Martti Halme

Kännyköiden käyttöä kouluissa tulisi säädellä, mutta ei kieltää kokonaan. Kännykät voivat olla hyödyllisiä oppimistyökaluja, mutta niiden käyttöä tulee valvoa, jotta ne eivät häiritse opetusta tai nuorten hyvinvointia. Välitunneilla voisi olla tärkeää, että oppilaat saavat myös irtautua teknologian vaikutuksesta.

Varhaiskasvatus on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille keskeistä, ja sen työntekijöiden palkkaaminen ja arvostaminen on tärkeää. Palkankorotukset voisivat houkutella alalle lisää osaajia, parantaa työhyvinvointia ja tukea palveluiden laatua, mikä puolestaan tukee myös perheiden hyvinvointia. Hyvinvoiva henkilökunta on avainlaatuista kestävien ja laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamisessa.

Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen on tärkeää, jotta voimme taata, että kaikilla lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Vaikka se saattaakin tarkoittaa kuntaveron korotusta, investointi erityistarpeisiin on investointi nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Ennaltaehkäisevät palvelut ja yksilöllinen tuki koulutuksessa ovat keskeisiä eriarvoisuuden vähentämisessä ja kaikille oppilaille parhaiden oppimismahdollisuuksien tarjoamisessa.

Kulttuuripalvelut, kuten teatterit ja orkesterit, ovat keskeinen osa yhteisön hyvinvointia ja identiteettiä. Vaikka taloustilanne voi vaatia säästöjä, kulttuurin tuki ei saisi olla ensimmäinen kohde, johon karsitaan. Kulttuuri rikastuttaa elämää ja tuo yhteen yhteisöjä, ja sen tukeminen voi pitkällä aikavälillä edistää myös talouden elpymistä ja elinvoimaisuutta.

Lähikirjastot ovat keskeinen osa yhteisöjä ja niiden kulttuuri- ja koulutusmahdollisuuksia. Kirjastopalvelut tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden oppimiseen, kulttuurin nauttimiseen ja yhteisöllisyyteen. Vaikka säästöjä saatettaisiin etsiä, lähikirjastojen rahoituksen säilyttäminen on tärkeää, sillä ne ovat peruspalveluja, jotka tukevat erityisesti nuorten hyvinvointia ja eriarvoisuuden vähentämistä."

Veroprosentin pitäminen ennallaan on tärkeää, mutta samalla on varmistettava, että kunnassa riittää resursseja peruspalveluiden, kuten koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden, turvaamiseen. Verotuksen korottaminen ei ole aina paras ratkaisu, mutta tarvittaessa voimme etsiä tehokkaampia ja kestävämpiä tapoja järjestää palvelut niin, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa tuen ilman, että verotaakka kasvaa kohtuuttomasti.

Vihreän siirtymän investoinnit, kuten tuulivoima, aurinkovoima ja vähäpäästöiset teollisuusratkaisut, ovat tärkeitä paitsi ympäristön kannalta myös taloudellisesti ja työllisyyden kannalta. Kunta, joka houkuttelee tällaisia investointeja, voi luoda uusia työpaikkoja, parantaa elinvoimaisuuttaan ja edistää ilmastotavoitteidensa saavuttamista. Kestävä kehitys on myös nuorten tulevaisuuden kannalta elintärkeää."

Asuinalueiden eriytymistä tulee ehkäistä aktiivisesti, jotta kaikilla asukkailla on tasavertaiset mahdollisuudet elämään ja hyvinvointiin riippumatta varallisuudesta tai etnisestä taustasta. Eriarvoisuus asuinalueiden välillä voi lisätä yhteiskunnallista jännitteitä ja heikentää alueiden elinvoimaisuutta. On tärkeää luoda monimuotoisia asuinalueita, jotka edistävät yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Muuttovoitto ulkomailta voi olla hyödyllinen osa väestönkasvun tukemista ja monikulttuurisuuden rikastamista kunnassa. On tärkeää luoda olosuhteet, joissa maahanmuuttajat voivat asettua ja osallistua yhteiskuntaan, mutta väestön vähenemisen estämiseen tarvitaan myös muita toimenpiteitä, kuten nuorten hyvinvointiin panostamista ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamista. Maahanmuutto on osa kunnallista kehitystä, mutta se ei saa olla ainoa ratkaisu väestönkasvuun."

Rakentaminen ei saisi tapahtua luontoalueille, koska luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on elintärkeää niin ekologisesti kuin yhteisön hyvinvoinnin kannalta. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen on muita tapoja, kuten tiivistämällä rakentamista jo olemassa oleville alueille, jotka ovat palvelujen ja infrastruktuurin kannalta sopivia. Kestävä kehitys ja luontoon suhtautuminen vastuullisesti ovat keskeisiä, jotta voimme tarjota asukkaille hyvän elinympäristön myös tulevaisuudessa.

Julkiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat tärkeä osa yhteiskunnan tasa-arvoa ja hyvinvointia. Niiden leikkaaminen voi pahentaa eriarvoisuutta ja heikentää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten nuorten, ikäihmisten ja pienituloisten, elinmahdollisuuksia. Veronkorotus voi olla vaikea päätös, mutta se voi olla parempi vaihtoehto kuin leikkaukset, jotka vaikuttavat suoraan peruspalvelujen laatuun ja saavutettavuuteen.

Vaikka lahjakkuus ja ahkeruus ovat tärkeitä, suurten tuloerojen salliminen voi johtaa epätasa-arvoon ja eriarvoisuuden lisääntymiseen yhteiskunnassa. On tärkeää, että kaikki saavat mahdollisuuksia menestyä, mutta tuloerot eivät saa kasvaa niin suuriksi, että ne luovat esteitä yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Tuloerot voidaan tasapainottaa, jotta samalla voidaan tukea heikommassa asemassa olevia ja edistää yhteiskunnan yhtenäisyyttä.

Valtion tulisi puuttua markkinoiden toimintaan, erityisesti silloin, kun markkinavoimat luovat eriarvoisuutta tai estävät heikommassa asemassa olevia pääsemästä osaksi taloudellista kasvua. Talouden tulisi palvella kaikkia kansalaisia, eikä vain suurimpia toimijoita. Voimakkaampi sääntely voi estää markkinoiden vääristymiä ja turvata reilumman ja kestävämmän talouden, joka hyödyttää myös pienituloisia ja syrjäytymisvaarassa olevia.

Sosiaaliturva on tärkeä osa hyvinvointivaltiota, joka turvaa kansalaisten perusoikeudet ja estää ihmisiä jäämästä täysin ilman tukea vaikeina aikoina. Vaikka järjestelmän tulee kannustaa työhön ja aktiivisuuteen, ei ole oikein, että sitä pidetään liian helppona. Sosiaaliturva ei saa syrjäyttää mahdollisuuksia työhön ja osallisuuteen, mutta sen tehtävä on tarjota tukea silloin, kun ihmiset ovat vaikeassa tilanteessa.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa ei tulisi vähentää ilman huolellista harkintaa. Julkinen omistus voi turvata tärkeiden peruspalveluiden, kuten vesihuollon ja terveydenhuollon, saatavuutta ja pitää ne osana yhteiskunnallista vastuuta. Yksityistäminen voi johtaa palveluiden eriarvoistumiseen ja markkinoiden keskittymiseen, mikä voi heikentää tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille kansalaisille.

Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus ovat vahvuuksia, jotka rikastuttavat yhteiskuntaamme. Erilaiset kulttuurit ja taustat tuovat uutta osaamista, näkökulmia ja elämänmakuista monimuotoisuutta. On tärkeää, että pystymme luomaan ympäristön, jossa kaikilla on mahdollisuus elää ja osallistua yhteiskuntaan tasa-arvoisesti, tukien sekä hyvinvointia että kulttuurista ymmärrystä.

Poliittinen päätöksenteko tulisi perustua universaaleihin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteisiin, jotka palvelevat kaikkia kansalaisia, uskonnollisista taustoista riippumatta. Kristilliset arvot voivat olla tärkeitä monille yksilöille, mutta poliittisten päätösten tulisi olla laaja-alaisia ja kunnioittaa moninaisuutta ja erilaisten arvojen yhteensovittamista yhteiskunnassa

Sukupuolen moninaisuus on tärkeä osa yhteiskunnan monimuotoisuutta, ja sen huomioiminen on välttämätöntä, jotta kaikki kansalaiset voivat elää itsensä hyväksyen ja tasa-arvoisina. Sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen tukee oikeudenmukaisuutta ja yksilönvapautta. On tärkeää, että yhteiskunta luo turvallisen ja avoimen ympäristön, jossa jokainen voi elää omassa identiteetissään ilman pelkoa syrjinnästä.

Vaikka auktoriteettien kunnioittaminen ja tottelevaisuus ovat tärkeitä osia yhteiskunnassa toimimista, lasten tulisi oppia myös itsenäistä ajattelua, kriittisyyttä ja omien arvojensa puolustamista. Tärkeintä on kasvattaa lapsista ajattelevia, empatiaa osoittavia ja vastuullisia kansalaisia, jotka ymmärtävät omat oikeutensa ja velvollisuutensa, mutta voivat myös kyseenalaistaa asioita ja tehdä omia valintoja yhteiskunnassa.

Suomen tulee toimia vastuullisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vähentää omia päästöjään, vaikka muiden maiden toimet olisivat riittämättömiä. Ilmastonmuutoksen torjunta on globaali haaste, ja jokaisen maan on kannettava vastuunsa. Suomella on mahdollisuus ja velvollisuus edistää kestävää kehitystä, mikä tukee myös tulevien sukupolvien hyvinvointia.

Poliitikkojen on tärkeää huomioida Suomen etu, mutta samalla heidän tulee ottaa huomioon globaali vastuullisuus ja kansainvälinen yhteistyö. Yhteiskunnan ja maailmanlaajuiset haasteet, kuten ilmastonmuutos, kansainvälinen rauha ja ihmisoikeudet, eivät tunne rajoja. Suomen etu voi parhaimmillaan olla globaalien arvojen ja kestävän kehityksen tukeminen, sillä ne edistävät myös suomalaisten hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Ympäristön etu tulisi aina asettaa etusijalle, sillä ilman terveellistä ympäristöä ei voi olla kestävää talouskasvua tai työpaikkoja. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen voivat heikentää taloutta pitkällä aikavälillä. On tärkeää luoda talouskasvua ja työpaikkoja, mutta se on tehtävä ympäristön rajoja kunnioittaen ja kestävästi, jotta tulevat sukupolvet voivat nauttia elinvoimaisesta maapallosta.

Vahva johtajuus on tärkeää, mutta sen tulee perustua demokraattisiin periaatteisiin ja oikeusvaltioon. Johtajan tulee toimia lain ja sääntöjen puitteissa, sillä sääntöjen rajamailla toimiminen voi vaarantaa kansalaisten luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden. Suomen yhteiskunnan hyvinvointi rakennetaan avoimelle, vastuulliselle ja tasapuoliselle johtajuudelle, joka kunnioittaa kaikkien kansalaisten oikeuksia.

Koko Suomi tulee pitää asutettuna, koska se tukee alueellista tasa-arvoa, kulttuurista monimuotoisuutta ja paikallisten yhteisöjen hyvinvointia. Vaikka kustannuksia syntyy, asukkaiden hyvinvointi ja yhteiskunnan eheys ovat pitkällä aikavälillä tärkeämpiä. Tällöin voidaan myös tukea alueiden elinvoimaisuutta ja estää eriarvoisuuden kasvua eri puolilla maata.

Kaupungistuminen tuo mukanaan monia etuja, kuten paremmat työmahdollisuudet, koulutuspalvelut ja kulttuuritarjonnan. Se voi edistää taloudellista kasvua ja innovaatioita. Kuitenkin on tärkeää, että kaupungistuminen ei johda alueellisiin eriarvoisuuksiin, ja että myös maaseudulla huolehditaan elinvoimasta ja peruspalveluiden saatavuudesta.