Li Andersson

Suomen Nato-jäsenyyden pitää olla puolustuksellinen: Suomeen ei pidä ottaa ydinaseita, Naton pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä joukkoja.

Kuten presidentti Niinistö on todennut, Ahvenanmaan asema ei rakennu mielikuvien varaan, vaan sen demilitarisoinnilla ja neutralisoinnilla on selkeä kansainvälisoikeudellinen asema, joka perustuu sekä kansainvälisiin sopimuksiin että eurooppalaiseen tapaoikeuteen. Myös ulkoministeriön selvityksessä päädytään mediatietojen perusteella siihen, että sen purkaminen olisi oikeudellisesti hyvin haastavaa. Näinä aikoina on tärkeää tukea sääntöpohjaista järjestelmää, jossa valtionsopimuksista pidetään kiinni, eikä niistä irtauduta yksipuolisesti. Tarvittaessa Suomi turvaa Ahvenanmaan turvallisuuden Nato-liittolaisten kanssa.

On tärkeää, että tässä maailman tilanteessa, jossa monenkeskistä yhteistyötä, kansainvälisiä sopimuksia, normeja ja periaatteita haastetaan yhä enemmän, Suomi itse noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan. Jalkaväkimiinat kieltävä sopimus on yksi maailman kattavimmista ja allekirjoitetuimmista humanitaarisista aseidenriisuntaan liittyvistä sopimuksista. Sen tarkoitus on suojella siviilejä konflikteissa ja niiden jälkeen. Jalkaväkimiinojen kiellossa ovat mukana kaikki EU-maat. Suomen ei ole syytä liittyä Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen joukkoon irtautumalla yksipuolisesti sopimuksesta. Puolustusvoimat eivät myöskään pidä jalkaväkimiinojen palauttamista tarkoituksenmukaisena, sillä niiden suorituskykyä on muun muassa korvattu vuosien ajan useilla muilla keinoilla.

Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen neuvottelut ovat loppusuoralla. Sopimus käsittelee esimerkiksi Yhdysvaltojen joukkojen maahantuloon, materiaalin ennakkovarastointiin sekä verotukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Lisäksi siinä sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyy. On hyvä, että sopimus mahdollistaa sellaisten varastojen ja rakenteiden rakentamisen, jotka tarvittaessa nopeuttavat avun saamista ja harjoittelua. On kuitenkin olennaista, että Suomen suvereniteetti turvataan kaikissa tilanteissa. Lisäksi on tärkeää, että tiedämme, kuka täällä milloinkin harjoittelee, että Suomen kansainväliset velvoitteet ja lainsäädäntö huomioidaan, eikä tänne varastoida ydinaseita.

Asevelvollisuutta on pidemmällä aikavälillä syytä kehittää siihen suuntaan, että se kohtelee kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti. Palvelukseen olisi hyvä valita sukupuolen sijaan motivaation ja osaamisen perusteella. Uudistus ei lisäisi koulutettavien määrää, mutta parantaisi reserviläisarmeijamme suorituskykyä ja lisäisi kansalaisten valinnanvapautta. Samalla siviilipalveluksen kestoa tulee lyhentää ja aseistakieltäytyjien rankaisemisesta luopua.

Ukrainassa laitonta hyökkäyssotaansa käyvä Venäjä ei ole Suomelle tällä hetkellä akuutti sotilaallinen uhka. Venäjä on kuitenkin osoittanut, että sillä on tahtoa ja kykyä käyttää sotaa ulkopolitiikkansa jatkeena pyrkiäkseen tavoitteisiinsa. Tämä on muuttanut myös Suomen turvallisuusympäristöä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaedellytyksiä.

Se on riski, joka on otettava vakavasti huomioon. Tilanne on herkkä ja vahinkoja voi sattua. Siksi Ukrainan sodassa on tärkeää seurata koko ajan sodan laajentumisen mahdollisuutta ja pyrkiä ehkäisemään sitä. Myös ydinaseiden käytön riskiin on suhtauduttava vakavasti.

Tällä hetkellä on hyvin vaikea nähdä, miten Suomen ja Venäjän suhteet voisivat normalisoitua vielä pitkään aikaan. Putin on osoittanut olevansa valmis rikkomaan kansainvälisen oikeuden kaikkein perustavanlaatuisimpia sääntöjä. Syyllisiä Ukrainan sodan syttymiselle ovat yksinomaan Putin ja hänen johtamansa Venäjä. Venäjän on lopetettava julma ja kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssotansa ja vetäydyttävä Ukrainasta. Tämän lisäksi Venäjän politiikassa ja hallinnossa pitäisi tapahtua todella suuria muutoksia. Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja toisinajattelijoita on tärkeää tukea.

Donald Trump on johtaja, joka on kieltäytynyt kunnioittamasta demokraattisissa vaaleissa saatua vaalitulosta, ja joka on ollut osallisena lietsomassa väkivaltaista hyökkäystä Yhdysvaltain kongressia kohtaan. Tältä osin hänen toimintansa ja arvomaailmansa ovat hyvin kaukana demokratian perussääntöjen kunnioittamisesta. Aikaisemman kautensa aikana Trump osoitti olevansa huomattavasti muita yhdysvaltalaispoliitikkoja vähemmän sitoutunut Eurooppaan. Viime aikoina republikaanipuolue on ollut muutenkin aikaisempaa vähemmän sitoutunut Eurooppaan. Jos Trump voittaa presidentinvaalit vuonna 2024, ei Yhdysvaltojen tuesta Ukrainalle voida olla varmoja.

Liiallinen riippuvuus mistään yksittäisestä maasta, yrityksestä tai muusta toimijasta ei ole koskaan suotavaa. Pidän EU:n linjaa riippuvuuksien ja riskien vähentämisestä ja niin sanotun strategisen omavaraisuuden lisäämisestä järkevänä. Suomen on tärkeää tunnistaa omat haavoittuvuutensa ja varautua ennakkoon kriisitilanteisiin esimerkiksi edistämällä suomalaisia ja eurooppalaisia kriittisten raaka-aineiden tuotanto- ja kierrätysvalmiuksia.

Minusta oleellisin kysymys valtaoikeuksien kannalta on eduskunnan roolin ja tiedonsaantioikeuksien vahvistaminen. En lähtisi muuttamaan työnjakoa esimerkiksi sen suhteen, kuka osallistuu Nato-kokouksiin. On tärkeää varmistaa, että tieto kulkee presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välillä.

Kyseessä on historiallinen jäänne. Oikeuslaitoksen tehtävä on rikoksista tuomitseminen, ei yksittäisen henkilön.

Presidentin tehtävä on näkyvä ja keskeinen ja siksi presidentti käyttää valtaa joka kerta kun hän kommentoi yhteiskunnallisia ilmiöitä tai nostaa tiettyjä kysymyksiä esille. Sisäpolitiikassa presidentin rooli on hyvin rajattu ja päivänpolitiikan yläpuolella. Ajattelen, että presidentti voi nimenomaan nostaa epäkohtia ja kysymyksiä julkiseen keskusteluun ja sitä kautta toimia ”herättelijänä”, mutta ei ole hänen tehtävänsä linjata, miten sisäpoliittiset ongelmat tulisi ratkaista. Se on eduskunnan ja maan hallituksen tehtävä.

Tasavallan presidentin toimi on maallinen tehtävä, josta säädetään perustuslaissa. Presidentin on osaltaan julkisena vallankäyttäjänä turvattava perusoikeuksien, kuten uskonnon ja omantunnon vapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Jokainen presidentti ratkaiskoon tämän asian kuten itse näkee parhaaksi. Itse ajattelen, että presidentin on syytä huomioida puheissaan ja kannanotoissaan yhtä lailla kaikki suomalaiset ja Suomessa asuvat, niin eri kirkkokuntiin ja muihin uskontoihin lukeutuvat kuin myös uskonnottomat. Voi olla, että tasavallan presidentin puheissaan käyttämät kristinuskoon kuuluvat ilmaisut tuntuvat ulossulkevilta niille, jotka eivät lukeudu tähän uskontokuntaan. Julkisen vallan ei pidä suosia eikä syrjiä ketään uskonnon tai uskonnottoman katsomuksen perusteella.

Perustavanlaatuisimmat ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, myös kammottaviin rikoksiin syyllistyneille. Siksi on tärkeää, että rikoksia suunnittelevat tai tekevät ihmiset saadaan kiinni ja oikeuslaitos päättää seurauksista. Ihmisten dehumanisointi ja riisuminen kaikista oikeuksista edustaa samankaltaista ääriajattelua kuin mitä terroristit itse edustavat.

Väkivallaton kansalaistottelemattomuus on kautta vuosikymmenten ollut monien kansalaisliikkeiden keino herättää huomiota ja ajaa yhteiskunnallista muutosta. Kokoontumisvapaus on perusoikeutena pitkälle suojattu oikeus, ja tämä pätee myös liikennettä häiritseviin mielenosoituksiin. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ei tulisi kuitenkaan olla riippuvainen mielenosoitusten herättämästä huomiosta. Päästövähennykset on toimeenpantava sen takia, että meillä olisi elinkelpoinen maa ja maapallo myös tulevaisuudessa.

Kannatan eutanasian sallivaa lainsäädäntöä. Ihmistä, joka on vaikeasti sairas, kärsii sietämättömästi ja jonka kärsimystä ei kyetä lievittämään, tulisi voida auttaa kuolemaan hänen sitä toivoessaan. Eutanasian on perustuttava potilaan omaan tahtoon ja lääketieteen ammattilaisten vakavaan harkintaan sekä ammattilaisten vapaaehtoisuuteen. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen ja se vaatii tarkkaa perehtymistä eutanasian sallineiden maiden kokemuksiin.

Alaikäisten rikosepäilyjen määrä on kasvanut niin suomalais- kuin maahanmuuttajanuorten parissa. Alaikäisten väkivaltarikollisuuden merkittävää kasvua ei voida selittää vain maahanmuuttajanuorten rikollisuuden kasvulla. Maahanmuuttajanuorten ja kantaväestöön kuuluvien nuorten väliset erot rikollisuudessa kapenevat, kun vertailussa huomioidaan perheiden taloudellinen tilanne. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret joutuvat muita ikäisiään useammin fyysisen väkivallan tai sillä uhkaamisen sekä kiusaamisen uhreiksi. Nuorten tukeen on panostettava enemmän ja kotouttamispalveluita on kehitettävä. On myös syytä huomioida, että palvelujärjestelmän toimivuuden ohella maahanmuuttajien asemaan vaikuttaa vahvasti yhteiskunnallinen asenneilmapiiri sekä ihmisten kohtaama syrjintä ja rasismi.

Turkistarhaus on epäeettinen elinkeino, jolla aiheutetaan eläimille kärsimystä ihmisten luksuskulutustuotteiden valmistamisen vuoksi. Lisäksi se on kannattavuusvaikeuksien kanssa kamppaileva ala, johon liittyy uusien viruspandemioiden riski. Turkistarhaus on kiellettävä ja tarhaajien siirtymistä muille elinkeinon aloille on tuettava. Suomessa ehdoton enemmistö, viimeisimpien kyselyiden mukaan yli 80%, kannattaa turkistarhauksen kieltämistä.

Olen kasvissyöjä, joten grillissäni paistuvat kesäisin kotimaiset vegemakkarat ja muut kasvisherkut.