Haluan olla varmistamassa, ettei ihmisyyden ja inhimillisyyden turvaavia palveluita vaaranneta enää yhtään lisää.
Sosiaalinen media:
Ikä:
48
Sukupuoli:
Nainen
Paikkakunta:
Järvenpää
Postinumeroalue:
04460, Nummenkylä
Hyvinvointialue:
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Ammatti:
Viestintäyksikön assistentti
Koulutus:
Lukio/ammattikoulu
Kielitaito:
Puhun ja kirjoitan suomenkielen lisäksi ymmärrettävästi englantia, erikoisempia ammattialasanastoja lukuun ottamatta.
Ruotsia ymmärrän ja puhun välttävästi.
Tehtävät:
kunnanvaltuutettu
Kuvausteksti:
Olen Emmi Mäkinen, 48-vuotias neljän lapsen Moderni työläisäiti, Järvenpään Nummenkylästä. Tällä hetkellä työskentelen Teollisuusliiton viestinnässä ja toimin luottamustehtävissä muun muassa Järvenpään kaupunginvaltuutettuna sekä oman ammattialani edunvalvontajärjestön, Ay-Toimihenkilöiden valtuuston puheenjohtajana.
Näissä tehtävissä tarvitaan ihmistä, joka uskaltaa ja haluaa olla päättämässä eikä vain hyväksymässä.
Vapaa-ajallani pelaan jalkapalloa JäPS:ssä ja liikun luonnossa paljon. Olen koulutukseltani myös Personal Trainer ja opiskelen tällä hetkellä HUMAK:ssa Yhteisöpedagogin tutkintoa.
Arvot on se juttu, johon politiikan pitää mielestäni perustua. Minulle tärkeimpiä arvoja siinä ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa sekä taloudessa.
Haluan tehdä työtä sen eteen, etteivät ihmiset joudu kaltoin kohdelluiksi tai tuntemaan arvottomuutta tai voimattomuutta. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla säästämme rahaa, mutta säästämme myös ihmisiä epäinhimillisiltä kohtaloilta.
Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kysymysteema: Palvelut
Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi toimipiste, josta saa terveydenhuollon palveluita.
Kyllä. Piste voi olla hyvinkin pieni ja tarpeenarviointiin perustuva. Tällä ehkäistäisiin hoitojonojen turhaa kuormittumista, kun pienemmät tarpeet saataisiin nopeammin hoidettua.
Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuu pitää lyhentää 14 vuorokauteen nykyisestä kolmesta kuukaudesta.
Kyllä. Mitä nopeammin ihminen saa apua, sitä vähemmän hän sitä monesti loppujen lopuksi tarvitsee. Ei ole inhimillistä odottaa liian pitkiä aikoja ja antaa näin sairauksien kertaantua ja hankaloitua entisestään.
Yöpäivystyksistä päättäminen kuuluu omalle hyvinvointialueelleni - ei Suomen hallitukselle.
Kyllä. Vain hyvinvointialue itse voi arvioida tietoon perustuen sen tarpeellisuudesta.
Palveluseteleiden käyttöä täytyy lisätä, jotta hoitojonoja saadaan lyhyemmiksi.
Ei ratkaise ongelmaa sellaisenaan eikä voi olla perustoimintatapa. Tämä ei vähennä avuntarvetta eikä kustannuksia. Tämä nostaa kustannuksia, sillä yksityiset pystyvät hinnoittelemaan palvelut kestämättömällä tavalla. Tämän seurauksena julkisella puolella olisi koko ajan vähemmän ja vähemmän rahallista resurssia oman toiminnan ylläpitoon.
Julkisia varoja ei pidä käyttää yksityisiin terveyspalveluihin.
Ei näin yksiselitteistä taas, sillä kuntien oma omistaminen tuo merkittävän mahdollisuuden kulujen nousun hillitsemisessä. Laatua on helpompi valvoa omissa yksiköissä kuin yksityisissä. Yksityisellä palvelulla voidaan kuitenkin paikata esimerkiksi kiirehuippuja ja muita väliaikaisia tarpeita.
Kysymysteema: Lapset ja nuoret
Alle 23-vuotiaan pitää päästä nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin kuin yli 23-vuotiaan.
Kaikkien mahdollisuus oikea-aikaiseen tarvittavaan apuun tulee kuitenkin taata. Mitä aikaisemmin tai nuorempana apua saadaan, sitä helpompi on estää ongelmien kehittymistä sellaisiksi, mistä on vaikea löytää tietään enää ulos.
Pieniä neuvoloita ei saa lakkauttaa.
Ensin pitäisi määritellä se, että mikä on pieni milläkin alueella ja kuinka pitkä matka saisi neuvolaan olla? Pienillä yksiköillä saattaa olla edelleen se etu, että niissä asiakas monesti huomioidaan yksilöllisemmin.
Koululaisten hammastarkastuksia pitää lisätä, vaikka se kasvattaisi hammashoidon jonoja.
Kyllä tarkistuksia pitäisi lisätä mutta tämä ei automaattisesti tai varsinkaan pysyvästi kasvata jonoja, sillä tarpeet saataisiin hoidettua jo alkuvaiheessa, ennen suurempien ongelmien syntymistä. Nämä potilaat siis olisivat pois tulevaisuuden jonoista.
Alle 25-vuotiaille pitää tarjota maksuton ehkäisy.
Kyllä. Tällä on monia hyviä vaikutuksia.
Kysymysteema: Iäkkäät
Hyvinvointialueet pakenevat vastuutaan pitämällä vanhukset liian pitkään kotihoidon piirissä.
En haluaisi näin uskoa. Kotihoidolla on monia hyviä perusteita ja vaikutuksia mutta on totta, että enemmän pitäisi tehdä työtä sen eteen, etteivät vanhukset tule unohdetuiksi koteihinsa ja pystyisimme paremmin yksilöllisempiin ratkaisuihin
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen pitää olla vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden.
Kyllä ja tulevaisuudessa mielellään vielä paremmin. Hoivan mitoituksen pitää perustua inhimilliseen hoitoon ja kykyyn sen suorittamisesta.
Suomessa kokeillaan järjestelmää, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Käytäntö pitää ottaa pysyvästi käyttöön.
Ei. Tämän tulokset tulee tutkia ja arvioida huolellisesti. Koko hoitopolku pitää turvata niin potilaan kuin kustannustenkin osalta. Valitettavasti yksityiset palvelut monesti kasvattavat kustannuksia julkisen kustannuksella.
Vanhuksen oikeus ulkoiluun on kirjattava lakiin.
Kyllä. Ajan inhimillisyyden palautusta ja turvaamista jokaisen elämään.
Kysymysteema: Työvoima
Hoitajia on tuotava Suomeen ulkomailta.
Vain alueilla, joissa selkeää pulaa henkilöstöstä on. Tämä ei saa olla keino heikentää työehtoja ja henkilöstökustannuksia. On myös tärkeää pitää huolta siitä, että jokainen sote-alalla työskentelevä on koulutukseltaan pätevä
Lääkärin ja hoitajan on osattava suomea tai ruotsia.
Kyllä mikäli potilas puhuu näistä jompaakumpaa. Tärkeää on saada palvelua omalla kielellään väärinymmärrysten ja vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, joten myös tulkkipalveluita tulee lisätä muun kielisten turvaksi.
Lääkäri pitää velvoittaa työskentelemään julkisella puolella kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen.
Ottaisin tämän mahdollisuuksien mukaan jotenkin osaksi koulutusta ja pätevyyden osoittamista. En näe kuitenkaan mahdollisuutta suoraan pakottamiseen mutta jonkun porkkanan tähän kehittäisin.
Terveydenhuollon vuokrahenkilöstölle pitää asettaa maanlajuinen hintakatto, sillä keikkalääkäreiden palkat ovat karanneet käsistä.
En ratkaisisi asiaa kuitenkaan mustavalkoisesti vain palkkakatolla. Kehittäisin ennemminkin kaikkia työehtoja kunnilla houkuttelevimmiksi ja vahvistaisin kuntien omia henkilöstöresursseja esim. yhteisten keikkalaisjärjestelmien kautta.
Kysymysteema: Pelastusala
Pelastustoimi jää hyvinvointialueilla sote-palveluiden varjoon, joten pelastusala pitää siirtää valtion hoidettavaksi.
Ei. Pelastustoimen resurssit tulee turvata. Alueellinen tuntemus on parhainta kunnissa ja tarpeet ovat sidoksissa muiden palveluiden sekä yrityselämän sijoittumisissa. Siksi pidän tärkeänä pelastustoimen säilyttämistä hyvinvointialueen palveluissa. Ei ole yhdentekevää mistä esim. ambulanssi tai paloauto tehtävälleen lähtee ja miten pitkälle se matkaa tai se onko niitä ylipäänsä tarpeeksi.
Epäpätevän henkilöstön käyttö puhuttaa pelastusalalla. Kaikilta pelastajilta pitää vaatia pelastusalan tutkinto, vaikka se vaikeuttaisi työvoiman saantia.
Kyllä. Tutkinnon suorittamista voitaisiin kuitenkin helpottaa mahdollistamalla yhä helpommin tutkinnon suorittaminen työn ohessa.
Kysymysteema: Talous
Hyvinvointialueiden pitää saada verotusoikeus (ns. maakuntavero) palveluiden turvaamiseksi.
Kyllä.
Kokonaisveroaste saa nousta, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata.
Kyllä mutta se tulee toteuttaa oikeudenmukaisella tavalla.
Lihavuuslääkkeitä ei tule maksaa julkisista varoista.
Mielestäni joissain tapauksissa tulee, sillä lihavuus voi johtua niin monesta eri syystä ja laihtuminen ehkäisee monien muiden sairauksien syntyä ja kehitystä.
Julkisessa terveydenhuollossa pitää säästösyistä priorisoida potilaita, joilla on parempi ennuste parantua.
En ole valmis määrittelemään tätä näin mustavalkoisesti. Emme voi asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan vain säästösyistä. Jokainen ansaitsee apua mutta on totta, että kaikissa tilanteissa tätä ei pystytä toteuttamaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi äkilliset katastrofit, joissa autettavien määrä on hetkellisesti suurempi kuin avun antamisen mahdollisuutemme.
Kysymysteema: Hallinto
IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia.
Näitä kaikkia johtajatehtäviä on tarkasteltava kriittisesti. Johtajia kuitenkin tarvitaan, eikä niiden tarpeesta kussakin yksiköissä voi näin ulkopuolelta suoraan sanoa yhtäkään turhaksi.
Moni kansanedustaja osallistuu laiskasti aluevaltuustojen kokouksiin. Kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaaleissa.
Olen varovaisesti samaa mieltä, sillä koen, että pystyäkseen suoriutumaan tehtävistään kunnialla, tulee niihin pystyä myös panostamaan ajallisesti. Koen myös demokratian toteutumisen kannalta tärkeäksi sen, että meillä on mahdollisimman paljon päättäjiä eri päätäntäelimissä eikä valta keskity.
Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea.
Pitäisin tätä perusteltuna mutta palkan pitää kuitenkin pysyä kilpailukykyisenä tehtävään nähden.
Hyvinvointialueita on liikaa.
Ei mielestäni. Hyvinvointialueita tulee olla sellainen määrä, että ne jakautuvat järkevästi alueellisesti asiakaskantaan huomioiden, eikä mikään palvelu karkaa liian kauas asiakasta. Liian suuret alueet ovat myös hallinnollisesti hankalia hallittavia.
Kysymysteema: Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Aluevaltuuston pitää varmistaa, että jatkossa jokaisessa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnassa on ambulanssi ympärivuorokautisesti, vaikka se tarkoittaisi HUS-yhtymän kanssa tehdyn sopimuksen purkamista.
Kyllä. Pelastustoimen resurssit ja alueelliset erityispiirteet on ratkaistava aidosti tarpeiden- ei talouden tunnuslukujen perusteella. Ei ole yhdentekevää, mistä ambulanssi lähtee tehtävälleen tai se onko niitä ylipäänsä tarpeeksi.
Hyvinkään sairaalan nykyisestä palvelutasosta on pidettävä kiinni, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muihin sote-palveluihin alueella.
En käsittelisi tätä näin mustavalkoisesti ja toisiaan poissulkevina. Uskon, että panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja perusterveydenhoidon saatavuuteen, teemme säästöjä, joilla voimme kattaa näitä kuluja. Jos joitain leikkauksia on kuitenkin tehtävä, tulee ne tehdä oikeudenmukaisella tavalla.
Jatkossa Uudellamaalla tulisi olla vain yksi koko maakunnan kokoinen hyvinvointialue, johon kuuluisi myös Helsinki.
