Jutta Urpilainen

Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa on saatava päätökseen. Oikeudenmukainen rauha voi olla vain sellainen, missä Ukraina kokee lopputuloksen oikeudenmukaiseksi. Suomen, EU:n ja muiden länsimaiden on oltava Ukrainan tukena loppuun asti.

Venäjän suhteen Suomi toimii yhteisessä linjassa EU-maiden kanssa. Tällä hetkellä Venäjän aloittaman sodan jatkuessa Ukrainassa ei ole näköpiirissä mahdollisuuksia keskusteluyhteyden syventymiseen.

Suomen on tärkeää ylläpitää laajasti hyviä ja aktiivisia suhteita. Erityisesti EU:n ja Naton jäsenmaat ovat meille keskeisiä kumppaneita. Mutta samalla on ylläpidettävä hyviä suhteita myös laajemmin ja mm. kehitettävä kauppakumppanuuksia, koska pieni maa hyötyy aina laajoista verkostoista ja toimivasta diplomatiasta.

Suomi on sitoutunut sekä kansalliseen ilmastotavoitteeseen että Pariisin ilmastosopimukseen. Tämä sitoutumisen tulee näkyä ulkopolitiikassa. Globaalin, eksistentiaalisen haasteen hoitamiseen tarvitaan mukaan koko maailma ja yhteistyötä. Hinnan epäonnistumisesta maksaisivat ennen muuta tulevat sukupolvet. Suomen on tärkeää ja järkevää olla etujoukoissa kehittämässä tarvittavaa teknologiaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vihreä ja digitaalinen kaksoissiirtymä tarjoaa valtavia mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Ilmastonmuutoksella on myös suora yhteys moniin aikamme ilmiöihin. Esimerkiksi muuttoliikkeitä aiheuttavia kriisejä voidaan ennaltaehkäistä, kun kyetään huolehtimaan niin kumppanimaidemme talouden suotuisasta kehityksestä, ilmastotoimista kuin myös rauhasta ja vakaudesta.

Suomen ja myös EU:n tulee tiivistää kumppanuuttaan ja yhteistyötään Afrikan maiden kanssa. Sisarmantereemme väestön määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, millä tulee olemaan merkittäviä seurauksia. Samalla Afrikasta myös mantereen sisäisen taloudellisen integraation myötä kasvava iso markkina eurooppalaisille yrityksille. Tarvitaan aiempaa tasavertaisempaa kumppanuutta ja kokonaisvaltaista, yhteiskuntien sosiaalisen ulottuvuuden ja demokratiakehityksen huomioivaa yhteistyötä sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan laaja-alaista osallistamista. Tavoitteena tulee olla Afrikan maiden hyvinvoinnin ja elintason sekä kansalaisyhteiskuntarakenteiden kehittyminen ja demokratian vahvistuminen. Tämä on myös Euroopan välitön etu.

Suomen pitää pyrkiä rajaamaan riskejä, joita liittyy liiallisiin riippuvuuksiin yksittäisistä maista. Olemme vahvasti sidoksissa Kiinaan, mikä ei sinänsä ole poikkeuksellista. Kiinaa ei pidä määritellä vain riskiksi, vaan se on tärkeä kumppani esimerkiksi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, mutta emme saa myöskään olla sinisilmäisiä. Yhteistyössä on samalla kyettävä ylläpitämään dialogia niin ihmisoikeus- kuin demokratiakysymyksistä.

Monenkeskinen, sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on haastettu aiempaa vakavammin. Sen haastajat haluavat jakaa maailmaa suurten toimijoiden etupiireihin. Tämä ei ole Suomen etu. Ilman sääntöpohjaisuutta vahvin määrää, mikä ei koskaan ole pienen maan etu. Monenkeskisen yhteistyön ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan maailman rakentamisessa Suomen ei pidäkään olla sivustakatsoja, vaan aktiivinen toimija. Suomen on tuettava sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistamista ja luottamusta rakentavia toimia sen ylläpitämiseksi.

Presidentti on arvojohtaja, joka voi omalta osaltaan avata keskustelua tai tuoda huomiota yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tasavallan presidentin on koottava kansakuntaa yhteen yhteisten arvojen äärelle ja luotava uskoa tulevaisuuteen. Suomessa toisen menestys ei perustu toisen polkemiseen, vaan kaikkien ihmisoikeuksien vaalimiseen, kuuntelemiseen ja toisen mielipiteen kunnioittamiseen.

Presidentin valtaoikeudet ovat tällä hetkellä suunnilleen sopivalla tasolla. Esimerkiksi armahdusoikeus on toiminut rikosoikeusjärjestelmässämme hyödyllisenä varoventtiilinä ja nimitysoikeus on pitänyt nimityksiä erillään päivänpolitiikasta. Presidentin tehtävä on johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, kotimaan politiikka kuuluu hallituksen tehtäviin. Valtaoikeuksista on hyvä käydä keskustelua ja arvioida tilanteiden muuttuessa. Esimerkiksi Nato-jäsenyyden myötä eduskunnan tiedonsaantioikeus on tärkeä varmistaa.

On erotettava hybridivaikuttaminen muusta maahanmuutosta ja pakolaisuudesta. Suomen on noudatettava myös normaalista poikkeavissa tilanteissa kansainvälisiä sitoumuksia ja sopimuksia. Kaikkia rajoja ei voida sulkea. Valmiuksia hybridiuhkien torjumiseksi on vahvistettava pitkäjänteisesti. Tässä valossa 29.11. tehty päätös itärajan sulkemisesta kahdeksi viikoksi oli perusteltu. Jatkotoimista on päätettävä laajan turvallisuusarvioinnin perusteella. Jatkossakin on kyettävä tunnistamaan ja torjumaan disinformaatiota ja muuta informaatiovaikuttamista. Samanaikaisesti kysymys koskee laajemmin siirtolaisuutta. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja meidän on oltava yhteiskuntana houkutteleva, tasa-arvoinen ja kiinnostava maa saapua tekemään töitä, opiskelemaan ja yrittämään.

Suomi on sitoutunut maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011 tehdyllä päätöksellä. Sen jälkeen jalkaväkimiinat on korvattu muilla puolustusvälineillä.

Yleistä asevelvollisuusjärjestelmää pitää kehittää. Kaikkien sukupuolien osaaminen ja osallistuminen maanpuolustukseen on tärkeää sekä tasa-arvon näkökulmasta että sotilaallisesti. Ikäluokkien koon pienentyessä tulee nyt kutsuntojen ulkopuolelle jäävien kansalaisten osallistumismäärää lisätä tulevaisuudessa. Asevelvollisuusjärjestelmän mahdollisen päivittämisen tulee tapahtua maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden tarpeista, sotilaalliset uhkakuvat sekä kansantaloudelliset vaikutukset huomioiden.

Naton jäsenenä Suomi on sitoutunut auttamaan muita jäsenmaita näiden joutuessa hyökkäyksen kohteeksi. Tästä sitoumuksesta on pidettävä kiinni. Suomi tekee aina itse päätöksensä osallistumisesta sotilaallisiin toimiin maan rajojen ulkopuolella. Tehtävissä voidaan käyttää myös vapaaehtoisia reserviläisiä.

Nato ei ole tuomassa ydinaseita Suomen maaperälle, eikä Suomen lainsäädäntö sitä tällä hetkellä mahdollista. Meidän täytyy kuitenkin hyväksyä se, että ydinasepelote on osa Naton puolustusta.

Ahvenanmaan demilitarisointi on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin, eikä siitä luopuminen olisi juridisesti helppoa. Suomen velvollisuus on puolustaa Ahvenanmaata sotatilanteessa ja siksi on järkevää selvittää silloin tällöin myös Ahvenanmaan asemaa ja sitä, miten puolustusvoimat voivat puolustaa koko maata tasa-arvoisesti. Ahvenanmaalaisia tulee kuulla heitä koskevissa kysymyksissä.

Mielestäni on tärkeintä, että kannamme vastuuta niistä, jotka eivät yksin pärjää. Sosiaalietuuksien leikkaukset osuvat yleensä kaikkein heikommassa oleviin, jotka tarvitsevat hyvinvointivaltion suojaa. Verotus on keskeinen työkalu, jolla taataan hyvinvointivaltion edellytykset.

Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia. Ihmisten välisiä tuloeroja on syytä kaventaa oikeudenmukaisella tulonjaolla ja riittävällä toimeentulolla. Ahkeruudesta tulee voida palkita, mutta suuret tuloerot eivät perustu ahkeruuteen. Eriarvoisuuden vähentämiseksi jokaisella ihmisellä pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet onnistua.

Markkinatalouden tulee toimia reilusti ja kaikille samoilla säännöillä. On valtion (ja esimerkiksi EU:n) tehtävä asettaa ja valvoa sääntöjä. Suomalaisille yrityksille on tärkeää, että kilpailu on reilua ja ne voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen. Kaikille suomalaisille toimiva, reilu markkinatalous luo parhaimmillaan vaurautta ja hyvinvointia. Mutta ilman sääntöjä ja rajoja nämä tavoitteet eivät toteudu.

Jokaisen tulisi elättää itsensä työllä tai yrittämisellä, mutta useammat meistä joutuvat joskus turvautumaan yhteiskunnan apuun. Tarvitsemme sosiaaliturvaa monissa tilanteissa, kuten opiskelijoina, vanhempainvapailla tai sairastuessamme. Kun sosiaaliturvan varassa olo pitkittyy syystä tai toisesta tarvitaan palveluita, jotka auttavat ihmistä eteenpäin ja työhön.

Julkinen omistus on sekä strategista että käytännöllistä. Strategista omistamista on esimerkiksi Finnairin tai Fortumin omistaminen. Valtiolla ja kunnilla on lain mukaan vastuu huolehtia siitä, että julkiselle sektorille säädetyt velvoitteet hoituvat ja toteutuvat. Julkista omistusta tarvitaan muun muassa huoltovarmuuden takaamiseksi, sillä palvelut on hoidettava myös yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa. Mahdolliset markkinoilla tapahtuvat häiriöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa palveluiden saantiin, joihin ihmisillä on oikeus. Esimerkiksi energia-ja vesiyhtiöiden julkisomisteisuudella on erittäin painavia perusteita koko yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja meidän on oltava yhteiskuntana houkutteleva, tasa-arvoinen ja kiinnostava maa saapua tekemään töitä, opiskelemaan ja yrittämään. Toisten ymmärtäminen ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat arvojeni ytimessä. Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa. Jokaisen on voitava tuntea olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja samalla pitää edellyttää, että jokainen elää suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti.

Kristillisen arvopohjan perusarvot, kuten lähimmäisenrakkaus ja armo ovat hyviä arvoja myös poliittiselle toiminnalle. Kuten ovat myös Ranskan vallankumouksen vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Lisäksi solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja demokratia ohjaavat työtäni jokainen päivä.

Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ihmissuhdemuoto tai sukupuoli-identiteetti eivät saa määrittää ihmistä ulkopuolelta. Kasvatuksessa ja opetuksessa tulee tehdä tasa-arvotyötä ja puhua seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Kaikissa palveluissa on taattava ihmiselle oikeus olla oma itsensä. Lainsäädännön on kunnioitettava sukupuoltaan korjaavan ihmisen oikeuksia sekä tunnustettava juridisesti myös muunsukupuoliset. Erityisesti julkisissa palveluissa työskenteleviä ihmisiä on koulutettava kohtaamaan erilaisia ihmisiä yhdenvertaisina yksilöinä.

Toistemme kunnioittaminen, ystävällisyys ja aktiivinen osallistuminen ovat tärkeitä arvoja, jotka jokaisen lapsen tulisi oppia. Yhteiskunnan on turvattava lapselle suotuisat kasvuolosuhteet - ja vanhemmille edellytykset lasten saamiseen, hoitamiseen ja kasvattamiseen. Asioiden kyseenalaistaminen on tutkimisen ja kehittymisen sekä asiallisten kysymysten esittämisen perusta.

Jokaisen maan, myös Suomen, on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomen tulee toimia aktiivisesti kansainvälisesti, jotta kaikki maat sitoutuvat päästövähennyksiin ja pitävät niistä kiinni. Erityisesti Suomen tulee olla aktiivinen EU:n tavoitteiden määrittelyssä ja EU:n päästövähennystavoitteiden kunnianhimon tason nostossa. Suomen tulee vähentää omia päästöjään ja samalla vaikuttaa kansainvälisesti siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista pidetään kiinni. On tärkeää myös kehittää vihreää vientiä, jotta hiilikädenjälkemme vahvistuu.

Poliitikkojen tehtävänä on luoda turvaa ja hyvinvointia suomalaisille sekä rakentaa parempaa Suomea ja maailmaa. Samaan aikaan kun rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi, toimimme myös aktiivisena osana kansainvälisessä yhteisössä. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin. Sääntöperusteinen järjestelmä, sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin on tie kestävään tulevaisuuteen. Toimimme jatkossakin keskeisenä osana kansainvälistä yhteistyöjärjestelmää, kuitenkin pitäen Suomen omat intressit samaan aikaan mielessä.

Ilmastonmuutos vaarantaa keskeisten perusarvojemme käytännön toteuttamisen. Köyhyyden vähentäminen, tasa-arvon lisääminen ja kestävä talouskasvu vaikeutuvat. Ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttaa laajasti yhteiskuntiin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Talouskasvun tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle. Esimerkiksi investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua.

Poliittinen johtajuuden ja päätöksenteon pitää turvata demokraattista päätöksentekokykyä jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä. Hyvinvoinnin perusta on toimiva lainsäädäntö, sen toimeenpano ja kaikkien samanarvoisuus lain edessä. Viimeiset vuodet ovat näyttäneet ikävällä tavalla, mihin yksinvaltaiset johtajat pahimmillaan maansa vievät. Suomessa tulee panostaa tiimijohtamiseen demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta. Yhteiskunnan on taattava jokaiselle jäsenelleen ääni vaikuttaa maansa asioihin.

Suomea on kehitettävä kokonaisuutena, alueiden vahvuuksien pohjalta, jolloin eri alueiden erityispiirteet on huomioitava ja on ymmärrettävä, että alueiden voimavarat ja elinvoimaisuus vaihtelevat alueiden välillä ja jopa alueiden sisällä. Palvelurakenne, teollisuus ja työvoiman toimintaympäristö sekä kansalaisten sosiaaliset ja terveydelliset voimavarat tulee ottaa huomioon alueisiin vaikuttavissa päätöksissä. Suomen kaikkien maakuntien elinvoimaisuus on talouspoliittinen, sosiaalipoliittinen ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Jokaisella suomalaisella on oltava oikeus riittäviin peruspalveluihin, asuinpaikasta riippumatta.

Kaupunkien elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. Niiden kasvusta säteilee paljon hyvää kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja maaseutukuntiin. Kaupungeilla on siis suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta. Suomea on kehitettävä kokonaisuutena, jossa kasvukeskusten, seutukaupunkien ja maaseudun yhteistyön on perustuttava erilaisten alueiden vahvuuksiin ja strategisiin valintoihin. Jokaisella kunnalla on oltava aito mahdollisuus alueensa elinvoiman ja palveluiden kehittämiseen. Pidän kuitenkin tärkeänä, että väestö ei keskittyisi vain muutamalle kaupunkiseudulle, vaan että jokainen maakunta Suomessa pysyisi elinvoimaisena. Se on tärkeää koko Suomen elinvoiman - ja myös turvallisuuden kannalta.