Koska Suomi on Naton jäsen, suomalaiset sotilaskohteet ovat "Naton tukikohtia". Jos kysymyksellä tarkoitetaan liittolaismaiden pysyviä joukkoja Suomen maaperällä, tähän tuskin on tarvetta tai kiinnostustakaan Naton piirissä. Infrastruktuurin on kylläkin oltava valmiina avun vastaanottamiseen, jos sitä tarvitaan.

Jos demilitarisointi vaikeuttaa maakunnan puolustamista, se luo Venäjälle houkutuksia ja siten saattaa pikemminkin edistää konfliktien syntyä kuin ehkäistä niitä.

Sopimukseen liittyminen oli esimerkki sinisilmäisyydestä, hyväuskoisuudesta ja ideologisesta sokeudesta. Suomalaiset miinat eivät uhanneet siviilejä. Sota Ukrainassa on osoittanut, että miinat ovat halpa ja tehokas tapa hidastaa vastustajan etenemistä.

Yhdysvalloilla ei ole intressiä sijoittaa rauhan aikana joukkojaan ystävällismieliseen maahan, joka pystyy puolustamaan itseään. Aseistusta ja infrastruktuuria on kyllä syytä rakentaa ja varastoida mahdollisimman paljon. Tämä lisää yhteisen puolustuksen uskottavuutta ja siten ennaltaehkäisee kriisejä.

Nykyinen järjestelmä nauttii enemmistön hyväksyntää, vaikka siinä periaatteellisia yhdenvertaisuusongelmia olisikin. Yleinen mielipide toki elää ajassa ja lainsäädäntö heijastelee sitä.

Venäjällä on imperialistisia tavoitteita ja etupiirihaaveita. Emme tiedä tarkkaan, mitä venäläiset Suomesta ajattelevat, mutta meidän on pakko lähteä siitä oletuksesta, että aikeet ovat pahat. Venäjä ei kunnioita kansainvälistä oikeutta eikä omia sitoumuksiaan.

Venäjä ei ota riskejä suorasta yhteenotosta Naton kanssa, koska Venäjä tietää, että se häviäisi tällaisen konfliktin. "Eskalaatiovaara" on osa Venäjän psykologista sodankäyntiä, joka on hidastanut tehokkaasti päätöksiä esimerkiksi Ukrainalle annettavasta tuesta.

Putin ei ole ongelma vaan oire venäläisen yhteiskunnan psykologisista ongelmista. Ei ole mitään syytä olettaa, että Putinin seuraaja olisi kannaltamme parempi.

Trump oli jo presidenttinä yhden kauden. Tämä ei heikentänyt Euroopan ja Suomen turvallisuutta. Yhdysvallat on vakiintunut demokratia, jonka sitoutuminen Eurooppaan on vahvaa, oli presidenttinä kuka hyvänsä. Euroopan on kylläkin otettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan eikä ulkoistettava sitä amerikkalaiselle veronmaksajalle.

Suomen ja Euroopan riippuvuus Kiinasta ja etenkin sen teollisesta tuotannosta on sekä taloudellinen että turvallisuuspoliittinen ongelma. Riippuvuutta on syytä vähentää hyvän saan aikana, jotta sitä ei jouduta tekemään pakon edessä hätäratkaisuin, kuten jouduttiin toimimaan venäläisen energian osalta.

Tasavallan presidentin valtaoikeudet vastaavat kansan laajan enemmistön tukea. Hän on kansalta suoraan mandaattinsa saava, tasapainottava tekijä politiikassa.

Rikoksissa on moraaliselta kannalta nyanssieroja, joita oikeuslaitos ei välttämättä voi ottaa huomioon. Juuri tätä varten poikkeuksellisesti käytettävä armahdusmahdollisuus on hyvä asia.

Tämä on mielestäni yksi presidentin tärkeimmistä tehtävistä, ja juuri tällaista roolia kansalaiset todennäköisesti presidentiltä odottavat. Pelkkä ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen tuskin selittää esimerkiksi presidentinvaalien korkeaa äänestysaktiivisuutta.

Kristinusko ja luterilaisuus ovat erottamaton osa suomalaisten kulttuuria. Perinteet ja rituaalit ovat koheesiota luova voima.

Ihmisoikeudet toki kuuluvat kaikille ihmisille. Sen sijaan kaikki oikeudet eivät ole ihmisoikeuksia, ja terroristien ja muiden rikollisten oikeuksia voidaan laissa säädetyin tavoin rajoittaa tai ottaa pois.

Tavallisten ihmisten terrorisointi elokapinoinnilla ei varmasti lisää myötämielisyyttä ilmastotyötä kohtaan, pikemminkin päinvastoin.

Jos eutanasialla tarkoitetaan avustettua itsemurhaa, en pidä sen kriminalisointia sen järkevämpänä kuin pitäisin itsemurhan kriminalisointia.

Kasvava väkivalta- ja omaisuusrikollisuus ovat väistämätön ja automaattinen seuraus siitä, että maahan tulee suurissa määrin ihmisiä, joilla ei ole halua eikä kykyä integroitua suomalaiseen elämänmenoon ja työmarkkinoille.

En näe, että turkistarhauksella olisi pitkällä jänteellä tulevaisuutta, tehtiin lainsäädännön tasolla mitä tahansa. Yhteiskunnan tulisi panostaa uusien elinkeinomahdollisuuksien luomiseen niillä alueilla, joilla turkistarhaus on merkittävä elinkeino.

En syö lihaa, mutta en kyllä syö soijanakkejakaan. Kun katselen soijansyöjiä, en ole vakuuttunut siitä, että soija olisi hyväksi ihmiselle.