jukka Gustafsson

Mietin pitkään kyllä lievempääkin vaihtoehtoa. Mutta on selkeä toiminperiaate se, että kännykkä on poissa käytöstä silloin jos ei sitä opetuksessa tarvita. Kysymys on kasvatuksesta ja oppimisesta ja sitä tukevasta ja kehittävästä lasten kasvuympäristöstä. Siksi päädyin tässä varsin tiukkaan kantaan. Asian isosta periaatteellisesta syystä lainaan Helsingin sanomissa 10. 12.23 kirjoittanutta tiedetoimittaja Annikka Mutasta. ” Älylaitteiden viihdyttävät lapset eivät enää osaa keskittyä lukemaan…..Kirjoitettu teksti on yhä tehokkain keino kerryttää ja siirtää tietoa. Ihmiskunnan osaamisen ja hyvinvoinnin räjäytti kirjoitus ja lukutaito, ei internet ja kännykän selailu”

Palkan ohella merkitystä on eri työhyvinvointiin vaikuttavilla asioilla. Mutta palkalla on kiistatta merkitystä. Siksi pidän ihan oikeana tarvittaessa ottaa käyttöön lisäpalkkaa. Työn arvo ja merkitys on tärkeä, mielestäni yksi arvokkaimmista työtehtävistä, jossa palkkataso on liian matala.

Olen sivistysvaliokunnan jäsenenä ollut- uskallan kirjoittaa- keskeinen henkilö kun perusopetuslain käsittelyn yhteydessä henkilöstöpykälään lisättiin sana koulunkäyntiavustaja. Aluksi valiokunnan enemmistö vastusti lisäystä. Lisäys johti osaavan henkilöstön koulutttamiseen. Päätös oli ehdottomasti oikea. Kirjaani Sivistyksen asianajaja varten selvitin erikseen tilastokeskuksesta, Kuntaliitosta koulunkäyntiavustajien määrän kasvun. Vuodesta 2003 vuoteen 2022 koulunkäyntiohjaajien ( ent.avustaja) määrä kasvoi paljon 8262 henkilöstä 14 871:een. Määrän hurja kasvu kuvaa mielestäni myös tarpeen kasvua, jonka taustalla vaikuttaa yhteiskunnnan ja perheiden muutokset. ..Jokseenkin samaa mieltä tarkoittaa sitä, että tämä asiakokonaisuus ole sitä suuruusluokkaa että se johtaa veronkorotukseen.

Muutama päivä sitten oli Kalevala päivä, ja kahden viikon päästä on Minna Canthin päivä 19.3….suomalaisesta kulttuurista on kysymys. Sama merkitys kansalliselle kultturillemme on Tampereen Filharmonialla ja teattereillamme, joista Tampereen Työväen Teatteri on kansallisteatterin asemassa. Miksi me puolustamme maatamme ? -kulttuurimme takia vastasi Englannin pääministeri Sir Winston C.aikanaan. Tästä on periaatteessa kysymys tänäkin päivänä. Siksi kansalaisten keskeisistä kulttuuripalveluista pitää huolehtia.

Minulle kirjasto on keskeinen osa sivistysyhteiskunnan ydintä. Olen eri yhteyksissä aina korostanut kuinka peruskoulu, kirjasto ja Yleisradio ovat suomalaisen kultturin peruskiviä, peruskallioita. Kirjastojamme on viime vuosina kehitetty palvelemaan kansalaisia monipuolisesti myös Tampereella on lähikirjastoja, jotka ovat auki iltamyöhään omapalveluperiaatteella. Tampereella Koukkuniemen vanhainkotiyhteisössä on paljon palveluasuntoja ikä- ihmisille, jotka tilauksesta palvelevat asukkaita erinomaisesti.Lukeminen pitää hengen ja fyysistäkin kuntoa vireessä. Edellytän että tulevassa pormestariohjelmassa sosialidemokraatit pitävät kirjastopalvelujen tasa- arvoisesta palvelurakenteesta kiinni, ja sitä voi ja pitääkin kehittää tekniikan tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti. Kirja Elää!

Tampereen nykyinen veroprosentti on hyvinkin kilpailukykyinen etenkin kun ajattelee palvelujen moninaisuutta. Tulevissa vaalien jälkeisissä neuvotteluissa voi syntyä tilanne, että pienehköön veroprosentin nostoon on tarvetta. En itse tule hyväksymään säästöohjelman leikkauksia esim.varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin. Tampereella taloutta on hoidettu vastuullisesti, silti tarvetta skarppaamiseen on. Mutta säästöohjelmasta pitää olla kaikki osat, haluan että myös kaupungin hurjaa kasvuvauhtia pitää arvioida syvällisesti, vähemmänkin voi olla kaunista. Talous tulee kuitenkin perustua tarkasti, eettisesti harkittuun kulukuriin- lapset ja ikäihmiset huomioiden- ja vain kasvua tukeviin investointeihin. Palvelutason turvaaminen tärkeää, kehittäminen voi tuoda säästöjä.

Tavoite on selvä ja oikea. Perään kaupungilta tiiviimpää yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa, jotta kaupunki saisi käyttöönsä kaikki potentiaaliset innovaatio idut ja ideat.

Asian merkitys on ainakin yleisellä tasolla ymmärretty. Pidän silti välttämättömänä, että tulevassa pormestariohjelmassa asia on konkreettisesti kirjattu. Pidemmällä aikavälillä on kysymys myös säästöistä, nuorten tulevaisuudesta Suomessa.Esim. maahanmuuttajien kotouttamista edistää parhaiten se että ei olisi kouluja, joissa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus 40-60 prosenttia. Kaavoitus ja asuntopolitiikka on oltava kokonaisuudet huomioivaa!

Tämä on myös arvopoliittinen ja vähän filosofinenkin kysymys. Suhtaudun maahanmuuttoon positiivisesti, mutta laajemmin kuin pelkästään väestökehityksen vuoksi. Koen sen myös rikkautena, että kannamme maana omaa vastuuta maahanmuuttajista. Kansainvälistymistä ei pidä juosta pakoon, siksi Tampereen on syytä olla positiivinen. Tampereella on kymmeniä ravintoloita ja muita palveluita tuomassa väriä ja iloa kaupunkiin. Suurin osa maahanmuuttajista haluaa tehdä työtä. Helsingissä maahanmuuttajataustaisten osuus on noin 20 prosenttia. Ilman heitä Hki liikenne ja elämä pysähtyisi kokonaan… Maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista pitää pyrkiä saamaan koko ajan enemmän ja enemmän korkeasteen opiskelijoita, joista suomalainenyritystoiminta ja kv- kauppa hyötyisi. Maahanmuutossa win-win toimii.

Asia ja näkulma on minulle vieras. En kannata.

Ratikkapääröksen jälkeen voisi sanoa, että ” juna meni jo..”. Tämän uuden tilanteen johdosta tehty ratkaisu on melko toimiva. Kaikkea ei aina voi saada.

Tämä on tärkeä kysymys. Hyvinvointialue ja sen päätöksenteko on oma asiansa, mutta se on selvää, että on jo syntynyt ja syntyy kitkaa. Nyt tätä kirjoittaessa ajankohtainen vanhusten päivähoitoasia kertoo ongelmasta. Tamperelaisena valtuutettuna en voi hyväksyä Pirhan tekemää päätöstä lopettaa ikäihmisten pienryhmätoimintaa ja tarjota osalle kotiin tabletista seurattavaa etäohjattua liikuntaa ym. Palvelun idea on kasvokkain ja ihmisten yhdessä kokema liikunnan ja toisen ihmisen lähellä olo. No, kaupungille kuuluu ilman muuta ennalta ehkäisevä toiminta ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Kaupunki mielestäni joutuu paikkaamaan Pirhan päätöstä, jollei se itse sitä korjaa.

Pidän tärkeänä että siirto on esillä ja toteutetaan mahdollisimman pian. Kysymys isosta asiasta ja en tunne riittävästi aikatauluun, asiaan liittyvää teknologian kehitystä ym. että en ryhdy asiassa spekuloimaan.

Vähän epävarmana panin kruksin. En käy luettelemaan tiivistämisen etuja. Toisaalta olen valtuutettuna ollut ” kovat piipussa” kun valmisteltiin Eteläpuiston kaavaa. Alkuperäisiä virkamiesten ja osan pol.johtoa hyväksymä kaava olisimmerkinnyt juuri kohtuuttoman suurta tiivistämistä asukkaiden viihtyvyyden ja luonnon )a ympäristön kustannuksella. Kaava onnistuttiin aika rytinälläkin kohtuullistamaan todella merkittävästi. itse asiassa täysin uusiksi. Kiitos myös kansanliikkeen. Kaupin alueesta on myös kamppailtu. Kaupunki on kasvanut Airolahden suuntaan maltillisesti, mutta lähitulevaisuudessa toivon että pientalovaltaista aluetta rakennetaan luonto edellä!

Maailma on nyt sellaisessa asennossa, muuttujia on aivan liikaa, ja v. 2030 on pian totta. Asia on mitä tärkein, ja pidän siitä mielelläni kiinni, mutta asiasta pitää käydä syvällinen keskustelu valtuustossa ja oman puolueväen keskuudessa. Kuuntelen myös tarkalla korvalla asiantuntijoita. Talouden reunaehto on tärkeä, mutta ei voi olla ainut.

Tampereen tulevaa säästöohjelmaa neuvoteltaessa yksi vaihtoehto on varmaan sekamalli, säästetään kuluissa ja nostetaan veroja. Aiemmilta vuosilta on hyviä kokemuksia, ja alustavasti esitetty kolmen vuoden säästöjen kerääminen voidaan mielestäni hyvin ulottaa neljälle vuodelle. Jos Tampereella sovitaan jotain, niin kyllä se sitten pitää.

Ei suuret tulot mitenkään aina liity ahkeruuteen ja lahjakkuuteen. Lahjakkuutta on niin monenlaista. Minun ihanneyhteiskunnassani pyrkisin mahdollisimman pieniin tuloeroihin. Muistan joskus aika nuorena kirjoittaneeni laajankin artikkelin palkkapolitiikasta ja tuloeroista, jossa päädyin silloin että erot voisivat olla korkeintaan pienemmän ja suuremman välillä viisinkertaisia nettotuloina esim.tänä päivänä 2000 e ja korkein 10.000. Olen mielestäni ollut oikeilla jäljillä, mutta maailma ja elämä ei kv.maailmassa toimi ihanteellisesti. Pääomatulojen verotus, sijoitukset ulkomaille, veroparatiisit jne. Tulonsiirtojen rooli monissa tapauksissa merkittävä tasaava tekijä. Hyvä niin. Verotus tasaa tuloeroja merkittävästi. Oikein. Mutta en perustele tuloeroja kys. mainituilla esimerkeillä.

Vaikea kysymys. Miksi jokseenkin samaa mieltä koska valtion ja eduskunnan pitää katsoa yhteiskunnan kokonaisuutta esim. ympäristö ja luontoarvoja. veropolitiikalla se voi tukea vihreää taloutta. Meillä käytetään yritystukiin noin neljä miljardia ? euroa vuodessa. Mitä muuta se on kuin puuttumista, tiettyjen elinkeinojen tukea. Reiluus tarkoittanee tässä yhteydessä tasapuolisuutta. On poliittinen ja osin moraalinen kysymys arvioida kuinka ” reilua” toiminta on. Ei valtiolla, eduskunnallakaan aina ole oikeaa avainta nähdä ja lukea mikä yrityksille ja kansalaisille parasta.

Kysymys on klisee. Pitäisi kilautttaa prof. Juho Saarelle. En tohdi. Jotkut kansalaiset käyttävät väärin tukia, monet ei käytä vaikka voisivat. Kovin harva elää leveästi tukia väärin käyttämällä.

Tampereen näkökulmasta meillä on yli 50 yritystä. Jokaisella on arvioitu olevan tärkeä tehtävä kaupungissa, kaupunkilaisille. Jokaista yritystä ohjataan konsernijaostosta käsin. Ei mitään itsetarkoitusta vähentää yrityksiä ainakaan sosialidemkokraateilla.

Olen aiemmissa kysymyksissä jo vastannut kysymykseen.

Olen tuoreessa kirjassani ” Sivistuksen asianajaja ”tuonut esille käsitellessäni ns. työväenliikkeen maagista kolmiota suhdettani kristillisiin arvoihin. Sosialidemokratian aatejuurissa ja tänäkin päivänä koen, että sosialidemokratia elää ja kehittyy demokraattisen sosialismin arvoista ja perinteestä, humanismista ja kristillisestä etiikasta. Asiassa on kysymys paljolti vastuusta itsestään ja lähimmäisistään. Kristillisyys on monitasoinen käsite ja asia. En esim. monasti pidä puoluetta nimeltään kristillinen liitto kovinkaan kristillisenä niinkuin minä kristillisyyden ymmärrän. Pienituloiset ja köyhät, lapsiperheet eivät ole riittävässä arvossa. Siksi varauksellisuuden merkintään tulee ymmärtää.

Asia ei kaipaa erityisiä perusteluja. Ihmiskäsitykseni mukaan asia on selvä.

Lapsen vanhemmat ja opettaja hankkii auktoriteettia oikeilla ja hyvillä teoilla,kannustamisella, tukemalla, osoittamassa rajoja ja välittämistä. Tottelevaisuus ei ole mikään itseisarvo. Lasta ja nuorta pitää sen sijaan kannustaa kyselemään, on hyvä olla utelias kaikenkin tiedon suhteen.

Sanoisin kuitenkin niin, että yksin jäämistä en kannata. mutta kansainvälisten sopimusten noudattamista ihan esimerkinomaisesti pidän hyvänä suuntana. Hyväksyn kyllä tietynlaisen edelläkävijyyden.

Nykyisessä maailmantilanteessa Suomen eduista kannattaa pitää kiinni.Mutta pitää asiasta riippuen hakea tuki ja kaverit Suomen politiikalle ja päätöksille. Esim. muut pohjoismaat.

Ympäristön ja luonnon suojeleminen jälkipolville on myös pidemmän aikavälin etu suomelle. Myös lapsille ja lastenlapsille. Aivan puhdasoppinen en ole. Esim. alueellisen tasa arvon työllisyyden kannalta jokin hanke Itä Suomessa voi olla perusteltua.

Suomi ei mitään Trumppia tarvitse. Demokraattinen johtaja on ihanne.

Esim.teollisuuden kuljetustuki Itä Suomessa on perusteltua, jotta toimintaedellytykset olisivat suunnilleen samat eri puolilla Suomea. Täysin ei ole mahdollista.

Eka kerta kun vastaan ” keskeltä”. Asialla hyvät puolensa mutta myös paljon ikäviä seurauksia. Monet mielekkäät pienehköt kunnat jäävät kärsijöiksi, en yksin tarkoita esim.asuntojen hinnan romahdusta. Enemmän ihan elämisen laatua, joka maalaismaisemassa on erilainen.