Sirkka Rousu

Kysymys ei ole joko tai. Lähiterveysasema suppeammallakin palveluvalikoimalla tarvitaan kohtuullisella etäisyydellä esim. kun terveydentila edellyttää käyntejä usein ja ne pystytään hoitamaan hoitajan ja lääkärin toimesta. Kun palvelut kootaan suurempaan sote-yksikköön (ei vain terveyskeskus, vaan laajemmat palvelut, myös sosiaalihuolto), siellä on saatavana monipuoliset palvelut ja erityisosaaminen, joita ei lähiterveysasemalla ole. Tosin myös erityisosaaminen voidaan tuoda liikkuvana palveluna lähiasemalle, vaikka tiettynä viikonpäivänä.

Terveys ja eri sairaudet eivät voi olla nolla-summapeliä, jossa mielenterveyden resurssit on jostain muualta pois - ei näin. Hoitoa tulee saada hoidon tarpeen mukaan.

Tämäkään ei ole nolla-summapeliä, vaan resurssit tulee kohdentaa arvioitujen tarpeiden mukaan, myös pelastustoimen riskiarvioinnin pohjalta.

Sote-uudistuksen yksi iso tavoite on ollut vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Erikoissairaanhoito tulee hoitaa ihmisten sairauksien edellyttämällä tavalla, tosin terveysteknologia ja lääkkeet ovat aina vaan kalliimpia, ja työ vaatii syvää erikoisosaamista. Järkevät työnjaot siitä, mikä voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, kannattaa hoitaa perustasolla.

Lasten sijaishuollon palvelujen tulee pääosin olla julkisen toimijan tuottamaa, ja perinteisten yleishyödyllisten yhdistysten (esim. Pelastakaa lapset -lastenkodit ja perhekodit) ja säätiöiden (esim. SOS-lapsikylä) tuottamaa. Nyt sijoittajien pörssiyhtiöt pyörittävät lastensuojelun bisnestä. Näin ei voi jatkua.

Kustannukset eivät ole se syy suosia kotiin tuotavaa tukea ja yhteisöllistä asumista, vaan se, mikä on vanhukselle itselleen parasta ja mitä hän toivoo.

Ulkomaiset työntekijät ovat oikein tervetulleita meille. Hoitotyössä tarvitaan osaaminen ja kielitaito, mutta avustavissa hoitotehtävissä voidaan työskennellä avustamiseen soveltuvalla osaamisella ja riittävällä kielitaidolla, joka voi kertyä myös työssä ollen.

Alunperin niitä olisi voitu muodostaa vähemmän. Nyt on hyvä saada kokemukset ja arviot sote-uudistuksesta, ja vasta muutamien vuosien kuluttua hallinnollisiin hyvinvointialueen määriin kannattaa palata, kun on saatu tietoa.

Tehtäviä tulee tarkastella kyllä määrävälein, mutta ei siitä syystä, että jotain pitäisi leikata tai karsia. Arviointia tulee tehdä aina ihmisten tarpeiden muutoksen näkökulmasta, ottaen huomioon elämisenympäristön muutokset.

Tätä tulee selvittää ja arvioida. Verotulokertymät ovat niin erilaisia kasvavilla ja vauraammilla asuinalueilla verrattuna ikääntyviin ja väheneviin asuinalueisiin. Ihmisten tulee olla yhdenvertaisia sote-palvelujen saatavuudessa.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen maksut ovat nyt monelle kohtuuttomia. Suomessa peritään - verotulojen - lisäksi suuret asiakasmaksut. Peruspalvelujen tulisi olla maksuttomia, jotta jokaisella on niitä mahdollisuus saada. Orpon hallitus nosti lakiperusteisia maksuja todella paljon, ja vähensi hyvinvointialueen rahoitusta tuon nousun verran - hyvinvointialue ei siis korotuksesta hyötynyt mitenkään. Keusotella ei ollut mitään mahdollisuuksia olla korottamatta maksuja kuten laki ohjeisti. Hyvin iso osa maksuista on jo nyt perinnässä, jolloin niihin vielä lisätään perintakulut - täysin kohtuutonta.

Lähipalvelut tulee turvata niille asiakasryhmille, joiden tarve edellyttää asiointia usein ja joiden pääsy kauempana sijaitsevaan palveluun on hankalaa, ja lähiasemalle voidaan myös tuoda liikkuvia palveluja määräpäivinä.

Hus:n tulee saada sille kuuluva rahoitusosuus, mutta se ei voi olla enemmän kuin mitä hyvinvointialue itse saa rahoitusta. Valtion tulisi suoraan rahoittaa HUS:n valtakunnalliset tehtävät.

Keusotessa on monissa palveluissa jo palveluseteleitä, ja toimivat hyvin ruuhkatilanteissa. Toiminnassa voidaan hyödyntää yritysten kanssa erilaisia kumppanuus-palvelujen tuottamismalleja. Keusote parhaillaan valmistelee ns. allianssi-kumppanuutta ikäihmisten palveluihin ja myös suun terveydenhuoltoon, useamman vuoden kokeilut isoilla väestöpohjilla.

Kuntoutuksen kehitysvaihtoehtojen selvittäminen on meneillään Keusotessa. Tätä selvitys ja kehitystyötä teemme valtionvarainministeriön päätökseen pohjautuen. Kiljava on kuntouttavana yksikkönämme vielä ainakin vuoteen 2030 asti.

Joka tapauksessa palveluiden tarvetta ja sosiaalietuuksia tulee arvioida säännöllisesti. Päätökset eivät voi johtaa esim. myöhemmin syntyviin suurempiin kustannuksiin. Tarvitaan vaikuttavuus-arviot, jotta ratkaisut ovat fiksuja. "Leikkaamispolitiikka" on lyhytjänteistä päätöksentekoa.

Jokaisen tulee voida käyttää lahjakkuuttaan ja olla ahkera, ja myös hyötyä siitä. Kysymysväite on monissa tutkimuksissa osoitettu virheelliseksi. Suomi pienten tuloerojen maana on erinomainen esimerkki hyvinvointivaltiosta, jossa kilpailukyky ja laaja julkinen palvelu, tuottavat hyvää. Julkisen palvelun hyödyt jakautuvat kaikille.

Markkinataloutta tulee tietenkin säädellä, tästä myös markkinatalous itse hyötyy - reiluna kilpailuna.

Sosiaaliturvamme on tasoltaan alhainen, ja sen varassa pääosin kituutellaan taloudellisesti. Sosiaaliturvan käyttäjää myös valvotaan, ja etuuksia leikataan jo nykyisten lakienkin mahdollistamana, jos et toimi kuten etuuden saajana sinua ohjeistetaan.

Keskeinen infra pitää olla julkisessa omistuksessa, ja valtion ja kuntien tulee voida omistaa mm. sähköverkkonsa, vesilaitoksensa.

Erittäin hyvä asia. Yhteiskunnat tarvitsevat erilaista osaamista ja kulttuurien sisältöä.

Arvojen tulee ohjata päättäjän omaa toimintaa, mutta elämme moniarvoisessa maailmassa, emmekä voi määrittää vain kristillisiä arvoja sen pohjaksi.

Syrjivät asenteet heikentävät ihmisten hyvinvointia. Jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on. Jos syntymäsukupuoli on määritelty syntymässä toisin kuin millaiseksi ihminen itsensä määrittää, keneltä se on pois, että hän saa olla sellainen kuin itse kokee?

Lapsen tulee saada arvostusta ja myös kunnioitusta, näin hän oppii arvostamaan ja kunnioittamaan muita. Tottelevaisuus ja auktoriteetit ...totta kait pitää totella, jos poliisi määrää vaikkapa pysähtymään liikenteessä, ja myös kunnioittamaan poliisin auktoriteettia.

Maapallo on yhteinen, minun, meidän tulee toimia vähentäen päästöjä, ja myös toimia niin että "ne muutkin" ymmärtävät vähentää.

Maailmassa pärjää paremmin kun tekee yhteistyötä ja sopii asioista, ja siinä samalla tulee huolehdittua myös oman maan ja suomalaisten edusta. Pelkkä omaan napaan tuijottelu ei ole tuota hyvää.

Jos ympäristö tuhotaan, ei ole talouskasvua eikä työpaikkojakaan - ainakaan pidemmällä aikajänteellä. Lyhytnäköinen politiikka ei saa syrjäyttää tulevien sukupolvien ympäristöä.

Onneksi maan johtaminen on jaettua! - tarvitsemme hyviä johtajia.

Tätä on väkisin vaikea toteuttaa, sillä ihmiset muuttavat sinne, missä muitakin asuu. Ja kun Suomi on iso maa, joka kolkkaan ei riitä asumista ja työpaikkoja. Tarvitsemme kuitenkin maaseutua ja sen elinkeinoja.

Tarvitsemme myös maaseutua ja maaseudun elinkeinoja!