Mikko Niemelä

Muistan omasta lapsuudestani, kuinka tärkeää oli päästä purkamaan energiaa välitunneilla erilaisilla pallopeleillä. Mikäli lapset tuijottavat puhelimen ruutua välitunnillakin, ei välitunneista saavuteta tavoiteltua hyötyä. En lähtisi kännyköiden täyskieltoon, mutta esimerkiksi yhdellä välitunnilla päivässä pitäisi jättää kännykät parkkiin. Tämä yksi välitunti voisi toimia vaikkapa "liikuntavälituntina".

Mikäli palkkoja korotettaisiin, pitäisi palkkoja tarkastella myös nykyisten työntekijöiden osalta. Tämä puolestaan ei ole kuntatalouden näkökulmasta ongelmatonta, koska palkankorotusten vuoksi jouduttaisiin tekemään säästötoimenpiteitä muualla tai korottamaan veroja.

On totta, että kouluihin tarvitaan lisää henkilökuntaa. Lähtökohtaisesti tällaisessa tilanteessa rahat on kuitenkin löydyttävä jostain muualta kuin kuntaveroa korottamalla, esimerkiksi priorisoimalla kaupungin budjettia uudelleen. Kuntaveron nostaminen ei Lappeenrannassa kuulu omiin tavoitteisiini.

Julkinen sektori on yleisesti ottaen Suomessa ylimitoitettu veronmaksajien määrään nähden ja myös tällaisista palveluista on kyettävä käymään keskusteluja, mikäli kaupungin talous sitä vaatii. Ensisijaisesti en kuitenkaan olisi koskemassa teattereiden tai orkestereiden tukeen, varsinkaan kun kaupungin taloudellinen tila on ollut viime vuosina erinomainen. Kulttuuria tarvitaan jatkossakin.

Tällaisena aikakautena, jolloin lyhytvideot ja tekoäly heikentävät ihmisten omaa ajattelua, on ensisijaisen tärkeää tarjota vastapainoksi myös oikeaa sivistystä.

Lappeenrannan kuntaveroprosentti on 8,30 %, mikä on jo nyt enemmän kuin esimerkiksi Joensuussa ja Kuopiossa (8,10 %). Kaupungin talous on viime vuosina ollut erinomaisella tasolla, ja tämäkin puoltaa veroprosentin säilyttämistä nykyisellään. Lappeenrannan ja Itä-Suomen eriarvoinen asema muihin alueisiin verrattuna lisääntyy, mikäli nostamme veroprosenttia. Mikäli taloudellinen tilanne näyttää haastavalta, on ensisijaisesti pyrittävä tulopuolen parantamiseen esimerkiksi luomalla paremmat edellytykset yrittäjyydelle ja kasvulle sekä vastavuoroisesti hillittävä kunnan menoja.

Lappeenranta on kärsinyt koko Itä-Suomen tavoin siitä, että Puolustusvoimien tutkien vuoksi alueelle ei ole saanut rakentaa tuulivoimaa. Vähäpäästöiset tehtaat valitsevat sijaintinsa uusiutuvan energian saatavuuden perusteella, ja jo pelkästään tämänkin vuoksi tuuli- ja aurinkovoimaa tulee edistää Lappeenrannassa, jotta teollisuutta ja työpaikkoja syntyisi kaupunkiin. Lisäksi Lappeenrannassa on loistava LUT-yliopisto, jonka erikoisosaamista on nimenomaan vihreä siirtymä. Kaupungin tulee hyödyntää yliopiston osaamista vielä nykyistä enemmän.

Lappeenrannassa tilanne on täysin hallinnassa nykyisellä toimintamallilla. Jatketaan samalla tavalla ja annetaan asuinalueiden muodostua luontaisesti siten, miten kukin haluaa asua. Tilannetta tulee kuitenkin seurata, sillä asuinalueiden eriytyminen ei ole kenellekään eduksi.

Meillä on Lappeenrannassa erinomaiset kansainväliset oppilaitokset: yliopisto ja ammattikorkeakoulu. On väistämätöntä, että tarvitsemme kansainvälisiä osaajia niin oppilaitoksiin kuin työskentelemään paikallisissa yrityksissä. Kansainvälisyys on merkittävä kilpailuvaltti Lappeenrannalle. Olen ehdottomasti työperäisen maahanmuuton kannalla, sillä ilman sitä emme tule pärjäämään tulevaisuudessa, koska nuoret ikäluokat eivät yksinkertaisesti riitä kustantamaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Sen sijaan esimerkiksi turvapaikanhakuun näen liittyvän riskejä niin kansallisen turvallisuuden kuin talouden näkökulmasta, jotka tulee huomioida päätöksenteossa.

Lappeenrannassa on aivan riittävästi tilaa asunnoille muutenkin kuin rakentamalla luontoalueille. Asuntojen hintaan vaikuttavat Lappeenrannassa aivan muut asiat kuin se, rakennetaanko luontoalueelle vai jonnekin muualle.

Me olemme Suomessa kovia verottamaan. Ongelmana ei kuitenkaan ole verotulojen määrä vaan se, miten niitä käytetään. Julkinen sektori on yleisesti ottaen ylimitoitettu, kun sitä suhteutetaan veronmaksajien määrään ja veronmaksajien määrän jatkuvaan laskuun väestön ikääntyessä. Sen sijaan, että korottaisimme jatkuvasti veroja, meidän tulee kyetä kohdentamaan verotulot paremmin ja tuottamaan kansalaisille ainoastaan välttämättömät palvelut. Olemme tottuneet Suomessa liian hyvään, vaikka pärjäisimme vähemmälläkin. Kaikista heikommista on jatkossakin pidettävä huolta.

Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen pienet tuloerot, pienemmät kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Tiettyyn pisteeseen saakka tuloerot ja varallisuuden jakautuminen ovat mielestäni täysin oikeutettuja, sillä ahkeruudesta ja työnteosta kuuluu palkita. Suomessa on mielestäni lähestytty tuloerojen ja varallisuuden kaventamista jo pidemmän aikaa väärällä tavalla. Aina mietitään, miten ylhäältä saisi siirrettyä alaspäin, kun mielestäni pitäisi miettiä ennemmin niin päin, että miten tulojakauman alaosassa ihmiset saataisiin kasvattamaan itse omia tulojaan ja varallisuuttaan. Mikäli kaikki saisivat työstään saman palkan, harvaa kiinnostaisi kehittää uusia innovaatioita tai itseään, ja se ei olisi kunnille tai valtiolle eduksi.

Nyt jo nähdään, mitä ongelmia liiallinen sääntely aiheuttaa kilpailukyvyn näkökulmasta niin Suomessa kuin maailmalla. Uskon markkinatalouteen. Mielestäni valtion holhousta pitäisi päinvastoin vähentää ja ohjata vastuuta yksilöille sekä muille toimijoille.

On useita tapauksia, joissa sosiaaliturva on johtanut siihen, ettei työn hakeminen tai tekeminen ole ollut kannattavaa. Suomalainen väestörakenne on sellainen, että jokainen kynnelle kykenevä on saatava tekemään töitä. Muuten meillä ei ole varaa ylläpitää lähellekään nykyisen tasoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sosiaaliturvaa tarvitaan jatkossakin, mutta sen tulee olla sillä tavalla mitoitettu, että kannustimet työn vastaanottamiseen säilyvät.

Valtion tai kunnan päätehtävä ei ole omistaa yrityksiä. Pahimmillaan tämä johtaa kilpailun vääristymiseen ja heikentää yksityisellä sektorilla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Joissain tapauksissa voi olla perusteltua, että vaikkapa kunta omistaa osan jostakin palvelusta tai yrityksestä, varsinkin silloin kun samaa palvelua ei syystä tai toisesta saada ulkoistettua kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti yksityiselle toimijalle.

Olen ehdottomasti työperäisen maahanmuuton kannalla, sillä ilman sitä emme tule pärjäämään tulevaisuudessa, koska nuoret ikäluokat eivät yksinkertaisesti riitä kustantamaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Sen sijaan esimerkiksi turvapaikanhakuun näen liittyvän riskejä niin kansallisen turvallisuuden kuin talouden näkökulmasta, jotka tulee huomioida päätöksenteossa. Meillä on Lappeenrannassa erinomaiset kansainväliset oppilaitokset: yliopisto ja ammattikorkeakoulu. On väistämätöntä, että tarvitsemme kansainvälisiä osaajia niin oppilaitoksiin kuin työskentelemään paikallisissa yrityksissä. Kansainvälisyys on merkittävä kilpailuvaltti Lappeenrannalle.

Kuulun evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkon arvoilla usko, toivo ja rakkaus on oma paikkansa elämässäni, mutta on olemassa paljon myös muita hyviä arvoja, jotka ovat minulle tärkeitä. Tällaisia minulle tärkeitä arvoja ovat esimerkiksi tasa-arvo, terveys, vastuuntunto, luotettavuus, vapaus, luonto ja oikeudenmukaisuus. Luotan päätöksenteossani kaupunkilaisten osallistamiseen, rohkeuteen sekä uusimman tiedon hyödyntämiseen. Kristilliset arvot ovat suhteellisen pieni osa päättäjän identiteettiäni.

Tämän asian osalta olemme selkeästi murroskohdassa. On kuitenkin osattava erottaa sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti toisistaan. Biologisia sukupuolia on kaksi, mutta sukupuoli-identiteettejä voi olla käytännössä ääretön määrä. Jokaisen tulee saada olla sukupuoli-identiteetiltään mitä haluaa, mutta esimerkiksi julkisissa järjestelmissä ja asioiden käsittelyssä pitäytyisin selkeyden vuoksi jaottelussa mies, nainen ja muu. Kategorian “muu” yhdenvertaisuus miehiin ja naisiin verrattuna on turvattava jatkossa aiempaa paremmin.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat hyviä arvoja, mutta eivät tärkeimpiä. On olemassa paljon muitakin hyviä arvoja kuten vastuunkanto, luotettavuus, rehellisyys, lähimmäisestä välittäminen ja ympäristön arvostaminen.

Päästöjä pitää jatkuvasti pyrkiä vähentämään. Päätöksenteossa tulee kuitenkin huomioida se tosiasia, että Suomen ja suomalaisten osuus koko maailman päästöistä on todella pieni. Päätökset eivät saa liikaa heikentää Suomen ja suomalaisten kilpailukykyä, koska muuten meillä ei ole sen ansiosta varaa pitää huolta hyvinvointiyhteiskunnasta, eikä sen myötä samaan tapaan ympäristöstäkään.

Suomi on itsenäinen maa ja sitä se on toivottavasti jatkossakin. Mikäli poliitikot eivät tee suomalaisten kannalta parhaita päätöksiä, kenen asialla he sitten olisivat? Minulle ainakin Suomen ja suomalaisten etu menee kaiken muun edelle, sillä jos pystymme pitämään huolen itsestämme, kykenemme tarjoamaan sen jälkeen apua muillekin apua tarvitseville sekä pitämään huolta esimerkiksi ympäristöstä. Suomen peruspilareiden tulee olla kunnossa, jotta voimme pitää huolen oikeus- ja hyvinvointivaltiostamme.

Ympäristön etu tulee asettaa etusijalle aina kun mahdollista. Päätöksenteossa tulee kuitenkin huomioida se tosiasia, että Suomen ja suomalaisten osuus koko maailman päästöistä on todella pieni. Päätökset eivät saa liikaa heikentää Suomen ja suomalaisten kilpailukykyä, koska muuten meillä ei ole sen ansiosta varaa pitää huolta hyvinvointiyhteiskunnasta, eikä sen myötä samaan tapaan ympäristöstäkään. Lappeenrannassa on loistava yliopisto, joka on keskittynyt erityisesti ympäristön huomioivien energia- ja teollisuusratkaisujen kehittämiseen. Uskon, että Lappeenrannassa kyetään luomaan työpaikkoja samalla huomioiden ympäristö ilman, että joudutaan valitsemaan toinen.

Maailma on ollut viime vuodet yhä enemmän sekaisin. Naapurivaltiomme on arvaamaton, samoin sen päämies. Tällaisten arvaamattomien valtionpäämiesten kanssa keskustelemiseen tarvitaan vahvaa mutta diplomaattista johtajaa. Suomen etu voi vaatia joissain tilanteessa luovimista suurvaltojen kanssa neuvotellessa. Suomalaisille on ollut tyypillistä, että kansainvälisiä sopimuksia on tulkittu todella tiukasti, ja yleensä se on aiheuttanut pelkästään negatiivisia vaikutuksia Suomelle. Sääntöjä tulee noudattaa, mutta suomalaiset voisivat petrata mielestäni siinä, miten pykäliä saataisiin tulkittua Suomen eduksi sen sijaan että joudumme aina maksumieheksi tai kärsijäksi.

Ne osat Suomesta, jotka ovat strategisesti merkittäviä, tulee pitää asuttuina jatkossakin. Tällä on vaikutusta esimerkiksi kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Suomi on maantieteellisesti suuri maa suhteellisen pienellä väestömäärällä, joten koko Suomen pitäminen asuttuna ei ole realismia. Niillä alueilla, joissa lähellä on suurempia kaupunkeja, tulee panostaa asutuskeskuksiin pienten alueiden sijasta.

Suomen talous ei ole kovinkaan hyvällä tolalla. Koko Suomen asuttuna pitäminen ei ole realismia. Jotta asukkaille saadaan tarjottua mahdollisimman laadukkaat palvelut, kaupungistuminen ja keskittyminen asutuskeskuksiin on välttämätöntä. Tämän merkitys tulee korostumaan entisestään, kun veronmaksajien määrä suhteessa elätettäviin tulee heikkenemään tulevina vuosina. Ne alueet, jotka ovat strategisesti merkittäviä, tulee pitää asuttuina jatkossakin. Tällä on vaikutusta esimerkiksi kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.