Lupaan edelleen puolustaa lähellä tuotettavia palveluita koko maakunnan alueella. Vanhukset ansaitsevat parempaa ja arvokkaampaa kohtelua.
Sosiaalinen media:
Ikä:
51
Sukupuoli:
Mies
Paikkakunta:
Karvia
Postinumeroalue:
39965, Karviankylä
Hyvinvointialue:
Satakunnan hyvinvointialue
Ammatti:
Pelastusylitarkastaja
Koulutus:
Ylempi korkea-aste
Tehtävät:
aluevaltuutettu, kunnanvaltuutettu
Kuvausteksti:
Asumme vaimon ja peruskoulua käyvän tyttären kanssa Karviassa. Itselleni tärkeää perheen ohella on luonnon läheisyys. Rauhallinen maalaiselämä on erinomainen vastapaino Helsingin työreissujen ohella. Harrastuksenani on muun muassa liikunta ja mehiläisten hoito. Pidän hyvin tärkeänä, että maaseutua ja kaupunkia katsotaan tasa-arvoisesti. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Ihmisten tarpeet ovat hyvinvointialueen palveluille ovat samoja, asuivatpa he kummassa miljöössä hyvänsä. Pidän tärkeänä puolustaa ihmisten yhdenvertaista kohtelua perustuslain hengen mukaisesti.
Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kysymysteema: Palvelut
Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi toimipiste, josta saa terveydenhuollon palveluita.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuu pitää lyhentää 14 vuorokauteen nykyisestä kolmesta kuukaudesta.
Ihmisten tulee päästä hoitoon, jos on kipeä. Satakunnassa hoitoon pääsyn kriteereitä on tiukennettu ja niitä tulisi tarkastella uudemman kerran.
Yöpäivystyksistä päättäminen kuuluu omalle hyvinvointialueelleni - ei Suomen hallitukselle.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Palveluseteleiden käyttöä täytyy lisätä, jotta hoitojonoja saadaan lyhyemmiksi.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Julkisia varoja ei pidä käyttää yksityisiin terveyspalveluihin.
Ei ainakaan Orpon hallituksen kaavailemassa mittaluokassa.
Kysymysteema: Lapset ja nuoret
Alle 23-vuotiaan pitää päästä nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin kuin yli 23-vuotiaan.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Pieniä neuvoloita ei saa lakkauttaa.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Koululaisten hammastarkastuksia pitää lisätä, vaikka se kasvattaisi hammashoidon jonoja.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Alle 25-vuotiaille pitää tarjota maksuton ehkäisy.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Kysymysteema: Iäkkäät
Hyvinvointialueet pakenevat vastuutaan pitämällä vanhukset liian pitkään kotihoidon piirissä.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen pitää olla vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Suomessa kokeillaan järjestelmää, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Käytäntö pitää ottaa pysyvästi käyttöön.
Katsotaan ensin kokeilun tulokset ja tehdään sitten päätöksiä vakioimisesta.
Vanhuksen oikeus ulkoiluun on kirjattava lakiin.
Jos vanhukset eivät muuten ulos pääse, niin sitten se kai pitää laittaa lakiin... Toivottavasti tällaista ei kuitenkaan tarvita, vaan muutoinkin ihmisen oikeus ulkoiluun mahdollistuu.
Kysymysteema: Työvoima
Hoitajia on tuotava Suomeen ulkomailta.
Mikäli hoitajia ei riitä omasta takaa, on työvoimavajeessa ratkaistava ulkomaisella työvoimalla.
Lääkärin ja hoitajan on osattava suomea tai ruotsia.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Lääkäri pitää velvoittaa työskentelemään julkisella puolella kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen.
Minusta tämä on kokeilemisen arvoinen.
Terveydenhuollon vuokrahenkilöstölle pitää asettaa maanlajuinen hintakatto, sillä keikkalääkäreiden palkat ovat karanneet käsistä.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Kysymysteema: Pelastusala
Pelastustoimi jää hyvinvointialueilla sote-palveluiden varjoon, joten pelastusala pitää siirtää valtion hoidettavaksi.
Tämä ei ole aivan selvä kysymys. Rahoituksen kannalta on aivan sama, kumpi on järjestämistapa, kun laarit ovat yhtä tyhjiä. Pelastustoimen ollessa hyvinvointialueen kokonaisuudessa, voidaan aidosti vaikuttaa ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kolminaisuuden ylläpitämiseen ja kehittymiseen. On huolehdittava siitä, että pelastustoimi säilyy rinnakkaisena toimialana soten rinnalla, mutta yhteistyötä turvallisuuden eteen on kyettävä tekemään hyvinvointialueen sisällä. Pelastustoimen valtiollistaminenkaan ei ole huono ajatus. Tällöin saataisiin sisäisen turvallisuuden viranomaiset lähemmäs toisiaan ja voitaisiin hyödyntää yhteisiä synergioita.
Epäpätevän henkilöstön käyttö puhuttaa pelastusalalla. Kaikilta pelastajilta pitää vaatia pelastusalan tutkinto, vaikka se vaikeuttaisi työvoiman saantia.
Vaatimus perustuu lainsäädännön vaatimuksiin. Sisäministeriöstä haettavalla poikkeusluvalla voidaan tästä poiketa. Valtio on tuplannut pelastajakurssin aloituspaikkojen määrän ja sen odotetaan helpottavan työvoiman saantia. Pitäisin kuitenkin jatkossakin mahdollisena saada poikkeuslupien kautta pelastajapaikkoja täytettyä. Tämä helpottaa erityisesti harvaan asuttujen alueiden pelastajapaikkojen täyttämistä, joihin ei tahdo olla hakijoita. Pelastajien keskuudessa työllistymisen kannalta houkuttelevampia ympäristöjä ovat kaupungit.
Kysymysteema: Talous
Hyvinvointialueiden pitää saada verotusoikeus (ns. maakuntavero) palveluiden turvaamiseksi.
Jos verotusoikeus säädettäisiin, vaatisi se asiantuntijoiden mukaan jonkinlaisen tasausjärjestelmän. Ihan hyvään tulokseen päästänee kuitenkin rahoituslakia säätämällä. Tosin nykyisessä mallissa valtion talousruuvin käyttö ohjaa hyvinvointialueiden palveluita siten, ettei voida puhua todellisesta itsehallinnollisesta toiminnasta.
Kokonaisveroaste saa nousta, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Lihavuuslääkkeitä ei tule maksaa julkisista varoista.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Julkisessa terveydenhuollossa pitää säästösyistä priorisoida potilaita, joilla on parempi ennuste parantua.
Perustuslain hengen mukaisesti ihmisten tulee saada palvelua yhdenvertaisesti. Tämä periaate menee talouden periaatteiden edelle.
Kysymysteema: Hallinto
IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia.
Hyvinvointialueilla on työntekijöitä on noin 224 000. Tällaisen porukan johtaminen edellyttää tietyn verran esihenkilöstöä, jotta homma toimii, kuten se on suunniteltu toimivan. Liian helposti luodaan kuva, ettei johtajat tee mitään muuta kuin sotkee asioita. Tosiasiassa johtajien tehtävä on pitää pakka kasassa ja luotsata hommaa eteenpäin. Se että onko johtajien visio aina oikea, on eri asia ja sen suhteen päättäjilläkin on sanansa sanottavana. Johtajien ja esihenkilöstön määrä tulee olla oikeasuhtainen. Ei niitä tarvita enempää, kuin tosiasiallinen tarve on. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka, että siirryttäessä hyvinvointialueisiin, johtajien määrä tippui reilusti verrattuna kunta-aikaisiin rakenteisiin.
Moni kansanedustaja osallistuu laiskasti aluevaltuustojen kokouksiin. Kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaaleissa.
Vaaleissa on ihmisillä lain suoma vapaus asettua ehdolle... myös kansanedustajilla. Jokainen edustaja pohtii omalta osaltaan, kuinka pystyy antamaan aikaa hyvinvointialuepolitiikalle ja tekee sen pohjalta ehdokkaaksi asettautumispäätöksen. Satakunnassa oman puolueen kansanedustaja on osallistunut hyvin aluevaltuuston kokouksiin ja hän on osoittanut, että kansanedustajan työ ja aluevaltuutetun tehtävä ovat yhteen sovitettavissa. Näen kansanedustajan osallistumisessa aluevaltuuston kokouksiin huomattavia synergioita valtakunnallisen päätöksenteon ja hyvinvointialueiden päätöksen teon välillä.
Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea.
Palkkataso on kova. Toki vastuukin on kova. Mutta jos vertailussa on pääministerin tehtävä, niin vaativuustasossa taitaa vaakakuppi kallistua pääministeriin.
Hyvinvointialueita on liikaa.
Hyvinvointialueiden määrällä viedään ajattelu aivan sivuraiteille. Hyvinvointialueet nojautuvat Uuttamaata lukuunottamatta luonnollisiin maakuntiin. Hyvinvointialueiden tulisi vain sovittaa toimintaansa enemmän maakunnan toimintaan. Tämä on jäänyt ensimmäisten vuosien aikana todella huonolle tolalle ainakin Satakunnassa. Ihmisten elämään ja maakuntien elinvoimaisuuteen liittyvissä kysymyksissä on löydettävissä synergioita ja kestäviä ratkaisuja, kun tultaisiin bunkkereista ulos ja oltaisiin enemmän kuntien ja maakuntaliiton suuntaan vuorovaikutuksessa.
Kysymysteema: Satakunnan hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialueen palvelupisteiden karsinta on ollut oikea suunta, jotta palveluiden laadusta ja henkilöstön riittävyydestä voidaan pitää huolta jatkossakin.
Itse olen saanut palautetta, että esim. lääkärit olisivat valmiita tekemään työtä omalla kotipaikkakunnalla maallakin. Tämä ei maksaisi yhtään ylimääräistä. Tällä hetkellä keskitetyt ratkaisut siirtävät kustannuksia ihmisten kannettavaksi sekä lisääntyneiden kelataksien käytön myötä kustannukset ohjautuu valtion toiseen kukkaroon. Maaseudun ihmisille tulee kalliimmaksi hakeutua hoitoon, kuin jos palvelu tuotettaisiin tutussa sote-pisteessä. Arvioni mukaan kokonaiskustannukset tulisivat huomattavasti halvemmaksi kuin keskitetty malli.
Palveluiden laadukkuutta tulisi arvioida enemmän sillä periaattella, kuinka varhaisessa vaiheessa ihmisellä on mahdollisuus päästä hoitoon. Tällä hetkellä hoitoon pääsy on usein todella kiven takana. Tässäkään mielessä keskitetty malli ei ole toimiva.
Rauman uuden sote-keskuksen rakentaminen on liian kallis hanke.
Tällä hetkellä ainoa järkevä investointi on kuumasairaalahanke. Siinäkin tulisi kuunnella enemmän henkilöstöä, millainen ratkaisu toimisi käytännössä paremmin. Kysymys on kuitenkin heidän työympäristöstä ja heillä on tuntuma erilaisista käytännön toiminnallisuuksista.
Investoinnit tulee olla tarkoituksenmukaisia. Keskustelussa tuntuu unohtuvan samalla se, että keskitetyssä mallissakin joudutaan investoimaan uusia tiloja, jotta siirtyvä potilasvirta kyetään vastaanottamaan. Jos maakunnassa on valmiita hyviä tiloja, miksi niitä ei edelleen voitaisiin hyödyntää. Rauman vanha sairaala on järkyttävän iso ja siinä on todella paljon hukkaneliöitä, mitkä eivät ole käytössä tänä päivänä. Rauman piste tarvitsee järkeistämistä, mutta uuden rakentamiseen suhtaudun kriittisesti.
Satakunnan hyvinvointialueen tulee pysyä itsenäisenä, vaikka se tarkoittaisi sote-palveluiden merkittävää supistamista.
Tärkein fokus tulee olla siinä, että ihmiset pääsevät lähellä hoitoon ja palvelut kyetään tuottamaan matalalla kynnyksellä. Jos tämä on mahdotonta toteuttaa Satakunnan hyvinvointialueen toimesta, silloin kai on pohdittava integraatiota toiseen alueeseen.
