Juuso Aalto

NO todellakin VÄHINTÄÄN yksi, mutta vähin ei voi olla standardi mitoitus. Sote-palvelut tulee olla helposti tavoitettavaissa ja palvelut pitää viedä sinne missä ihmiset ovat eikä odottaa että saapuisikohan ne heikoimassa asemassa olevat ihmiset palveluiden luo. Esim. vaikka päihdepalvelut.

Kiireetön hoito voi muuttua hyvinkin kiireelliseksi jos hoitoon pääsyä pitää odotella kuukausi kaupalla. Ja muutenkin millaista viestiä se palveluista antaa; "tule hoitoo vasta sitten kun tarvitset jo sairaalapaikkaa". Kalliiksi tämä malli käy pitkässä juoksussa.

Terveydenhoidon palveluiden päätökset kuuluvat hyvinvointialuille. Sehän se idea sote-uudistuksessa on ollut.

Yksityinen terveydenhuolto on kalliimpaa kuin julkinen. Asia on vaan saatu markkinoitua niin hyvin, että julkinen terveydenhuolto on aika se maamme kamalin menoerä josta pitää päästä eroon hinnalla millä hyvänsä, mutta kuin taikaiskusta se maailman kamalin menoerä muuttuu yhdeksi parhaaksi bisnekseksi kun se siirtyy julkiselta yksityiselle. On se jännä juttu! Toki yksityisiä (ja tietenkin kolmannen sektorin palveluita) voidaan pitää rintarinnan kunhan vaan yksityisen bisnekseen puututaan valvonnalla ja verotuksella. Miten olisi sellainen malli missä terveysfirma tekee x-määrän voittoa, mutta ovat velvoitettuja laittamaan siitä summasta vaikka puolet takaisin työntekijöiden työn ja resurssien kehittämiseen.

Miksi vuotaa verorahat pääomasijoittajille?

Miksi ikäluokat pitää laittaa vastakkain? Mutta totta kai apua tarvitsevan henkilön pitää päästä nopeammin kuin hitaammin mielenterveyspalveluiden piiriin.

Suomen neuvolatoiminta on jotain mistä saamme olla ylpeitä. Se että palvelut juuri perheen lisäystä saaneille on lähellä saavutettavissa luo aivan toisenlaista turvaa kuin se, että kaiken muun vauva-arjen keskellä pitää vielä lähteä jonnekin kauas, suureen, ehkä kolkkoon palveluun jossa työntekijätkin saattavat vaihtua jatkuvasti

No se verran kun seuraa että mitä nuoriso päivän aikana suustaan alas laittaa niin joo, ihan hyvää tekee ihan pikkaisen tarkemmin myös terveydenhuollon näkökulmasta on heitä jeesata terveellisempään elämään.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Koti on monelle se elämän tärkein paikka olla ja asua. Mutta se ei saa muuttua epäinhimilliseksi loukuksi jossa ainoa ihmiskontakti ovat nopeat lääkejaot, jääkaapin täyttäminen ja kerran viikossa suihku. Ihmiselle kuuluu ihmisarvoinen, sosiaalinen, turvallinen ja onnellinen vanhuus.

Ehdottomasti vähintään 0,7 mitoitus. Työ on jo tuolla mitoituksella rankaa ja liian kiireistä. Jos puhutaan sitä että ihmiselle kuuluu ihmisarvoinen, sosiaalinen, turvallinen ja onnellinen vanhuus, niin riittääkö tähän pelkästään hoitajien antama perushoito; ravinto, lääkejako ja hygienia (usein niin kiireellä että kohtaaminen on liian vähäistä) vai olisiko ihmisarvoisempaa, että hoitajilla olisi ihan oikeasti aikaa ihmiseltä ihmiselle?

Tätä pitää tarkastella kokeilujaksolla mikä vaikutus sillä on hoitoon, hoitojonoihin ja kustannuksiin.

Jos puhutaan sitä että ihmiselle kuuluu ihmisarvoinen, sosiaalinen, turvallinen ja onnellinen vanhuus, niin riittääkö tähän pelkästään hoitajien antama perushoito; ravinto, lääkejako ja hygienia (usein niin kiireellä että kohtaaminen on liian vähäistä) vai olisiko ihmisarvoisempaa, että hoitajilla olisi ihan oikeasti aikaa ihmiseltä ihmiselle?

Hoitotyö on toki saatava palkkauksen ja resurssien kautta houkuttelevaksi ihan meillä "kotimaanmarkkinoilla" myös.

Suomi on edelleen viimeksi kuin tarkistin niin ihan virallisesti kaksikielinen maa. Ja lakiin on kirjattu että palvelua on saatava omalla äidinkielellä. Ymmärrän, että se ei aina ole mahdollista jokaisen työtätekevän ihmisen kohdalla, MUTTA työpaikan on pidettävä huoli siitä, että talosta löytyy myös se mahdollisuus tai että sellainen on etukäteen järjestetty.

Velvoittaminen on asia niin ja näin, ikäväähän se potille on jos vastassa on lääkäri joka EI halua olla siellä... Ehkä jos julkinen puoli saadaan palkkauksella ja resursseiltaan sen verran huokuttelvaksi että ketään ei tarvitse pakottaa

Terveydenhuollon talous pitää saada tasapainoon niin, että verorahoja ei vuoda bisnekseen.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kuulostaa kyllä hullulta, että niinkin vaativassa työssä voisi työskennellä ilman tutkintoa.

Jos hyvinvointialue ei pysty toteuttamaan talouttaan alustaloppuun tarpeitteisan mukaan niin se ei voi toimia tehokkaasti.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Liikalihavuus ja siihen liittyvät kansantaudit ovat merkittävä menoerä. Jos näitä kuluja voidaan pienentään kansantauteja ehkäisevällä lääkityksellä niin on vain viisasta käyttää pieni summa siihen kun iso summa vaativamapaan hoitoon.

Ihmisellä on yhdenvertainen arvo oli hän sitten "missä kunnossa tahansa."

Vastaavien työtekijöiden ja tiimimallia pitää kehittää, ja useimmiten on että jalkatyötä tekevät ihmiset ovat niitä jotka oikeasti tietävät mikä olisi viisasta ja tehokasta. Johtajia siellä täällä joshtaa vaan siihen että joko joku kehittää työtä jossain missä ei ole kosketuksessa työntekoon tai työntekijöihin tai sitten vastuuta ja päätöksen tekoa pallotellaan sinne tänne ja tuonne.

No ehkä sitten äänestäjät osaavat katsoa sen että ketä kiinnostaa ja ketä ei.

Työntekijä on palkkansa ansainnut sanotaan. Mutta samaan aikaan jos jalkatyötä tekevät ihmiset eivät tule palkalla toimeen ja resurssit ovat retuperällä niin mistähän mahtaa hoitaja pula johtua. Voi olla, että leikkaamalla johtajien palkkoja saadaan ehkä muutama hoitaja lisää joka ei suuressa kuvassa ihan kaikkea ratkaise. Kyse on enemmän viestinnästä ja siitä miten irvokasta on se, että mitä rankempaa hommaa teet niin sitä huonommin siitä maksetaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Yöllä tapahtuva päivystystä vaativa asia on jo itsessään niin rankka paikka, että kun siihen päälle pitää vielä alkaa miettimään että kuinka kauas tästä pitää nyt lähteä ja pahimmassa tapauksessa millä niin se ei ole oikein.

Haja-asutusalueen palveluita pitää kehittää, mutta ei Tampereella esim. päihdehuolto tai mielenterveyskuntoutus nyt ihan hirveen hyvissä hoteissa ole.

Käyttöhuoneet tavoittavat sellaisia syrjäytyneitä ja vaikeasti tavoitettavia huumeita ongelmallisesti käyttäviä henkilöitä, jotka pistävät huumeita kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa. Käyttöhuoneet lisäävät hygieenisempää ja haitattomampaa pistämistä ja vähentävät veriteitse tarttuvia tauteja ja yliannostuskuolemia. Käyttöhuoneet voivat vähentää huumeiden julkista käyttöä ja näin parantaa ympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.