Tällainen on Sanoman vaalikone – hyödyllistä tietoa äänestäjille ja ehdokkaille
Tämä artikkeli kertoo perustiedot Sanoman vaalikoneista, eli Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Aamulehden, Satakunnan Kansan sekä paikallismedioiden sivuilla julkaistavista vaalikoneista.
Sivun sisältö
- Mikä on vaalikone?
- Miten vaalikone toimii?
- Kuka vaalikoneesta hyötyy?
- Paljonko vaalikonetta käytetään?
- Kuka tekee vaalikoneen kysymykset?
- Tallentaako vaalikone vastaukseni?
- Olen ehdokas ja tietoni puuttuvat tai ovat virheellisiä. Miten toimin?
Mikä on vaalikone?
Vaalikone on palvelu, jonka tarkoitus on auttaa äänestäjää valitsemaan ehdokas, jota äänestää. Vaalikoneessa ehdokkaat vastaavat väitteen muodossa oleviin kysymyksiin politiikan aiheista. Kun käyttäjä vastaa samoihin kysymyksiin, kone laskee, kuka ehdokkaista ja mikä puolueista on lähinnä käyttäjän vastauksia. Vaalikone siis näyttää ehdokkaita, jotka ovat mielipiteiltään ja arvoiltaan lähinnä käyttäjän vastauksia.
Ehdokkaita voi myös etsiä ja tutkia vastaamatta vaalikoneen kysymyksiin. Tätä varten vaalikoneessa on näkymä, jossa ehdokkaita voi etsiä vaikkapa puolueen, nimen tai alueen perusteella.
Vaalikone sisältää niiden ehdokkaiden vastaukset, jotka ovat itse vastanneet vaalikoneen kysymyksiin. Kaikilla ehdokkailla on mahdollisuus vastata koneen kysymyksiin, mutta kaikki eivät vastaa.
Miten vaalikone toimii?
Vaalikone laskee etäisyyttä käyttäjän vastausten ja ehdokkaiden vastausten välillä. Vaalikone tarjoaa tuloksissa ehdokkaita, joiden vastaukset ovat lähinnä käyttäjän vastauksia. Vaalikone myös laskee ehdokkaiden vastauksista puolueille keskimääräisen vastauksen ja esittää puolueet läheisyysjärjestyksessä.
Suomen vaalijärjestelmässä ääni annetaan aina yksittäiselle ehdokkaalle, mutta moni äänestäjä haluaa ensin löytää itselleen parhaan puolueen. Sanoman vaalikoneet mahdollistavat kummankin tavan etsiä ehdokasta: henkilö tai puolue edellä.
Laskentaan vaalikone käyttää algoritmia, joka vertailee vastausten läheisyyttä. Sanoman vaalikoneen algoritmi on selostettu ja avattu kaikkien nähtäväksi Helsingin Sanomien artikkelissa. Kunta- ja aluevaaleissa 2025 käytämme samaa algoritmia kuin presidentinvaaleissa ja eurovaaleissa 2024.
Helsingin Sanomien vaalikoneessa on arvokartta, joka sijoittaa käyttäjät ja ehdokkaat poliittiselle kartalle. Arvokartan toiminnasta ja taustoista kerrotaan laajemmin tässä artikkelissa.
Kuka hyötyy vaalikoneesta?
Vaalikoneesta hyötyvät kaikki.Käyttäjille eli äänestäjille kone on monipuolinen mahdollisuus vertailla ehdokkaita ja puolueita. Vaalikoneita myös käytetään vaali vaalilta enemmän. Tutkimusten mukaan vaalikoneista on tullut erityisesti nuorille äänestäjille tärkeä tiedonlähde. Tutkijat ovat myös esittäneet arvioita, että vaalikoneet lisäisivät nuorten intoa äänestää. Voi siis sanoa, että vaalikoneet palvelevat äänestäjien lisäksi koko suomalaista demokratiaa.
Ehdokkaille hyöty on se, että vaalikoneessa kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa, jossa esimerkiksi puolueella tai varallisuudella ei ole merkitystä. Kone etsii käyttäjälle läheisintä ehdokasta kaikkien niiden ehdokkaiden joukosta, jotka ovat vastanneet vaalikoneen kysymyksiin ja joita käyttäjä voi äänestää (esim. sama vaalipiiri tai kunta).
Paljonko vaalikonetta käytetään?
Suurten tiedotusvälineiden (kuten Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat tai Yleisradio) vaalikoneita käytetään paljon. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2023 sekä Helsingin Sanomilla että Ilta-Sanomilla vaalikoneessa oli yli miljoona käyntiä. Sanoman medioiden vaalikoneet tavoittavatkin vaalista riippuen lähemmäs miljoona tai yli miljoona suomalaista. Käyttäjiä on siis runsaasti, ja he myös viihtyvät palvelun parissa. Sanoman käyttäjätietojen mukaan valtaosa käyttäjistä, jopa 90 prosenttia, tekee vaalikoneen loppuun asti – eli vastaa noin 30 kysymykseen ja päätyy tutkimaan ehdokkaita tulosnäkymään.
Kuka tekee vaalikoneen kysymykset?
Sanoman vaalikoneiden kysymykset tekee kunkin lehden toimitus. Toimitukset käyttävät kysymysten laatimiseen oman asiantuntemuksensa lisäksi laajalti erilaisia lähteitä.
Kysymyksiä tehdessä siis aluksi tutkitaan, mitkä ovat kunkin vaalin tärkeitä kysymyksiä, jonka jälkeen toimitus itsenäisesti päättää kysymykset ja niiden muotoilun. Tässäkin noudatetaan Journalistin ohjeita: ”Toimituksellista sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.” Tekovaiheessa esimerkiksi Helsingin Sanomat tyypillisesti testaa kysymyksiä lukijoilla. Testien vastaukset ja palautteet tuovat toimitukselle arvokasta tietoa.
Kysymyksiä tehdessä pyritään noudattamaan tiettyjä kriteereitä. Kysymysten tulisi olla selkeitä ja yksiselitteisiä, sellaisia jotka kysyvät yhdessä kysymyksessä yhtä asiaa. Niiden tulisi olla kiinnostavia, olennaisia kulloisenkin vaalin kannalta tai yleisempiä politiikan ideologisia suuntauksia valaisevia. Lisäksi kysymysten olisi hyvä keskittyä aiheisiin, joista tiedetään olevan erilaisia näkemyksiä.
Tallentaako vaalikone vastaukseni?
Vaalikoneeseen syötettyjä vastauksia, tuloksia, ehdokas– tai puoluesuosituksia ei tallenneta, emmekä seuraa käyttäjätasolla sisältöjä, joita käyttäjät katsovat tulossivuilla tai ehdokaslistassa. Lisätietoja tietosuojasta löydät täältä.
Olen ehdokas ja tietoni puuttuvat tai ovat virheellisiä. Miten toimin?
Jos tietosi puuttuvat kokonaan, tarkista ensin, oletko saanut sähköpostiisi kutsun Sanoman vaalikoneeseen. Jos et, ota yhteyttä tukeemme: vaalikone@sanoma.fi. Jos tiedoissasi on virheitä, kokeile ensin kirjautua sisään tunnuksillasi ja muuttaa niitä. Jos tämä ei onnistu, ota yhteyttä tukeemme: vaalikone@sanoma.fi.