Johanna Alanen

Palveluverkkoa pitäisi katsoa kokonaisuutena ja painotus pitäisi olla siinä, että palvelupisteitä on riittävästi suhteessa väestöpohjaan ja niiden saavutettavuus on hyvä. Liikkuvia palveluita voitaisiin myös hyödyntää esim. sosiaalipalveluissa.

Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Panostusta mielenterveyspalveluissa pitäisi siirtää perusterveydenhuoltoon ja hoitoon pääsyn kynnystä madaltaa, näin vältyttäisiin myöhemmin kalliimmilta erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kustannuksilta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Henkilöstön siirtäminen ei ole millään tavalla järkevää, eikä perusterveydenhuoltoa voida vahvistaa erikoissairaanhoidon kustannuksella. On ajateltava siten, että satsaus perusterveydenhuoltoon säästää kustannuksia erikoissairaanhoidossa.

Omaa palvelutuotantoa on varmasti joissain tapauksissa syytä vahvistaa, mutta ensisijaisesti täytyisi resurssit laittaa ennaltaehkäisevään ja matalan kynnyksen perhe- ja nuorisotyöhön.

Kaikilla ikäihmisillä pitää olla oikeus turvallisuuteen ja oikein resursoituun hoivaan. Kotihoidon täytyisi oikeasti tukea kotona asumista, eikä vain nipin napin pärjäämistä ja tarvittaessa pitäisi olla mahdollisuus siirtyä joko yhteisölliseen asumiseen tai siitä seuraavana asteena ympärivuorokautiseen hoivaan.

Tulevaan henkilöstöpulaan on reagoitava jo nyt ja yksi keino on ulkomainen työvoima. Rekrytoinnissa tärkeää on työlainsäädännön noudattaminen ja riittävästä kielitaidosta huolehtiminen.

Hyvinvointialueille täytyy nyt antaa aikaa vakiinnuttaa toimintansa.

Tehtävien karsimisen sijaan pitäisi turvata riittävä rahoitus nykyisten palveluiden järjestämiseen. Alijäämän kattamiseen pitäisi myös saada lisäaikaa, jotta hyvinvointialueet voivat rauhassa saattaa taloutensa kuntoon kestävällä tavalla.

Ensisijaisesti hyvinvointialueille täytyisi antaa lisää aikaa kattaa alijäämät ja miettiä muita toimia, joilla alueiden tilannetta saadaan helpotettua.

Ihmisten hyvinvoinnista ja kaikista heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta leikkaamalla ei taloutta tasapainoteta kestävällä tavalla. Ratkaisuja tulee etsiä sen sijaan mm. julkisen hallinnon tehostamisesta ja verotuottoja voidaan lisätä muillakin tavoilla kuin veroja korottamalla.

Jokaisella ihmisellä pitäisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä. Suuret tuloerot johtavat myös hyvinvointierojen kasvuun. Hyvinvoivassa ja vakaassa yhteiskunnassa tuloerot ovat pienet, työelämä on tasa-arvoinen ja työstä saatavalla palkalla tulee toimeen.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Sosiaaliturvajärjestelmän tarkoitus on olla turvaverkkona vastoinkäymisissä tai muutostilanteissa, joita jokainen meistä elämänsä aikana saattaa kohdata. Järjestelmää hyväksikäyttävät täysin tukien varassa elävät kansalaiset ovat hyvin marginaalinen osa ja hekin tietoisesti valitsevat silloin pienituloisuuden, jopa köyhyyden. Jokainen, joka on joskus joutunut tukiviidakoissa luovimaan ja perustelemaan hakemiaan tukia, tietää että se ei ole helppoa ja ääritapauksissa vaikuttaa negatiivisesti jopa tunteeseen omasta ihmisarvosta.

Valtion ja kuntien omistus yritystoiminnassa on perusteltua, kun kyseessä on huoltovarmuuteen ja kriittiseen infraan liittyvät omistukset. Omistusten myynti on myös heikentänyt valtion ja kuntien tulopohjaa pitkällä aikavälillä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kristillisten arvojen sijaan päätöksenteon pohjana pitäisi olla yleiseen moraalikäsitykseen ja eettisyyteen perustuvat arvot.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Arvokkaaksi ja rakastetuksi itsensä tuntevasta lapsesta kasvaa myös muita kunnioittava ja huomioonottava nuori ja aikuinen. Hyvä itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot, onnistumisen kokemukset esim. harrastusten ja ystävyyssuhteiden kautta ovat tärkeitä lapsen kasvussa. Pelolla ja liialla kurilla kasvattaminen ei ole nykypäivää.

Olemme sitoutuneet kansainvälisiin sopimuksiin ja tavoitteisiin. Tavoitteet ovat välttämättömiä ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän kasvun näkökulmasta. Voimme olla edelläkävijöitä ja samalla toimia aktiivisesti kansainvälisellä tasolla edistäen kaikkien maiden sitoutumista päästövähennyksiin.

Kuulumme moneen kansainväliseen liittoumaan tai yhteisöön, joten sitä kautta olemme sitoutuneet toimimaan myös keskeisenä osana niitä järjestelmiä. Kompromisseja täytyy tehdä, mutta se ei poissulje työtä paremman suomalaisen yhteiskunnan kehittämisen eteen.

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi rakentaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien muutostarpeiden pohjalle. Nykypäivänä ympäristön etua ei voida vastakkain asettaa talouskasvun kanssa, vaan vihreä siirtymä on tärkeä osa talouskasvua ja luo mahdollisuuksia uusiin osaamisen alueisiin ja työpaikkoihin.

Sääntöjen rajamailla toimiminen ei ole mielestäni vahvaa johtajuutta. Demokraattinen päätöksentekokyky, diplomaattisuus ja arvojohtaminen ovat tärkeämpiä ominaisuuksia.

Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus valita asuinpaikkansa vapaasti ja silti olla yhtäläisesti peruspalveluiden piirissä ja turvattuna.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.