Tommi Terä

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kiireettömän hoidon hoitotakuu on 3 kuukautta. Tavoitteena alueella tulee toki olla mahdollisimman nopea hoitoon pääsy.

Ideaalitilanteessa kyllä, ihan jo kristillisdemokraattisen lähipäätösperiaatteen mukaisesti. Käytännössä alueet eivät kuitenkaan ole olleet kykeneväisiä tekemään näitä päätöksiä, jolloin hallituksen on linjattava ja tehtävä päätöksiä.

Palveluseteleiden käyttöä tulee laajentaa. Samalla palvelusetelijärjestelmän laajemmasta hyödyntämisestä tarvitaan myös lisää ohjeistusta ja tietoa.

Julkinen terveydenhuolto ei yksin kykene huolehtimaan hoidontarpeesta. Siksi on välttämätöntä ottaa yksityisen terveydenhuollon palvelutarjonta ja kapasiteetti avuksi. Nykyinen hallitus toimii juuri näin esim. 1.9.2025 alkavalla Kela-korvauspilotilla, jossa yli 65-vuotiaille mahdollistetaan pääsy yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaavalla summalla.

Kaikille tulee turvata palvelut iästä riippumatta. Tarvitaan kuitenkin useita eri toimia, jotta tähän ylletään. 1.5.2025 voimaan astuvan terapiatakuun myötä lapset ja alle 23-vuotiaat nuoret pääsevät tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden (28 vrk) kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Apu on maksutonta. On luonnollisesti tarve turvata myös yli 23-vuotiaiden mielenterveyspalveluihin pääsy. Terapiatakuu on kuitenkin tarpeellinen, tärkeä ja jo pitkään työn alla ollut uudistus, joka parantaa tilannetta.

Neuvolat on pidettävä lähipalveluna.

Tällä hetkellä Varhassa koululaisista tarkastetaan 1.-luokkalaiset, 5.-luokkalaiset ja 8.-luokkalaiset. Lisäksi kaikki 16-17-vuotiaat tarkastetaan. Tämä on jo varsin kattava paketti.

Hyvinvointialueen on huolehdittava ensisijaisesti lakisääteisistä palveluista, eikä maksuton ehkäisy kuulu niihin. Maksutonta ehkäisyä tarjotaan Varhassa kuitenkin nykyään alle 20-vuotiaille. Ainakin tuosta tulisi pitää kiinni, mikäli taloustilanne sen sallii, sillä maksuton ehkäisy mm. tutkitusti vähentää teiniraskauksia.

Jokaiselle vanhukselle on oltava tarjolla hänen toimintakykyynsä ja arjen selviytymiseen parhaiten sopiva hoitomuoto ja -paikka. Joskus laitoshoitoa tarvitsevia valitettavasti pidetään kotihoidossa. Näin ei saa käydä. En kuitenkaan osta ajatusta vastuun pakoilusta.

Kyllä, jos hoitajia olisi riittävästi. Todellisuudessa meillä ei ole hoitajia 0,7 hoitajamitoitukseen. Tämän vuoksi 1.1.2025 voimaan astunut lakimuutos alensi hoitajamitoituksen 0,6:en. Lakimuutoksen tavoitteena on taloudellisen kestävyyden ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen.

Pilottia kokeillaan 31.12.2027 asti. Jo matkan varrella ja etenkin pilotin päätyttyä sitä on arvioitava: jos se todetaan toimivaksi malliksi, se on syytä ottaa pysyvästi käyttöön.

Jokaisen hoidettavan vanhuksen kohdalla tulee toteutua neljän takuun malli: ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu.

Tarvitsemme väistämättä työperäistä maahanmuuttoa. Samalla meidän on kyettävä houkuttelemaan alalle opiskelleita, mutta sen vaihtaneita suomalaisia takaisin hoitoalalle, ja tehtävää alaa houkuttelevammaksi myös uusille ja muunto-opiskelijoille.

Suomen tai ruotsin kielen taito on tärkeää, mutta kiireellisimmissä tilanteissa käsiparit ovat kieltäkin tärkeämpää. Luonnollisesti kielitaito on silti oleellista saada riittävälle tasolle mahdollisimman nopeasti.

Pakko on harvoin hyvä kannustin. Lisäksi lääkärit työskentelevät jo nyt erittäin paljon julkisella puolella. Kehitetään sen sijaan edelleen julkisen puolen houkuttelevuutta. Esim. omalääkäri-mallin käyttöönotto voi myös tuoda hyötyä lääkärien saamisessa perusterveydenhuoltoon.

Vuokratyövoiman käyttöön voi liittyä merkittäviä ongelma hyvinvointialueilla. Kun niiden omat työvoimaresurssit eivät riitä, ne joutuvat käyttämään kalliita vuokralääkäreitä ja -hoitajia. Tilanteet toki vaihtelevat. Hallitus on parhaillaan selvittämässä Ruotsin mallia, jossa alueiden välisellä sopimuksella pyritään vähentämään vuokratyövoiman käyttöä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Suomi tarvitsee noin 2 300 uutta pelastajaa vuoteen 2032 mennessä. Pelastajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäys onkin kirjattu hallitusohjelmaan. Myös vapaaehtoistyön koordinointi ja tuki sekä osaamisen ylläpito ovat avainasemassa, jotta pelastustoimi voi reagoida nopeasti kaikilla alueilla.

Alueiden rakenteellisia ja rahoituksellisia ongelmia ei korjata alueiden verokanto-oikeudella.

Uskallan väittää, että kokonaisveroastetta alentamalla kansalaisten terveydenhuolto ja terveys paranisi, kun käteen jäisi aiempaa enemmän.

Ylipainoisuus voi johtaa suuriin hoitokustannuksiin. Terveystavoitteiden edistämisellä, kuten liikunnan, ravitsemuksen ja päihteettömyyden tukemisella, voidaan vähentää pitkän aikavälin palvelutarvetta. Tämän hetken taloustilanteessa näen kuitenkin epätodennäköisenä, että kustannuksia voitaisiin lisätä maksamalla lihavuuslääkkeet julkisista varoista.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Edellinen hallitus toteutti sote-uudistuksen hallintopainotteisesti, ja uudistuksen alkuperäiset tavoitteet jäivät taka-alalle. Jo lyhyessä ajassa on osoittautunut, ettei toteutettu uudistus täytä sille asetettuja tavoitteita. Hallinto on paisunut ja kulut kasvaneet. Soten korjaaminen jatkuu seuraavallakin valtuustokaudella. On selvää, että rahoitusta on kohdennettava palveluihin ja hallinnollisia kustannuksia on karsittava. Resurssit on suunnattava hoitotyöhön, ei monen tason johtajien palkkoihin ja raskaan hallinnon ylläpitämiseen.

Ei ehdokkuutta aluevaaleissa tarvitse perua. Sen sijaan kolmoisrooli kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna voitaisiin kieltää.

Resurssit on suunnattava hoitotyöhön, ei monen tason johtajien palkkoihin ja raskaan hallinnon ylläpitämiseen.

Osa hyvinvointialueista oli jo lähtötilanteessa taloudellisesti haastavassa asemassa. Ilman muutoksia sote-malliin on riskinä, että nämä alueet ajautuvat alijäämämenettelyn kautta yhdistämiseen toiseen alueeseen.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaivaa nopeasti heikentynyt henkilöstövaje. Ongelma vain kasvaa tulevaisuudessa. Jopa kolmasosa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana. Osaajat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkialle. Tärkeintä on varmistaa hoidon korkea laatu, sillä ei ole kenenkään etu, jos palvelu on lähellä mutta laadullisesti heikkoa. Päivystysverkkoa on ajateltava kokonaisuutena. Salossa oli v. 2023 kolme (3) yöaikaista päivystyskäyntiä. Potilaita odottelevat lääkärit ja hoitajat olisivat tehokkaammassa käytössä muualla. On myös hyvä huomata, Salon sairaalassa on ollut jo aiemmin kesäisin ajanjaksoja, jolloin yöpäivystys on siirretty Turkuun. Siitä ei tullut oikeastaan minkäänlaista palautetta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.