Pia Viippola

Palvelupisteitä pitää olla riittävästi, helppojen kulkuyhteyksien päässä. Myös liikkuvien palveluiden käyttö on muistettava.

Mielenterveyspalveluja pitää lisätä erityisesti perusterveydenhoidon tasolle ja lasten ja nuorten palveluihin. Tukea ja apua on saatava nopeasti. Mielenterveyspalveluiden tarve olisi tärkeä huomioida myös muiden palveluiden yhteydessä.

Pelastustoimen palvelutasosta ja toimintaedellytyksistä on huolehdittava turvallisuuden ja varautumisen takaamiseksi.

Henkilöstön siirtäminen ei ole järkevää, koska henkilöstörakenne on perustaltaan erilainen kuin perustason sote-palveluissa. Muutoin panostamalla perustason palveluihin voidaan saada säästöjä esim erikoissairaanhoidosta.

Molempia tapoja järjestää sijoitettujen lasten palvelut tarvitaan. Palvelun laatuun ja säännösten valvontaan on kiinitettävä huomio sekä yksityisellä että julkisella puolella. Muutoin lastensuojelussa on tärkeää siirtyä kohti ennaltaehkäiseviä ja perhekeskeisiä toimintamalleja ja vähentää sitä kautta huostaanottojen tarvetta.

Ikäihmisille on taattava turvallinen vanhuus heidän tarpeisiinsa vastaavilla palveluilla tai hoivapaikalla silloin kun sitä tarvitaan. Tässä tärkeää on huolellisesti toteutettu palvelutarpeen arviointi ja yhtenäiset kriteerit sen pohjalla. Riittävällä kotihoidolla voidaan vahvistaa vanhuksen toimintakykyä ja hyvinvointia ja näin lykätä raskaampien palveluiden tarvetta. Yhteisöllinen asuminen on joidenkin vanhusten kohdalla toimiva vaihtoehto ennen ympärivuorokautista palveluasumista.

Rekrytointi ulkomailta on yksi keino vastata tulevaan/jo olevaan henkilöstöpulaan nykyisten työntekijöiden eläköityessä. Samalla pitää varmistaa riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito työtehtävien hoitamiseen, tästä vastaa työnantaja.

Annetaan vasta vähän aikaa toimineille hyvinvointialueille työrauha ja aikaa vakiinnuttaa toiminta. Alueiden yhdistämisen aika ei ole vielä.

Lakisääteiset palvelut pitää voida toteuttaa hyvinvointialueilla ja tähän pitää taata riittävä rahoitus. Pidemmällä aikavälillä on tärkeää saada hyvinvointialueiden taloudet tasapainoon.

Ei tällä hetkellä ajankohtaista. On tärkeää keskittyä nyt siihen, että alijäämien kattamisvelvollisuutta pidennetään,niin että hyvinvointialueilla on mahdollisuus kehittää toimintaansa ilman lyhytnäköisiä ja palveluita vaarantavia leikkauksia.

Talouskasvun vauhdittaminen ja työllisyyden vahvistaminen ovat kuitenkin parhaat keinot vahvistaa julkista taloutta.

Yhteiskunnan vakautta on tärkeää tukea oikeudenmukaisella tulonjaolla ja ihmisten riittävällä toimeentulolla.

On tärkeä, että löytyy tasapaino toimivan markkinatalouden ja sosiaalisen oikeudenmukaiseen ja myös ympäristön kuormituksen ja kestävän talouden kanssa.

Sosiaaliturvan olisi kannustettava ihmisiä työllistymiseen ja itsenäiseen pärjäämiseen, että ihmisten toimeentulo ei olisi pitkäaikaisesti tai pysyvästi etuuksien varassa. Ihmisten yksilölliset tarpeet ja vaihtuvat elämäntilanteet on kuitenkin huomioitava.

Kriittinen infra on pidettävä kunnan omissa käsissä, mm vesihuolto.

Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kaikenlainen syrjintä on kiellettävä. Ihmisten moninaisuus on voimavara Suomelle!

Kunnioitan kaikkia uskonnollisia näkemyksiä ja ajatuksia, jotka tukevat rauhan ja tasa-arvon aatetta.

Yhteiskunnan on mahdollistettava kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sukupuolen kokemuksesta riippumatta. Kaikissa palveluissa pitää taata ihmisen oikeus olla oma itsensä. Kasvatuksessa ja opetuksessa on tärkeää tehdä määrätietoista tasa-arvotyötä ja puhuttava sukupuolen moninaisuudesta.

Yhteiskunnan pitää pystyä turvaamaan lapselle suotuisat kasvuolosuhteet ja vanhemmille edellytykset lasten hankkimiseen, hoitamiseen ja kasvattamiseen. Tarvitsemme siis tehokkaammin lapsia ja vanhempia tukevia toimenpiteitä, ei kurinpidollisia toimia. Tunne-ja vuorovaikutustaitojen opettaminen lapsille, nuorille ja perheille on erittäin tärkeää.

Jokaisen maan on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomen on toimittava aktiivisesti kansainvälisesti, jotta kaikki maat sitoutuvat päästövähennyksiin ja pitävät niistä kiinni

Olemme keskeisenä osana kansainvälistä yhteistyöjärjestelmää, tärkeää on kuitenkin pitää Suomen omat intressit samaan aikaan mielessä.

Ympäristön edun ja talouskasvun ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Talouskasvun pitää olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Tärkeintä on turvata demokraattista päätöksentekokykyä – jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä yhdessä saadaan aikaan myös tuloksia.

Kaikkialla Suomessa on oltava yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen.

Kaupunkien kasvusta ja elinvoimasta hyötyy koko Suomi ja kasvusta säteilee paljon hyvää ympäröiville alueille.