Pia Hiltunen

Palveluverkon on oltava koko aluetta palveleva ja apua on saatava kun sitä tarvitsee. Pienimpien kuntien osalta voi olla järkevää tehdä yhteistyötä naapurikunnan kanssa. Ei siis tarvitse toimia kuntarajojen mukaan vaan asukasmäärien ja palvelutarpeen.

Hoitoon on päästävä ajallaan, ei ole oikein odotuttaa kolmea kuukautta, vaikka Orpon hallitus niin ajatteleekin.

Kyllä alueellinen asiantuntemus on parempi Pohjois-Pohjanmaalla kuin Helsingissä.

Palvelusetelit eivät korvaa julkista terveydenhuoltoa, eikä usein kata kustannuksiakaan. Toki joku voi siitä hyötyä, mutta tehokkaampaa olisi lisätä resursseja julkiselle puolelle.

Ongelmina yhtälössä näen kalliit vuokralääkärit, sekä yksityisen puolen palvelumahdollisuudet. Monesti asiakas ohjataan lopulta kalliiden käyntien jälkeen julkiselle puolelle ja näin ollen julkisen rahoituksen kohdentaminen ei ole vaikuttavinta. Osa palveluista voidaan tuottaa onnistuneen kilpailutuksen kautta järkevästi yksityisellä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Pääosin silti julkinen raha tulee suunnata julkiseen terveydenhuoltoon yksityisen sijaan.

Jokaisen, joka tarvitsee mielenterveyspalveluja pitäisi saada niitä yhdenvertaisesti. Silti lapset ja nuoret ovat etusijalla haavoittuvuutensa vuoksi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

En lähtisi lisäämään, mutta julkisen hammashoidon pitäisi toimia myös ilman pitkiä jonoja, jotta palveluiden pariin pääsee tarvittaessa.

Mielestäni on OK, että alle 20v. raskauden ehkäisy on maksutonta. He saavat samalla tietoa perhesuunnittelusta ja ehkäisyneuvonnasta. 25v. on liian korkea raja.

Ei ole aivan yksiselitteinen asia. Moni toki haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja on hyvä että sitä mahdollistetaan. Silti pitää huolehtia siitä, että digitalisaatio on tarkoituksenmukaista eikä vain säästökeino. Ihminen tarvitsee ihmistä ja jos on tarve ympärivuorokautiseen hoivalle, sitä ei voida korvata roboteilla ja iPadilla.

Riittävällä henkilökunnan määrällä turvataan parempi hoivan laatu ja huolehditaan henkilöstön jaksamisesta.

Julkinen raha tulisi ohjata hyvinvointialueiden palveluihin. Omalääkärimallin kehittäminen vastaisi tarpeeseen.

On epäinhimillistä, jos ihminen ei pääse vuorokausia ulos. Lailla turvataan oikeus ihmisarvoiseen elämään ja hoivaan.

Ensisijaisesti hyvinvointialueen pitää huolehtia nykyisen henkilökunnan työhyvinvoinnista ja siitä, että työssä jaksetaan ja halutaan pysyä. Sen jälkeen, mikäli työntekijöitä ei saada riittävästi, voidaan houkutella työntekijöitä myös ulkomailta. Silloin on huolehdittava kielitaidosta ja kotouttamisesta kunnolla. Etelä-Suomessa ongelma on akuutti ja asiaa on ratkaistu ulkomaisen työvoiman keinoin.

Kieli on paras keino sopeutua yhteiskuntaan. Varsinkin hoitopuolella näen tärkeänä, että hoitaja ja asiakas ymmärtävät toisiaan ja palvelua on mahdollista saada suomeksi tai tietyillä alueilla myös ruotsiksi.

Yhteiskunta mahdollistaa koulutuksen, joten julkisella puolella työskentely voisi olla keino suitsia vuokralääkäribisnestä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ei pidä siirtää, mutta hyvinvointialueiden on huolehdittava myös pelastuspalveluista.

Mielestäni kyse on työturvallisuudesta. On oltava koulutus tehtävään.

Verotusoikeutta on selvitetty ja sitä ei nähdä järkevänä eikä toimivana. Lisäksi se eriyttäisi julkisten palveluiden toimivuuden ja saatavuuden eri alueilla.

En kannata veronkorotuksia.

Osa lihavuuslääkkeistä on kela-korvattavia, uudet ja tehokkaimmat eivät. Asiantuntijoiden mukaan lihavuuden hoito on huomattavasti edullisempaa, kuin sen aiheuttamat muut sairaudet tai oireet. Siksi siis kelakorvattavuus on tärkeä. Kyse on myös yksilön kannalta inhimillisyydestä.

Jokainen pitää pystyä hoitamaan inhimillisesti.

Sote-uudistuksen myötä hallintohimmeli on pienentynyt reilusti, vaikka monesti muuta väitetään. Toimivat palvelut tarvitsevat hyvää johtamista. Mitä kauemmas johtajuus menee, sitä keskitetympiä päätöksetkin ovat, tottakai henkilöistä riippuen.

Kenenkään, joka ei aio osallistua, ei pidä olla ehdolla. Olen itse kansanedustaja sekä Oulun kaupunginvaltuutettu. Kansanedustajien maanantait ovat varattu juurikin oman alueen asioiden hoitamiseen. Näen, että valtuutettuna pysyn ajantasalla oman alueen asioista ja voin vaikuttaa edunvalvonnallisesti paljon paremmin. Voin tehdä viranhaltijoiden kanssa parempaa yhteistyötä lainsäädännön ja rahoituksen osalta sekä huolehtia yhteisistä asioista paremmin. Olen joka viikonloppu Oulussa ja koska kaupunginvaltuusto ja aluevaltuusto kokoontuvat n. 1 kerran kuussa, ajankäytöllisestikään tilanne ei tuota ongelmia. Jokainen tietysti tekee oman arvionsa, mutta itse näen tämän enemmän vastuunkantona, sillä työskentelen asioiden parissa päivittäin valtakunnankin tasolla.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Mitä kauemmas päätökset viedään arjesta, sitä vähemmän huomioidaan alueellista näkökulmaa ja alueiden erityispiirteitä. Hallinnon keskittyessä entisestään, todennäköisesti myös palvelut heikkenisivät.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lakivaliokunnan jäsenenä olin käsittelemässä kyseistä kansalaisaloitetta eduskunnassa hetki sitten. Äänestimme asiasta myös taannoin enkä tukenut aloitetta. Käyttöhuoneet vaatisivat huumeiden dekriminalisointia, jotta niitä voisi käyttää laillisesti. En voi tukea huumepolitiikan löyhennystä. Poliisin kanta käyttöhuoneisiin oli kielteinen, Suomessa kuolemat tapahtuu tunteja käytön jälkeen, joten käyttöhuone ei estäisi niitä. Lisäksi en halua antaa nuorille viestiä, että he voivat mennä laillisesti käyttämään. Myöskään Oulun kaupunki ei tukenut lausunnossaan kokeilua ja asukkaiden keskuudessa käyttöhuoneet eivät ole toivottuja. Tottakai se muuttaa asuinalueen turvallisuutta samalla. Kyse ei ole siitä, etteikö apua pitäisi antaa, vaan keinoista. Resurssien parempi kohdentaminen olisi alku.