Alexander Stubb

Ukraina taistelee myös meidän vapautemme ja demokratiamme puolesta.

Keskusteluyhteys aukeaa vasta siinä vaiheessa, kun Venäjä on lopettanut hyökkäyksensä Ukrainaan. Mutta jos eteen tulee Suomen turvallisuutta uhkaava yllättävä tilanne, presidentillä on velvollisuus ryhtyä tarvittaviin toimiin.

Olen aina pitänyt transatlanttisia suhteita Suomen turvallisuuden kulmakivenä. Tasavallan presidentin on tultava toimeen Yhdysvaltain presidentin kanssa tilanteessa kuin tilanteessa. Yhdysvallat on Suomen vahvin liittolainen.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Näin, vaikka tällä hetkellä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet hallitsevatkin ulkopoliittista agendaa.

Tällä vuosisadalla Afrikan väkiluku nousee nykyisestä hiukan yli miljardista noin neljään miljardiin. Samalla Afrikan merkitys niin taloudessa, turvallisuudessa kuin vaikkapa ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee vain kasvamaan. Suomen on oltava tässä mukana, periaatteenaan tasavertaiseen kumppanuuteen perustuva, molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö.

Suhdetta Kiinaan on käsiteltävä strategisella otteella. Taloudelliseen Kiina-riippuvuuteen liittyvät riskit täytyy tunnistaa, ja niitä on entistä vahvemmin hallittava ja mahdollisuuksien mukaan vähennettävä. Tämä ei koske vain Suomea vaan laajemmin länsimaita.

Sääntöpohjainen järjestys on jatkuvan haastamisen kohteena. Kaikista epätäydellisyyksistään huolimatta se on edelleen puolustamisen arvoinen. Erimielisyyksien ratkaiseminen on aina parempi pyrkiä tekemään yhteisen sääntökehikon puitteissa rauhanomaisesti kuin sodan ja kaaoksen keinoin.

Haluan työskennellä sellaisen kehityksen eteen, että tahtoisimme erottavien tekijöiden sijaan löytää nykyistä enemmän keskinäistä ymmärrystä. Haluan olla yhdistävä tekijä.

Nykyinen yhteistoimintaan perustuva malli on hyvä ja tasapainoinen. En lähtisi muuttamaan sitä varsinkaan tässä jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Äskettäin voimaan tulleet rajalainsäädännön uudistukset mahdollistavat tehokkaamman reagoinnin tilanteisiin, joissa Suomea yritetään horjuttaa masinoimalla ihmisjoukkoja rajan yli. Tällaista masinointia on kokeiltu jo mm. Baltian maita ja Puolaa vastaan. Kansallinen turvallisuus on pystyttävä takaamaan kaikissa tilanteissa.

Jalkaväkimiinojen suorituskykyä korvaavat asejärjestelmät ovat teknisesti edistyneitä ja tehokkaita. Luotan puolustusvoimain johdon arvioon, jonka mukaan Suomen puolustuskyvyssä ei ole sellaisia aukkoja, joiden tukkimiseksi jalkaväkimiinojen palauttaminen olisi välttämätöntä.

Tunnen suurta ylpeyttä siitä, että myös monet naiset ovat vapaaehtoisesti hakeutuneet aseelliseen palvelukseen. Sotilaallinen maanpuolustus on kuitenkin järjestettävä ensisijaisesti maanpuolustuksen tarpeiden näkökulmasta. Joukkotuotannon määrällisten tarpeiden kannalta vain miehille pakollinen varusmiespalvelus on toistaiseksi riittävä. Olen kuitenkin valmis avoimin mielin keskustelemaan asiasta, jos tulevaisuudessa ilmenee aihetta tarkastella asiaa uudessa valossa.

Pohjois-Atlantin sopimuksen ydin on, että jäsenmaat auttavat hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista. Tämä tarkoittaa myös joukkojen lähettämistä apuun, jos tilanne sitä vaatii. Olennaista on, että tällaisiin tehtäviin käytettävät joukot koostuvat ammattisotilaista ja vapaaehtoisista reserviläisistä, jotka erikseen koulutettaisiin näihin erityistehtäviin.

Ydinasepelote kuuluu keskeisenä osana Naton Suomellekin tarjoamaan ennaltaehkäisevään suojaan. Mielestäni meidän ei kannata ennalta rajata pois mitään sen osa-aluetta. Olemme menneet Natoon ilman rajaavia ennakkoehtoja. Meidän on mielestäni oltava täysipainoinen ja täysivaltainen jäsenmaa. Kuljetus ei tarkoita pysyvää sijoittamista.

Kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista ei ole pelkistettävissä kyllä-ei-valinnaksi. Demilitarisointi liittyy kansainvälisoikeudelliseen kokonaisuuteen, jossa ei ole kysymys pelkästään siitä, haluaako Suomi mahdollisesti juuri tässä hetkessä muuttaa vallitsevaa asiaintilaa vai ei. Nato-jäsenyysprosessimme aikana Ahvenanmaan asema ei muodostanut liittolaisillemme minkäänlaista ongelmaa, eikä Suomella ole itsellään mitään välitöntä tarvetta ryhtyä tekemään siitä ongelmaa. Tämän tapaisia asioita ei ratkaista hetken virtausten mukaan vaan huolelliseen harkintaan nojaten ja tiiviissä yhteistyössä läntisten kumppaneidemme kanssa. Keskustelu Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisesta voidaan tietenkin käydä mutta se on tehtävä rauhassa, yhdessä ahvenanmaalaisten sekä liittolaistemme kanssa.

Vastuullisten poliitikkojen on tehtävä kaikkensa sen varmistamiseksi, että tarvittavat palvelut ja yhteiskunnan toiminnot pystytään järjestämään mahdollisimman järkevästi ja kustannustehokkaasti.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisessä vertailussa pienet. Tasaamme tuloja verotuksen ja sosiaaliturvajärjestelmän kautta jopa eniten maailmassa. On tärkeää, että ahkeroimalla ja itseään kehittämällä pystyy parantamaan omaa taloudellista asemaansa.

Markkinatalous on ollut hyvä luomaan kasvua. Ehkä suurempi ongelma on se, ettei liberaali demokratia ole aina onnistunut jakamaan kasvun tuloksia tarpeeksi oikeudenmukaisesti.

Kaikkein vähäosaisimpien ihmisten elämä perusturvan varassa ei ole helppoa. Työikäisiltä ja -kykyisiltä voi odottaa elannon hankkimista omalla työllään, mutta samalla on ymmärrettävä, että kaikki eivät pysty siihen. Silloin yhteiskunnan on tultava apuun. Samalla kuitenkin on huomioitava, että tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmään liittyy kannustinongelmia.

Valtion ja kuntien ei lähtökohtaisesti tulisi osallistua yritystoimintaan ainakaan sellaisilla aloilla, joilla ei ole selviä markkinapuutteita.

Monet historian menestyneimmät yhteiskunnat ovat olleet sellaisia, jotka ovat toivottaneet ahkerat ja idearikkaat ihmiset tervetulleiksi. Maahanmuuttoon liittyy kuitenkin haasteita, kuten esimerkiksi turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö ja vaikeudet sopeutua vastaanottajamaan yhteiskunnan sääntöihin ja normeihin.

Lähimmäisenrakkaus ja toisten kunnioittaminen ovat osa kristillistä perimäämme. Ne ovat arvoina hyvä pohja päätöksenteolle.

Mielestäni on tärkeää, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää oman identiteettinsä mukaista elämää, pelkäämättä syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi joutumista. Arjessa kyse on kaikkein eniten toisen ihmisen kunnioittavasta kohtaamisesta sellaisena kuin hän on.

Lapsen ja vanhemman suhteen paras liima on yhtenäinen luottamus. Tärkeää on, että lapsi oppii ottamaan huomioon toiset ihmiset ja heidän oikeutensa, arvostamaan itseään ja samalla muita sekä ajattelemaan itse.

Suomi on vähentänyt päästöjään merkittävästi. Ilmastonmuutosta ei ratkaista yksin vaan se on tehtävä yhdessä. Suomen on kannettava kortensa kekoon muun muassa rahoittamalla innovaatioita, jotka vähentävät päästöjä.

Presidenttinä lupaan asettaa koko Suomen edun kaiken muun edelle aina ja yhdessä.

Kyseessä ei ole nollasummapeli. Itse asiassa ne kulkevat käsi kädessä ja harvemmin ovat toistensa kanssa ristiriidassa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisesta työstä perustuu ympäristöystävällisten ratkaisujen ja teknologioiden kehittämiseen ja viemiseen maailmalle. Sen eteen minäkin haluan toimia.

Itsenäisen Suomen historiassa vahvat johtajat ovat olleet useimmiten heitä, jotka ovat vaikeassa tilanteessa nousseet puolustamaan oikeusvaltiota. Lujat ja luotettavat instituutiot ovat maan ja kansan turva.

Esimerkiksi rajaseuduilla asutuksella on merkitystä turvallisuuden näkökulmasta. Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Olennaista on, että kaikki alueet voivat menestyä omia vahvuuksiaan hyödyntämällä.

Kaupungistumiskehitys on tosiasia. Sillä on monia myönteisiä seurauksia kuten ihmisten työ- ja opiskelumahdollisuuksien lisääntyminen. En pidä siitä, että kaupunkien ja maaseudun välille luodaan vastakkainasettelua.

Tuomitsen täysin Hamasin lokakuisen terrori-iskun, joka sysäsi nyt käynnissä olevan kriisin liikkeelle. Tunnustan Israelin oikeuden puolustautua ja suojata kansalaisiaan tällaisilta teoilta. Myös Israelilta on kuitenkin vaadittava siviilien suojelua nykyistä paremmin. Kannatan tulitaukoa, muun muassa siksi, että ruokaa, vettä ja lääkinnällistä apua saataisiin siviileille nykyistä tehokkaammin perille. Toivon, että rauhanratkaisun jälkeen saadaan aikaiseksi poliittinen prosessi, joka johtaa kahden valtion malliin.

Tämä on yksi syvimmistä eettisistä kysymyksistä, joka vaatii todella perusteellisen ja huolellisen harkinnan. Toivoisin myös esimerkiksi arkkiatrin ja lääkärikunnan käyvän aihetta koskevan eettisen tarkastelun ja ottavan asiaan kantaa siltä pohjalta. Ymmärrän niitä perusteluita, jotka puoltavat ihmisen oikeutta oman vakaan tahtonsa pohjalta saada kuolinapua tilanteessa, jossa kivut ovat sietämättömät eikä mikään hoito enää auta.

En pidä kysymykseen ladatusta oletuksesta. Yhdysvalloissa poliittinen ilmapiiri on vuosia ollut vahvasti kärjistynyt identiteettipoliittisten kysymysten akselille. Toisaalta kyseessä on maailman vanhin demokratia, jossa on lujat ja vakaat instituutiot. Yksittäisen presidentinvaalin merkitys voi näyttää suuremmalta kuin se lopulta todellisuudessa on. Suomen kannalta olennaista on, että Yhdysvaltain kanssa liittolaissuhde pysyy tiiviinä ja sitä vahvistetaan riippumatta kulloisenkin presidentin henkilöstä.

Rajanylityspaikkojen lukumäärä ei ole rajaturvallisuuden kannalta ratkaiseva kysymys. Olennaista on, että meillä on riittävät välineet lainsäädännössä vastata kulloisiinkin turvallisuusuhkiin, riittävät resurssit viranomaisilla ylläpitää turvallisuutta rajallamme sekä liittolaistemme tuki tarvittaessa apunamme.

Olen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vankkumaton kannattaja. Tällä hetkellä Suomen velkaantumisvauhti on kuitenkin kestämätön. On välttämätöntä uudistaa taloutta ja tehdä työllisyyttä edistäviä uudistuksia, jotta meillä on tulevaisuudessakin varaa tarjota riittävät palvelut yhdenvertaisesti kaikkialla maassa. Jos talouden suunnan kääntämisessä ei onnistuta, edessä ovat todella vaikeat ratkaisut. Onneksi meillä Suomena on vielä keinot omissa käsissämme. Presidenttinä kannustaisin kaikkia tahoja pohtimaan, mitä voisimme tehdä paremmin näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Uudenvuoden puhe on yksi tasavallan presidentin tärkeimmistä puheenvuoroista suomalaisille. Sen on perustuttava omaan aitoon ja itsenäiseen ajatteluun.

Valitettavasti enemmistö maailman maista on muita kuin länsimaisten standardien mukaan demokraattisia. Meidän Suomena ja laajemmin osana kollektiivista länttä on ymmärrettävä, että voidaksemme pysyä kansainvälisellä areenalla mukana kilpailussa globaalin idän kanssa, se vaatii kykyä yhteistyöhön myös muiden kuin kanssamme samanmielisten maiden kanssa. Globaali etelä on monella tapaa ratkaisijan paikalla.

Tasavallan presidentti Niinistön kaudella on luotu paljon hyviä käytäntöjä eduskunnan pitämiseksi informoituna tärkeistä ulkopolitiikan kysymyksistä. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, ja parlamentaarinen vastuukate jo nykyisellään toteutuu valtioneuvoston välityksellä. Meillä on vielä hyvin vähän kokemusta Nato-ajasta. Katsoisin rauhassa ja maltilla, ilmeneekö tässä asiassa selviä tarpeita säädösmuutoksille.