Essi Viljanen

Yksityisautoilu on monella harvaan asutulla tai pienellä paikkakunnalla edelleen usein ainoa mahdollinen kulkutapa ja siksi myös yksityisautoilun edellytyksistä on pidettävä huolta. Yksityisautoilu sähköistyy koko ajan ja se tukee ympäristötavoitteisiin sitoutumista. Joukkoliikenteen kehittämiseen on kuitenkin tärkeää panostaa.

Ensisijaisesti ympäristöpäästöjä tulisi pyrkiä vähentämään lisäämällä toimivaa ja saavutettavaa joukkoliikennettä. Kaikilla ei ole varaa ostaa sähköautoa, jolloin keskustoissa autolla liikkuvat eriarvoistuisivat. Polttomoottorien käytön rajoittaminen myöskään suurella todennäköisyydellä johtaisi kovinkaan suuriin päästöjen vähenemiseen, koska polttomoottoriautoliikenne vain ohjautuisi muualle.

Hyvin suurella todennäköisyydellä fossiilisten polttoaineiden hinta tulee nousemaan liikenteen päästövähennysten noustessa. Todennäköisesti sähköautojen hinta tulee ajan ja kehityksen myötä myös laskemaan, jolloin sähköauto voi tulevaisuudessa olla yhä useammalle saavutettavampi vaihtoehto. On kuitenkin tärkeää huolehtia, etteivät autosta riippuvaiset ihmiset esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla eriarvoistu liikaa.

Tärkeintä olisi kaikkien tienkäyttäjien turvallisuus. On kuitenkin hyvä pohtia, miten ilmastonmuutos vaikuttaa talvien olosuhteisiin erityisesti Etelä-Suomessa. Nastat kuluttavat tien pintaa ja tien pinnasta kulutuksen myötä irtoava pöly heikentää ilmanlaatua. Rengasvalinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota myös liikenneturvallisuuteen. Muissa pohjoismaissa on kokeiltu erilaisia nykyaikaisia ja kehittyneitä kitkarengasmalleja, eikä niissä ole havaittu liikenneonnettomuuksien lisääntymistä kitkarenkaiden käytön lisääntymisen myötä.

Ajatuksena inkluusio on hyvä, mutta sitä ei saa käyttää säästökeinona eikä inkluusio saa vaarantaa lapsen tai nuoren oppimista, kehitystä ja mahdollista tuen tarvetta. Oppilasryhmien koon tulisi olla maksimissaan 20 oppilasta, koska se tukisi oppimista ja oppilaiden yksilöllisiä tarpeita.

Kouluruoan tulee ennen kaikkea olla sekä ravitsevaa että maittavaa. Lisäksi kouluruokailun järjestämisessä tulisi ottaa huomioon myös ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma.

Kiusaaminen täytyy pyrkiä ehkäisemään mahdollisuuksien mukaan. Koulujen ja nuorisotyön tiivistäminen olisi tehokas ratkaisu, koska peruskoulu ja toinen aste saavuttavat Suomessa kaikki lapset ja nuoret. Koulujen ja nuorisotyön välisen yhteistyön lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja nuorisopalveluiden kanssa. Myös kiusatuksi joutuneiden tuen saanti täytyy varmistaa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

On hyvä, että kouluissa on tarjolla erilaista painotettua opetusta, mutta alueellisesti on tärkeää kiinnittää huomiota koulujen painotuksen jakautumiseen tasaisesti. Liian yksipuolinen koulujen painotuksen jakautuminen saattaa johtaa koulujen eriytymiseen ja eriarvoistumiseen. Olisi ideaalia, että jokaiselle lapselle ja nuorelle lähikoulu olisi se paras vaihtoehto.

Kouluruoan tulee ennen kaikkea olla sekä ravitsevaa että maittavaa. Lisäksi kouluruokailun järjestämisessä tulisi ottaa huomioon myös ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma. Kouluissa ja päiväkodeissa tulisi tarjota monipuolisesti erilaisia ruokalajeja. Etenkin punaisen lihan määrää ruokavaliossa olisi kuitenkin hyvä vähentää sekä terveys- että ympäristösyistä.

Ajatus vauvarahasta on sinänsä hyvä ja mikäli vauvarahaa maksettaisiin, hyödyttäisi se varmasti osaa perheistä. Vauvarahan maksamisen tehokkuudesta ei kuitenkaan ole juurikaan näyttöjä, ja usein perheen perustamisen lykkäämiseen liittyvät asiat ovat monisyisempiä, kuin pelkällä kertakorvauksella hoituva taloudellisen tilanteen haastavuus.

Työvoimapalveluiden siirto TE-keskuksilta kunnille laajentaa kuntien työkalupakkia työllisyyden vahvistamisen suhteen. Kunnat tarvitsevat kuitenkin tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Onnistumisen kannalta on tärkeää kehittää työllisyyspalveluita siten, että työttömyysjaksot jäävät mahdollisimman lyhyiksi ja niin, että työnhakijoiden yksilölliset ominaisuudet tulevat huomioiduiksi. On tärkeää seurata, miten muutos toimii ja tarvittaessa kriittisesti tarkastella mallia uudelleen.

Itä-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodasta muita alueita pahemmin, ja siksi myös tarvittaessa alueen tukeminen muiden alueiden kustannuksella olisi perusteltua.

Kunnan täytyy saada hyötyä, mikäli se onnistuu houkuttelemaan alueelleen investointeja, kuten tuulivoimaa. Kuntien on järkevää pyrkiä tekemään aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Tuulivoimasta, kuten muistakin suurista hankkeista, kuten teollisuudesta on usein myös jotakin haittaa alueen asukkaille.

Tärkeintä on hoitaa julkista taloutta oikeudenmukaisesti, mutta myös kestävästi. Ensisijaisesti taloutta tulisi vahvistaa vauhdittamalla työllisyyden kasvua ja talouskasvua. Julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkauksilla saatetaan saavuttaa säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä kustannukset säästöt hävitään ja kustannukset saattavat jopa maksaa moninkertaisesti myöhemmissä vaiheissa. Verojen korotusta ei voi siksi kategorisesti sulkea pois keinovalikoimasta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueiden vastuulle nousivat elinkeino- ja koulutuspolitiikka kunnan talouden kannalta entistä merkityksellisempään asemaan. Kunnan on jatkossa tärkeää panostaa entistä enemmän alueen elinkeinoelämän kehittämiseen. Janakkalan etuna on hyvä sijainti Etelä-Suomessa hyvien liikenneyhteyksien päässä useista suurista kaupungeista, mutta esimerkiksi pidemmällä aikavälillä väestöennuste näyttäisi siltä, että alue tulee kärsimään työvoimapulasta väestön ikärakenteen muuttuessa.

Kiinteistöveron korotus yksinään tuskin ratkaisee minkään kunnan taloudellisia haasteita. Kiinteistöveron korotus voi kuitenkin olla yksi vaihtoehto yhdistettyinä muihin ratkaisuihin, joten tätäkään verojen kiristystä ei voi kategorisesti sulkea pois keinovalikoimasta.

Tärkeää on tehdä asuntokannan sopeuttamista järkevästi. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla voi olla järkevää sopeuttaa asuntokantaa purkamalla vanhoja asuntoja jopa tuetusti, mutta laajamittaiseen, kaikki alueet kattavaan romutuspalkkioon ei välttämättä ole perusteita.

Asuntokannan monipuolisuus on tehokas keino estää slummiutumista. Asuinalueiden turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta on erittäin tärkeää, etteivät asuinalueet eriarvoistu tai eriydy liikaa toisistaan.

Ympäristö ja talouskasvu eivät sulje toisiaan pois. Kunnan elinvoiman kannalta on äärimmäisen tärkeää, että alueelle olisi mahdollista luoda työpaikkoja ja talouskasvua. Kaikkien työpaikkojen, mukaan lukien esimerkiksi teollisuuden, houkuttelu kuntaan on elinkeinoelämän kannalta tärkeää. On kuitenkin tärkeää pohtia tarkkaan hankkeiden ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arvioinnilla on usein positiivinen vaikutus hankkeen laatuun ja vihreän siirtymän investoinnit mahdollistavat hyvän ansiotason työpaikkojen syntymistä kuntiin ja sitä kautta myös osaavaa työvoimaa alueelle.

Suomen pyrkimyksenä on olla hiilineutraali vuoteen 2035 ja kuntien on mukailtava tätä tavoitetta. Ympäristövaikutusten arvioinnilla on usein positiivinen vaikutus hankkeen laatuun ja vihreän siirtymän investoinnit mahdollistavat hyvän ansiotason työpaikkojen syntymistä kuntiin ja sitä kautta myös osaavaa työvoimaa alueelle. Tuulivoiman mahdollisen rakentamisen ja sijoittamisen suhteen päätösvalta tulee kuitenkin olla kunnalla ja silloin myös kuntalaisten mielipiteitä täytyy kuunnella.

Sudet eivät liiku pelkästään yhden kunnan alueella, vaan niiden elinpiiri on suurempi. Tämä tekee kunnallisesta kaatolupien päättämisestä haastavaa. On kuitenkin tärkeää, että uhkaa tai vaaraa aiheuttaviin susiin tulee voida puuttua tehokkaasti.

Suomi kansainvälistyy ja tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia vuodessa, jotta meillä on riittävästi työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto on aina etu. Maahanmuuton kasvua tavoiteltaessa on myös huomioitava, että maahanmuuttajille tarjottavat kotoutumiseen liittyvät palvelut ovat laadukkaita ja että suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin integroitumista tuetaan koko perheen osalta.

Janakkalassa aloitta vuoden 2023 alussa uusi kotouttamispalveluiden yksikkö. Vuosille 2023-2024 on luotu Janakkalan oma monikulttuurisuusohjelma, joka sisältää myös osiot maahanmuutosta ja esimerkiksi kotouttamispalveluiden järjestämisestä. Kunnassa on siis ryhdytty oikeanlaisiin toimenpiteisiin, mutta luonnollisesti niiden toimivuutta ja tehokkuutta tulee seurata ja tarvittaessa tarkastella kokonaisuutta kriittisesti.

Ensisijaisesti kunnan tulee panostaa maahanmuuttajien nopeaan suomen (tai ruotsin) kielen oppimiseen, koska kielitaito on edelleen tärkeä myötävaikuttava tekijä muun muassa maahanmuuttajan työllistymisessä. On kuitenkin tärkeää panostaa erityisesti juuri maahanmuuttajan palvelupolun alkupään palveluihin myös englanniksi, jotta kaikki tarvittava tuki ja palvelut olisivat mahdollisimman nopeasti ja helposti maahanmuuttajien saavutettavissa.