Aki Saarikoski

Mielestäni kännykän käyttöön puuttuminen välitunneilla puuttuisi liikaa oppilaan yksilönvapauteen. Kuitenkin lähtökohtaisesti välitunnit olisi hyvä käyttää koulutovereiden kanssa leikkimiseen yms. hengailuun, sillä koulupäivä on mitä mainioin hetki sosiaalistua ja harjoitella sosiaalisia taitoja. Kouluissa tulee varmistaa mielekäs tekeminen välitunneilla.

Lähtökohtaisesti työehdoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken. En kuitenkaan vastusta ajatusta palkankorotuksilla houkuttelemista, sillä varhaiskasvatuksen työntekijät ansaitsevat vähän palkkaa. Järvenpään kaupungin talouden salliessa palkankorotukset olisivat mielestäni tervetulleita.

Jokaisella oppilaalla on oikeus laadukkaaseen ja tarpeitaan vastaavaan koulutukseen. En kuitenkaan näe, miksi erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien lisääminen kouluissa tarkoittaisi väistämätöntä kuntaveron korotusta. Järvenpäässä on jo tällä hetkellä Helsingin seudun yksi korkeimmista verotuksista (https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/5-medialle/51-selvitykset/2025/verotietoa-98-netti.pdf), mikä väistämättä syö Järvenpään vetovoimaa. Rahat erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrän lisäämiseen voitanee saada muilla keinoin kuin veronkorotuksin.

Nykyinen Orpon hallitus on leikannut kulttuurielämältä merkittävästi ja kulttuuriväki onkin protestoinut leikkauksia vastaan mielenosoituksin ja tuonut ilmi kulttuurialan ahdinkoa. Kunnille jääkin vastaisuudessa yhä merkittävämpi rooli kulttuurin rahoituksesta. Kulttuuri ei ole koskaan historiassa pärjännyt pelkästään yksityisellä rahalla eikä tule pärjäämään tulevaisuudessakaan. Järvenpää ei voi väittää itseään uskottavasti kulttuurikaupungiksi, mikäli merkittävissä määrin lähdettäisiin kulttuurista leikkaamaan. Priorisointia saatetaan luonnollisesti myös tulevaisuudessa tehdä.

Kirjastot ovat kansansivistyksen kulmakivi peruskoulujärjestelmän kanssa. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea oppimisen, demokratian ja sananvapauden kannalta. Monelle opiskelijalle kirjasto on tärkeä paikka, jonne mennä opiskelemaan, jos ei kotona pysty keskittymään syystä tai toisesta. Järvenpään kirjaston nykytasosta on pidettävä huolta, mieluummin pikemminkin kehittää sitä. Järvenpään kirjasto harjoittaa tällä hetkellä välinelainausta, mikä on merkittävä etu pienituloisten mahdollisuuksille harrastaa, sillä mm. sukset ovat kalliita. Tällä hetkellä lainausta ei voi uusia, ja näkisinkin siinä yhden kehittämiskohteen.

Järvenpäässä on tällä hetkellä Helsingin seudun kunnista korkeahko veroprosentti, mutta valtakunnan mittakaavassa keskimääräinen (https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/5-medialle/51-selvitykset/2025/verotietoa-98-netti.pdf). Kunnallisverojen taso vaikuttaa varmasti jossain määrin veto- ja pitovoimaan. Raha ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa vaan myös kunnan tarjoamat palvelut ja viihtyisyys vaikuttavat veto- ja pitovoimaan. Lähtökohtaisesti en lähtisi korottamaan kunnallisveroja ellei turvata palveluita tai investoida. Kunnallisveroista kunnallinen ansiotuloveroprosentti on ongelmallinen siitä, että se on vain lievästi progressiivinen verrattuna valtion ansiotuloveroon. Asiaa ei kuitenkaan pystytä kaupunginvaltuustossa muuttamaan, koska sillä ei ole lainsäädäntövaltaa.

Vihreän siirtymän investoinnit ovat tulevaisuutta. Järvenpää on kuitenkin todella pieni kaupunki pinta-alaltaan ja on tarkoin harkittava, miten vähäinen pinta-ala käytetään. Järvenpää ei välttämättä ole järkevä paikka esim. tuulivoimalle. Lähtökohtaisesti investoinnit ovat hyvästä tuoden verotuloja kaupungin kassaan.

Mielestäni tämä on keskeinen yhteiskunnallinen kysymys ja ennen kaikkea kysymys yhdenvertaisuudesta. En halua Suomeen enkä Järvenpäähän Amerikan malliin muurein ja vartijoin varustettuja rikkaiden naapurustoja. Koko kaupungin viihtyisyyden kannalta on tärkeää, etteivät asuinalueet eriydy. Järvenpäässä on mielestäni tässä onnistuttu kiitettävästi tähän asti. Eriytymisen ehkäisy ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Järvenpäässä voisi olla Loutin kaltaista omakotitaloaluetta ja Pajalan kaltaista kerrostaloaluetta.

Järvenpää ei kuulu muuttotappiokuntiin, vaan Järvenpäähän kohdistuu voimakasta maansisäistä muuttoliikettä. Kysymys on siis ainakin nykytilanteessa sinänsä turha Järvenpään kannalta.

Uskon, että Järvenpäässä pystytään sovittamaan luontoarvot ja rakentamisen tarve toisiinsa. En tahdo, että Rantapuistoa, Vanhankylänniemeä tai Lemmenlaaksoa rakennetaan täyteen. Järvenpäässä on pidettävä huolta luontoarvoista ja lähiluonnosta. Asumisen hintaa on kyllä kohtuullistettava.

Kuten on huomattu Orpon hallituksen kaudesta, veronkorotukset olisi parempi vaihtoehto kuin palveluiden tai sosiaalietuuksien leikkaaminen. Suomessa on nimittäin ensimmäistä kertaa 12 vuoteen asunnottomuus kääntynyt kasvuun, mikä johtuu suoraan hallituksen leikkauksista mm. asumistukeen. Sopeutus on kohdistettava niihin, keillä on siihen varaa. Sitä on solidaarisuus. Myös kansantalous kärsii siitä, että niiden ihmisten varat, jotka menevät suoraan kulutukseen, vähenevät hallituksen sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten myötä. Tärkeintä kuitenkin on saada talouskasvu ja työllisyys nousuun. Muita keinoja on karsia yritystukia ja puuttua verovälttelyyn.

Suuret tulot eivät ole välttämättä seurausta lahjakkuudesta tai ahkeruudesta. Suuret tulot voivat johtua myös esim. nepotismista tai tuurista taikka syntymällä rikkaaseen sukuun. Tulonsiirroilla sen sijaan saadaan tuettua lahjakkaita ja ahkeria köyhemmistä oloista tulevia ihmisiä, mikä on todellista mahdollisuuksien tasa-arvoa. Itse kannatan pieniä tulo- ja varallisuuseroja. Lähihistoria osoittaa, etteivät pienet tulo- ja varallisuuserot ole este talouskasvulle, sillä länsimaissa talouskasvu oli räjähdysmäistä 1950-1980-luvuilla nykyiseen verrattuna, kun tulo- ja varallisuuserot olivat historian alhaisimmat. Suosittelenkin perehtymään Thomas Pikettyn teoksiin Pääoma 2000-luvulla sekä Pääoma ja ideologia.

1980-luvulta harjoitettu uusliberaali talouspolitiikka eli sellainen talouspolitiikka, joka puuttuu vain vähän markkinoiden toimintaan, on osoittautunut epäonnistuneeksi. Uusliberaali talouspolitiikka on aiheuttanut tulo- ja varallisuuserojen jyrkän kasvun, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien heikkenemisen sekä käynnissä olevan ekokatastrofin. Ainakaan kapitalistinen markkinatalous ei ole automaattisesti reilu, sillä koko järjestelmän johtoajatus on voitontavoittelu hinnalla millä hyvänsä. Järjestelmä kannustaa siis ahneuteen ja itsekeskeisyyteen. Valtion on puututtava voimakkaasti markkinoihin, jotta tuotannon hedelmät voidaan jakaa oikeudenmukaisesti. Laivalla ei ole suuntaa ilman kapteenia.

Suomessa on sinänsä helppoa elää sosiaaliturvan varassa, ja silloin hyvinvointivaltio nimenomaan toimii. Kysymys taitaakin olla arvolatautunut siten, että kysymyksellä haetaan, onko Suomessa liian helppoa elää muiden kustannuksella. Ideaalitilanteessa itse kukin hankkisi oman toimeentulonsa, mutta sosiaaliturva on olemassa elämässä tapahtuvien muutosten vuoksi. On kuitenkin pidettävä mielessä, että sosiaaliturvaa ovat niin perustoimeentulotuki kuin työttömyysturvakin, mutta myös vanhempainvapaat ja -rahat, opintotuki ja eläkkeet. Sosiaaliturva on siis laaja ja monimutkainen, esitetty kysymys yksinkertainen. Vastasin "Jokseenkin eri mieltä" siksi, että järjestelmä mielestäni toimii silloin, kun se on helppoa, muttei sosiaaliturvan varassa elämä välttämättä ole kovin mukavaa.

Luonnollisten monopolien, esim. rautateiden, vesihuollon, sähköverkon, tulisi aina olla julkisessa omistuksessa, sillä julkinen monopoli voi olla tekemättä voittoa ja pitää hinnat kuluttajille alhaalla toisin kuin yksityinen monopoli. Julkinen yritystoiminta on perusteltua myös monella muulla alalla, esim. asuntotuotannossa, kun halutaan korostaa hyödykkeen sosiaalista puolta voitontavoittelun sijaan.

Suomeen on kaikkina aikoina muuttanut ihmisiä muista maista. Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus on antanut Suomelle esimerkiksi pizzat ja kebabit, amerikkalaiset elokuvat ja sarjat, YouTuben ja TikTokin. Onkin vaikea eristää "puhdasta" suomalaista kulttuuria kaikista sen saamista vaikutteista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö suomalaista kulttuuria ja suomalaisuutta tulisi vaalia ja arvostaa. Näenkin esimerkiksi kansakunnan jatkuvasti heikentyvän äidinkielen taidon sellaisena monikulttuurisuuden vaikutuksena, mikä ei ole hyvästä.

Riippuu täysin, mitä kristillisillä arvoilla tarkoitetaan, koska sekin on vuosisatojen saatossa tulkinnasta riippuen vaihdellut. Mikäli sillä tarkoitetaan uskoa, toivoa ja rakkautta (https://evl.fi/tietoa-meista/perustietoa-kirkosta/kirkon-arvot/), voin allekirjoittaa oikeudenmukaisuuden, huolenpidon sekä lähimmäisistä välittämisen. Kristillisillä arvoilla kuitenkin politiikassa tarkoitetaan usein konservatiivisia arvoja, minkä vuoksi vastasin "Jokseenkin eri mieltä". Itse olen arvoliberaali enkä halua tulla samaistetuksi kristillisdemokraattisen arvomaailman kanssa.

Jokaiselle on taattava itsemääräämisoikeus päättää olla juuri sellainen kuin haluaa olla. Ei ole valtiovallan tehtävänä määritellä, mitä kukin on. Käytännön toimista sen sijaan riippuu, ovatko toimet kannatettavia.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen eivät ole tärkeimmät arvot, mutta lapsen on hyvä oppia käyttäytymään toisia kunnioittaen ja sivistyneesti. On paljon tärkeämpiä arvoja, kuten uteliaisuus ja edellä mainittu toisten kunnioittaminen, joita tulisi opettaa. Suomi ei ole Sparta eikä pidäkään olla.

Jokaisen maan on tehtävä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja Suomen on tätä edistettävä kansainvälisen yhteistyön myötä. Kysymys on sinänsä absurdi, koska Suomi ei tee ilmastopolitiikkaa yksin vaan varsinkin EU-kontekstissa.

Sosialidemokratia ja työväen aate on kansainvälinen. Omaan arvomaailmaani kuuluu vahvasti kansainvälisyys. Suomen on toki valtiona ajateltava ensisijaisesti oman kansansa parasta, mutta pelkkään omaan napaan tuijottelu ei välttämättä ole jokaisessa tapauksessa edes oman edun mukaista.

Ympäristön etu ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia asioita vaan nimenomaan tulevaisuudessa on keskityttävä yhä enemmän ekologisesti kestävään kasvuun. Mikäli ympäristön etua laiminlyödään tarpeeksi pitkään, ei ole enää ympäristöä, jossa asua. Eri asia taasen on, voitaisiinko väliaikaisesti kasvattaa fossiilisten polttoaineiden kulutusta esimerkiksi sen vuoksi, etteivät elinkulut kasvaisi kohtuuttomiksi. Oma kysymyksensä myös on Lapin herkkään luontoon suunnitellut kaivoshankkeet, joiden tapauksessa painotan ympäristön etua.

Olen vankka oikeusvaltioperiaatteen kannattaja. Oikeusvaltioperiaate on säädetty Suomen perustuslain 2 §:n 3 momentissa, jonka mukaan "julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." En kannata itsevaltaisuutta. Tällä hetkellä Yhdysvallat on hyvä esimerkki demokratiasta, joka on yhä enevissä määrin luisumassa kohti itsevaltaisuutta.

On turha yrittää väkisin pitää koko valtakuntaa asutettuna. Kaupungistuminen vaikuttaisi vääjäämättä johtavan joidenkin alueiden tyhjentymiseen.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.