteen ja palvelujen piiriin. Kaupungeissa on paremmat työ- ja opiskelumahdollisuudet, yrityksillä on paremmat mahdollisuudet kasvuun ja innovaation kehittämiselle. Kaupungissa samat palvelut pystytään tuottamaan taloudellisesti tehokkaammin ja tiiviimpi kaupunkirakenne vähentää Suomen ilmastopäästöjä. Vantaan haasteena on kuitenkin ollut viime vuosina maansisäinen muuttotappio, mikä tulisi kääntää muuttovoitoksi.Tämä vaatii useita toimenpiteitä Vantaan vetovoiman parantamiseksi.