Alajärvi

Alavieska

Alavus

Asikkala

Askola

Aura

Akaa

Brändö

Eckerö

Enonkoski

Enontekiö

Espoo

Eura

Eurajoki

Evijärvi

Finström

Forssa

Föglö

Geta

Haapajärvi

Haapavesi

Hailuoto

Halsua

Hamina

Hammarland

Hankasalmi

Hanko

Harjavalta

Hartola

Hattula

Hausjärvi

Heinävesi

Helsinki

Vantaa

Hirvensalmi

Hollola

Huittinen

Humppila

Hyrynsalmi

Hyvinkää

Hämeenkyrö

Hämeenlinna

Heinola

Iisalmi

Iitti

Ikaalinen

Ilmajoki

Ilomantsi

Inari

Inkoo

Isojoki

Isokyrö

Imatra

Janakkala

Joensuu

Jokioinen

Jomala

Joroinen

Joutsa

Juuka

Juupajoki

Juva

Jyväskylä

Jämijärvi

Jämsä

Järvenpää

Kaarina

Kaavi

Kajaani

Kalajoki

Kangasala

Kangasniemi

Kankaanpää

Kannonkoski

Kannus

Karijoki

Karkkila

Karstula

Karvia

Kaskinen

Kauhajoki

Kauhava

Kauniainen

Kaustinen

Keitele

Kemi

Keminmaa

Kempele

Kerava

Keuruu

Kihniö

Kinnula

Kirkkonummi

Kitee

Kittilä

Kiuruvesi

Kivijärvi

Kokemäki

Kokkola

Keskusta

Kokoomus

Kristillis­demokraatit

Liike Nyt

Perus­suomalaiset

Vasemmisto­liitto

Vihreät

Avoin puolue

Birgitta Johansson (valitsijayhdistys)

Eläin­oikeus­puolue

Feministinen puolue

Kansalais­liitto

Kansalais­puolue

Kommunistinen puolue

Korjaus­liike

Kristalli­puolue

Lapin Sitoutumattomat (valitsijayhdistys)

Liberaali­puolue

Petter Enkvist (valitsijayhdistys)

Piraatti­puolue

Sinimusta liike

Suomen kansa ensin

Tähti­liike

Timo Virtanen (valitsijayhdistys)

Tomi Mäkinen (valitsijayhdistys)

Valta kuuluu kansalle

Vapauden liitto

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi on lähettänyt Ukrainaan apua satojen miljoonien eurojen edestä. Ukrainalle on annettu muun muassa puolustustarvikkeita ja humanitaarista apua.  

Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.

Nato-maat ovat sitoutuneet siihen, että kunkin maan puolustukseensa käyttämät rahat ovat vähintään kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2024 mennessä. Läheskään kaikki Nato-maat eivät nyt täytä tavoitetta. Kalliiden hankintojen vuoksi Suomi ylittää kahden prosentin rajan tulevina vuosina, mutta vuodesta 2026 alkaen puolustusmenojen osuus on laskemassa selvästi sen alle. 

Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran.

Opetusryhmän koko vaikuttaa työrauhaan ja oppimistuloksiin, mutta opettajien lisääminen tarkoittaa suurempia kustannuksia. Suomessa perusopetuksen kustannukset ovat olleet kasvussa. Samaan aikaan kansainvälisen Pisa-vertailun mukaan Suomessa koululaisten osaamistaso on heikentynyt.  

Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Huumeidenkäyttöhuoneissa voisi käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Nykyinen laki ei salli käyttöhuoneiden perustamista Suomeen. Käyttöhuoneiden hyötyinä on THL:n mukaan pidetty muun muassa huumeiden käyttäjien terveysriskien ja yliannostuskuolemien ehkäisyä. Huoneita on vastustettu siksi, että niiden on pelätty rohkaisevan huumeiden käyttöön ja viivästyttävän hoitoon hakeutumista. 

Suomeen on perustettava huumeiden käyttöhuoneita.

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on siirtynyt vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueille Helsinkiä lukuun ottamatta. Niiden rahoitus tulee pääasiassa valtiolta, ja se kasvaa tietyn laskukaavan mukaan. Monien alueiden mukaan rahoitus ei riitä. Osa alueista on sanonut joutuvansa karsimaan palveluita. 

Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Muut keinot voivat tarkoittaa esimerkiksi poliisin, koulun tai muiden tahojen tekemää ennalta ehkäisevää työtä. Poliisin tilastojen mukaan alaikäisten väkivaltarikollisuuden määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2011 vuoteen 2021. Kasvu on ollut erityisen voimakasta alle 15-vuotiaiden joukossa. Rikosoikeudelliseen vastuuseen voi joutua vasta 15-vuotiaana. 

Nuorisorikollisuutta on pyrittävä kitkemään ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla.

Hyvinvointivaltion rahoittaminen vaatii korkeaa työllisyysastetta. Työtön voi saada ansiosidonnaista päivärahaa 300-500 päivää. Osa puolueista on ehdottanut ansiosidonnaisen leikkaamista. Sitä perustellaan julkisten menojen pienentymisellä ja työllistymisen nopeutumisella. Toisaalta työttömyysturvan heikentäminen vähentää ostovoimaa ja voi saada ihmisiä työllistymään vähemmän tuottaviin töihin.  

Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Suomessa on pulaa työvoimasta useilla aloilla, mutta erityisen paha se on sosiaali- ja terveydenhuollossa. Osa työnantajien edustajista ja poliitikoista on arvioinut, että Suomeen tarvittaisiin jopa kymmeniätuhansia maahanmuuttajia lisää töihin. Osa poliitikoista katsoo, että tästä seuraa vain uusia ongelmia. 

Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä.

Valtion velka on kasvanut pitkään. Valtiovarainministeriö on ehdottanut, että tulevat hallitukset sitoutuvat vähentämään velkaantumista vaikka leikkaamalla kansalaisten palveluista ja kiristämällä verotusta. Virkamiesten mukaan alkavalla vaalikaudella julkista taloutta pitää vahvistaa kuudella miljardilla eurolla. Päätökset tekevät kuitenkin poliitikot, ja heillä on asiasta erilaisia näkemyksiä. 

Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.

Verojen keventämistä perustellaan usein sillä, että työnteosta tulisi kannattavampaa ja talouskasvu kohenisi. Suomen veroaste eli verojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,8 prosenttia vuonna 2021. Tämä on EU:n keskiarvoa korkeampi. Koska valtio rahoittaa menonsa verotuloilla ja velkaa ottamalla, verotuksen keventäminen tarkoittaisi joko leikkauksia tai lisää velkaa, vaikka verotettava tulo lisääntyisikin. 

Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.

Kansalaisia ja yrityksiä on tuettu energian hinnannousun takia sekä Suomessa että muualla Euroopassa, etteivät he joutuisi taloudelliseen ahdinkoon. Suurille ihmisjoukoille annettavat tuet ovat kuitenkin kalliita. Isot energiatuet voivat myös kiihdyttää inflaatiota, joka lisää Euroopan keskuspankin painetta nostaa korkoja. 

Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta.

Maankäyttö on Suomessa muuttunut ilmastonmuutosta hillitsevästä hiilinielusta päästöjen lähteeksi hakkuiden lisääntymisen ja puuston kasvun hidastumisen vuoksi. Metsälajeista yhdeksän prosenttia on uhanalaisia. Valtio omistaa Suomen metsistä noin neljänneksen. Hakkuiden vähentäminen vähentäisi valtion tuloja, teollisuuden puunsaantia ja työpaikkoja.   

Hakkuita pitää vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että ilmastoa lämmittäviä päästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä esimerkiksi metsien avulla. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta viimeistään vuonna 2035. EU:n tavoite on vuodessa 2050. Hiilineutraaliustavoitteesta seuraa vaatimuksia useille yhteiskunnan aloille ruuantuotannosta ja rakentamisesta liikenteeseen ja teollisuuteen. 

Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035.

Ruuhkamaksu on teiden käytöstä perittävä maksu, jonka tarkoituksena on hillitä ruuhkautumista ja liikenteen päästöjä. Nyt laki ei mahdollista ruuhkamaksujen keräämistä. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien tekemän selvityksen mukaan ruuhkamaksuista olisi haittaa töihin tuleville pienituloisille autoilijoille, joilla ei ole mahdollisuutta vaihtoehtoiseen kulkumuotoon.  

Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksu.

Suomi on Euroopan kolmanneksi suurin turkistentuottajamaa. Suomessa on noin 900 turkistarhaa, joista valtaosa sijaitsee Pohjanmaalla. Turkistarhaus on kielletty osassa Euroopan maista. Turkistarhauksen kieltämistä EU:ssa vaativa kansalaisaloite ylitti joulukuussa 2022 miljoonan allekirjoituksen rajan, ja se etenee EU:n komission käsittelyyn.  

Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu. 

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.

Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.

Selkeitä rajoja ja kuria tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattamisessa.

Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.

Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.

Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.

Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.

Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.

Vladimir Putinin Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka.

Suomi voi alkaa rakentaa suhdettaan uudelleen Venäjään vasta, kun valta Venäjällä vaihtuu ja Venäjä vetäytyy Ukrainasta.

Suomeen tulee sijoittaa Naton tukikohta, kun Suomi on Naton jäsen.

Suomen pitää käyttää puolustusmenoihin Naton vaatimat 2 prosenttia bkt:sta.

Suomen tulee muuttaa ulkopolitiikkaansa Nato-kumppanien toiveiden mukaan. 

Valtion velkataakka on käännettävä laskuun, vaikka se tarkoittaisi kipeitä leikkauksia.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee leikata nykyisestä 400 päivästä 200 päivään.

Lapsiperheitä pitää tukea ylimääräisellä lapsilisällä myös vuonna 2023.

Kun julkista taloutta tasapainotetaan, on keinoksi valittava leikkausten sijaan ensisijaisesti verotuksen kiristäminen.

Valtion pitää myös seuraavina vuosina tukea suomalaisia, jotka ovat vaikeuksissa suurien sähkölaskujen kanssa.

Ydinvoiman pitää jatkossakin olla yksi keskeisimmistä energiantuotannon muodoista Suomessa.

Tuulivoiman rakentamista pitää tehostaa sujuvoittamalla lupakäytäntöjä ja keventämällä byrokratiaa.

Suomen ilmastotavoitteesta ei voi tinkiä piiruakaan, vaikka talous sitä vaatisi.

Bensiini ja diesel maksavat liikaa. Seuraavan hallituksen on laskettava polttoaineiden verotusta.

Liikenteen sähköistymistä on edistettävä uusilla tuilla.

Suomessa pitää ottaa käyttöön tietullit.

Hoitajamitoitusta (7 hoitajaa 10 vanhusta kohden) voidaan keventää, jotta kaikille vanhuksille riittäisi hoitopaikka.

Maahanmuuttajat ovat hyvä ratkaisu työvoimapulaan muun muassa hoitoalalla.

Koulutuksesta voidaan leikata, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.

Opettajien kurinpitokeinoja kouluissa pitää lisätä.

Nuorten jengiväkivaltaan tulee puuttua rangaistuksia koventamalla. 

Huumeiden käytön tulee olla jatkossakin rangaistavaa.

Yleisradion rahoitukseen tulee tehdä merkittäviä leikkauksia.

Viinien myynti ruokakaupoissa pitää sallia.

EU:lla on liikaa valtaa Suomen metsäpolitiikkaan.

Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa.

Pirkanmaalaisten kansanedustajien on ajettava ensisijaisesti koko maan, ei oman maakunnan etua eduskunnassa.

Moottoritien oikaisu pitää rakentaa pikimmiten Lempäälän ja Pirkkalan välille valtatielle 3.

Tampereen ja Helsingin välille on rakennettava junaliikenteelle täysin uusi suurnopeusrata, pelkkä nykyisen radan parantaminen esimerkiksi lisäraiteilla ja oikaisuilla ei riitä.

Valtion on rahoitettava raitiotien jatkamista Tampereelta naapurikuntiin Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle.

Tampere-Pirkkalan kansainvälisten lentoyhteyksien määrää pitää kasvattaa mahdollisimman paljon. 

Pirkanmaalle jää sote-uudistuksen jälkeen liian monta kuntaa.

Tutustu ehdokkaisiin

Puolueet

Vaalipiirit

Ehdokkaan paikkakunnat