Hanna Hongisto

Keskittäminen ei sinänsä tule olla itseisarvo, minkä lisäksi Keusoten alueella saavutettavuus on olennaista. Ei ole mielekästä, että asukkaan tulisi vaikkapa Nurmijärveltä kulkea Järvenpäähän keskitettyyn hoitopaikkaan, koska kulkuyhteydet tällä välillä ovat rajallisia.

En pidä palveluiden vastakkainasettelua mielekkäänä ja vastaukseni riippuu siitä, mistä muualta se olisi pois. Mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet 2020-luvulla, joten niihin tulee kuitenkin panostaa. Nopea hoitoonpääsy on keskeistä vaikuttavuudessa mielenterveyspalveluissakin. Mielenterveyden häiriöiden hoidon painopiste on meillä edelleen erikoissairaanhoidossa ja kuntoutuksessa, mistä sen tulisi siirtyä enemmän perustasolle erityisesti lasten ja nuorten osalta.

Keski-Uudenmaan pelastustoimen muutosneuvottelut on juuri saatu päätökseen ja niitä seuranneet päätökset näyttäytyvät valitettavina. En ole valmis säästämään ko. palveluista yhtään enempää.

Sairaaloiden henkilöstö- ja palvelurakenne on erilainen kuin perustason terveydenhuollossa, joten mielivaltainen rahan ja työntekijöiden siirtäminen ei ole järkevää. Hoidon painopisteen tulisi kuitenkin olla perusterveydenhuollossa eikä erikoissairaanhoidossa.

Lastensuojelun sijaishuollon palvelut toteutuvat suurelta osin (75-80%) ostopalveluna ja osuus on turhan suuri. On tärkeää kartoittaa julkisen ja yksityisten vaihtoehtojen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Julkisella sektorilla voi olla paljon opittavaa yksityiseltä esim. laadun tai kehittämisen osalta. Kokonaisuudessaan lastensuojelun menorakenteessa avo- ja jälkihuollon kustannukset ovat yhteensäkin merkittävästi pienemmät kuin sijaishuollon. Painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevissä eikä korjaavissa palveluissa ja huostaanottoja tulee ehkäistä. Tästä painopisteen muutoksesta ja sen onnistumisesta on muualta varsin hyviä esimerkkejä.

Tällä hetkellä kodeissaan asuu paljon hyvin huonokuntoisia vanhuksia, koska asumispalveluihin pääseminen on vaikeaa. Tämä on epäinhimillistä ja vanhusten tulee voida kokea asumisensa turvalliseksi. Yhteisöllinen asuminen on kannatettava palvelumuoto sinne soveltuvien vanhusten kohdalla, mutta senkin tulee olla toimintakykyä ja elämänlaatua parantavaa palvelua.

Työvoimaa on houkuteltava riittävällä palkkauksella, hyvillä työoloilla ja toimivalla johtamisella. Kaikenlainen kikkailu ja esim. työehtojen kiertäminen ulkomaisen työvoiman avulla on väärin. Myös työntekijöiden riittävä kielitaito on tärkeää.

Hyvinvointialueet ovat toimineet vielä lyhyen aikaa, joten en toistaiseksi muuttaisi niiden alueellista rakennetta vaan antaisin niille aikaa vakiinnuttaa toimintaansa.

Kuten edellisessä; hyvinvointialueet ovat toimineet verrattain lyhyen aikaa ja niille tulee antaa aikaa vakiintua. En näe alueiden rakenteellisten muutosten nyt olevan järkeviä.

Edelleen:alueet ovat toimineet lyhyen aikaa, joten en muuttaisi näitä rakenteita toistaiseksi. Verotusoikeuden mahdollisuuksia tulee toki pitkällä aikavälillä tarkastella, mutta kokonaisveroastetta en ole valmis nostamaan.

Osa hyvinvointialueiden rahoituksesta muodostuu asiakasmaksuista, joten niiden poistoa kokonaan en kannata. Toisaalta maksuvapautus alimmille tuloluokille voisi olla tarpeen. Tapaan itsekin asiakkaita, jotka velkaantuvat näidenkin maksujen vuoksi.

Palveluiden saavutettavuuden ja tarpeen tulee määritellä tätä. Esim. Klaukkalasta kulkeminen Järvenpäähän on hankalaa, jolloin muodostuu alueellisesti epätasa-arvoinen tilanne. En Keusotessa kannata tällaista keskittämistä.

Peruspalveluista emme voi tinkiä.

Yleisesti ajateltuna yksityinen sektori voi täydentää julkisia palveluita. Palveluseteli on jo melko laajasti käytössä Keusotessa.

Kiljavalla tilat ovat osittain tehottomia ja niiden rakenne sekä vaikeuttaa toimintaa että lisää riskiä osastoepidemioiden leviämiseen.

Yleisesti säästöjen etsiminen ja tehostaminen on kannatettavaa, mutta se tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Hyvinvointivaltion kivijalka on yhteisvastuullisuus, joten en sulje veronkorotuksia kategorisesti pois keinovalikoimasta.

On oikein, että työnteosta ja yrittämisestä saa riittävää ja korkeitakin tuloja. Meidän tulee kuitenkin huolehtia myös heistä, joiden lähtökohdat ja kyvyt ovat heikommat emmekä voi ajatella, että menestys elämässä olisi vain yksilön vastuulla.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Työskentelen päivittäin etuuksia käyttävien asiakasryhmien kanssa ja tiedän kokemuksesta ja myös tutkimustiedon perusteella, että etuuksien alikäyttö on suurempi ongelma. Etuuksien taso ja erityisesti niiden hakemisen ja saamisen vaikeus osan kohdalla (esim. toimeetulotuki) ei kannusta niiden varassa elämiseen. Toisaalta järjestelmässä on myös kannustinloukkoja esim. siten, että se ei kannusta aina esim. osa-aikatyön tekemiseen.

Esimerkiksi palveluiden toteuttamisessa ja hankinnassa tilanteesta riippuen palvelutarpeen täyttää joissain tilanteissa kunnan oma yhtiö ja joissain tilanteissa markkinoilla toimiva yhtiö. Täten ajattelen myös vapaalle markkinalle olevan tarve.

Etenkin monimuotoisuutta pidän toivottavana. Erityisesti työperäinen maahanmuutto on kriittisen tärkeää.

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus, ja nojaan omassa päätöksenteossani niihin.

Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen toisilleen vastakkaiseen ja toisensa poissulkeviin sukupuoleen, vaan sen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Tasa-arvo on tässä tärkeä teema ja kaikilla on yhtäläiset oikeudet palveluihin.

Tutkitusti kasvatuksessa keskeisiä tekijöitä ovat esim. osallisuus ja positiivisen vahvistaminen, joten tottelevaisuus ei kuvasta kasvatuksen onnistumista tai tavoitteita. Tärkeimpiä arvoja ja kasvatuksen kulmakiviä ovat esim. empatia, turvallisuus, ja tunne- ja vuorovaikutustaidot.

Olemme kaikki ensisijaisesti vastuussa omasta toiminnastamme ja näin on myös Suomen kohdalla valtiona. En itsekään jätä toimimatta toivottavalla tavalla, vaikka naapurini ei niin tekisikään.

Olemme aktiivisesti osa kansainvälistä yhteisöä, joten sitä emme voi politiikassakaan sivuuttaa. Suomen intressit ovat samaan aikaan yhtä tärkeitä.

Ympäristöstä huolehtiminen ja talouskasvu eivät sulje toisiaan pois, esim. investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua. Ilmastoasiat ja luontokadon torjunta on myös otettava huomioon kaikessa taloudellisessa toiminnassa.

Ajattelen sääntöjen olevan yhteisöllisesti tärkeitä. Johtaja ei voi näyttää tätä vastaan sotivaa esimerkkiä. Tärkeintä on demokraattinen toiminta ja siihen kuuluvat keskeisenä yhteistoimintataidot.

Alueisiin vaikuttavassa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon esim. palvelurakenne, työvoiman toimintaympäristö ja alueelliset kehitystrendit. Edelleen myös asuinpaikasta riippumatta kaikilla on yhtäläiset oikeudet esim. peruspalveluihin ja turvallisuuteen.

Kaupungistuminen on olemassaoleva trendi ja sillä on suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta. Kaupungit ovat keskeisiä talouden edelläkävijöitä.