Osana EU:ta Suomi on jyrkästi tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja kansainvälisen oikeuden rikkomisen sekä sitoutunut antamaan Ukrainalle taloudellista, sotilaallista ja humanitaarista apua. Suomen ja EU:n tulee tukea Ukrainaa niin kauan, että Ukrainassa on rauha ja Ukraina selviää itse jälleenrakennuksesta.

Hakiessaan Naton jäsenyyttä Suomi on hyväksynyt Naton jäsenmaiden yhteisesti sopiman tavoitteen eli käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuitenkin myös puolustusmenoissa on käytettävä harkintaa kuten muillakin aloilla.

Vihreät ovat ehdottaneet sitovaa henkilöstömitoitusta esi- ja perusopetukseen erityisopetuksesta alkaen. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat laskeneet kansainvälisissä vertailuissa. Myös erot hyvin menestyvien ja huonosti menestyvien välillä ovat kasvaneet. Opetusryhmien on kaikkiaan oltava riittävän pieniä ja opettajia oltava tarpeeksi, jotta heillä on aikaa ja mahdollisuuksia kohdata oppilaat yksilöinä. Koulujen on lisäksi voitava tukea heikommin menestyviä ja erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita esimerkiksi erityisopetuksella tai opiskelulla tavallista pienemmissä ryhmissä. Koulutukseen yleensä ja peruskoulutukseen tulee panostaa - se luo pohjan oppilaiden hyvinvoinnin lisäksi tulevaisuuden osaamiseen ja elinvoimaan.

Turvalliset, valvotut huumeiden käyttöhuoneet vähentävät yliannostustapauksia sekä päihteiden käyttöä julkisissa tiloissa ja niissä voidaan tarjota apua päihdeongelmiin. Ne tulisi mahdollistaa lainsäädännöllä.

Mediassa on toistuvasti uutisoitu terveydenhuollon kriisistä ja hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahaa selviytyäkseen tehtävistään. Hoitojonot ovat pidentyneet, hoitohenkilökuntaa siirtyy muille aloille, hoivakotien ongelmat ovat pahentuneet, osastoja on jouduttu sulkemaan ja jopa päivystyksillä on ollut vaikeuksia ottaa vastaan kaikki sinne pyrkivät potilaat. Korona on pahentanut tilannetta. Kriisistä selviytyminen vaatii rahaa esimerkiksi hoitohenkilöstön määrän lisäämiseen ja palkkojen korotuksiin, mutta kriisiä ei voida ratkaista pelkästään rahalla. Myös johtamista ja toimintatapoja on kehitettävä, työtä on organisoitava uudelleen ja on panostettava henkilöstön hyvinvointiin.

Nuorisorikollisuus on lisääntynyt viime aikoina eikä syytä vielä täysin tiedetä. Todennäköisesti myös pandemia on vaikuttanut tilanteeseen. Asiantuntijat ovat laajasti yksimielisiä siitä, ettei rangaistuksia koventamalla pystytä vähentämään rikollisuutta. Tehokkainta ja inhimillisintä on tukea perheitä ja käytösongelmaisia lapsia mahdollisimman varhain sekä tarjota apua koulussa. Olisi myös tärkeää käsitellä rikokset mahdollisimman pian tekojen jälkeen. Nykyisin rikoksen ja tuomion välillä voi kulua jopa vuosia.

Vihreät ovat ehdottaneet, että ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tehtäisiin suhdanneriippuvainen eli joustava. Turva pitenisi, kun työtä on vähemmän tarjolla ja lyhenisi kun alueella on runsaasti avoimia työpaikkoja täyttämättä. Työllisyys kasvaa mm. panostamalla koulutukseen, tehostamalla työttömien palveluja, puuttumalla työikäisten mielenterveysongelmiin, helpottamalla maahanmuuttajien työllistymistä, lisäämällä palkkatuen käyttöä vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi ja kehittämällä soviteltua päivärahaa niin, että lyhyenkin työpätkän vastaanottaminen on kannattavaa, investoimalla, kehittämällä uusia innovaatioita ja kohdistamalla yritystukia niin, että ne lisäävät työllisyyttä. Pitkällä tähtäimellä kannustinloukkuja tulisi purkaa siirtymällä perustuloon.

Suomi ei tule selviytymään ilman ulkomaisia työntekijöitä. Suomi ei ole globaalisti tunnetuin tai houkuttelevin maa, johon osaajat haluaisivat muuttaa. Siksi ulkomaisia työntekijöitä tulee houkutella ja maahantuloon liittyvää byrokratiaa tulee keventää. Maahanmuuttajien ja Suomeen tuloa harkitsevien työ- ja oleskeluluvan saantia tulee helpottaa. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että Suomessa jo asuvat kieli- ja ammattitaidon omaavat tai koulutuksessa olevat saavat oleskeluluvan riippumatta siitä, millä statuksella he ovat tulleet maahan. Valitettavasti välillä on käynyt niin, että jo työpaikan saaneet turvapaikanhakijat ovat joutuneet lähtemään maasta.

Pandemia sekä Venäjän hyökkäyssodasta aiheutunut energian ja elinkustannusten hinnan nousu ovat lisänneet valtion velanottoa ja korkojen nousu on lisännyt velan hintaa. Pitkällä tähtäimellä valtiontalous tulee saada tasapainoon ja sitä varten tarvitaan pitkäaikainen yli hallituskausien ulottuva ohjelma. Rajut ja nopeat leikkaukset kuitenkin romuttavat hyvinvointivaltion perustaa ja heikentävät talouden mahdollisuuksia. Säästämisen ohella on panostettava koulutukseen, reiluun ja kestävään talouteen sekä luotava ilmapiiriä, jossa uskalletaan investoida uusiin kasvun lähteisiin ja uuteen osaamiseen. Vihreä siirtymä voi antaa Suomelle uusia kasvun mahdollisuuksia. Kaikissa toimenpiteissä on huolehdittava, että pienituloisimmat eivät joudu kärsimään ja köyhyys vähenee.

Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta kohti haittaveroja, ympäristölle haitallisten tukien poistamista sekä harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaa. Progressiivisuudesta tulee pitää huolta. Tämä ei heikennä, vaan vahvistaa julkista taloutta, ja siten mahdollistaa hyvät julkiset palvelut. Suomen tulee myös sitoutua yhteisiin pelisääntöihin OECD:n, YK:n ja EU:n puitteissa veropohjista käytävän kilpailun lopettamiseksi. Palvelut pitää turvata kaikissa tilanteissa.

Tämän talvikauden aikana monet ovat joutuneet tekemään kohtuuttoman kalliita sähkösopimuksia, ja valtio onkin tukenut kansalaisia energiakustannuksissa. Tämän lisäksi energian hinnan laskiessa ihmisten tulisi päästä eroon määräaikaisista kohtuuttoman kalliista sähkösopimuksista. Sitä voidaan helpottaa esimerkiksi sähkön hintakatolla, ja kalliiden määräaikaisten sähkösopimusten irtisanominen tulee sallia sähkön hinnan laskiessa.

Valtiolla on erityinen vastuu turvata luonnon elinvoimaisuus myös tuleville sukupolville - Suomen metsäpoliitiikan on välttämätöntä uudistua, jos haluamme pysäyttää luontokadon ja ilmastokriisin. Luontokatoa tapahtuu Suomessa erityisesti metsäluonnossa. Yli 75 prosenttia metsätyypeistämme on uhanalaisia ja yli kolmannes uhanalaisista lajeistamme elää metsissä. Lisäksi maankäyttösektori, johon metsätalouskin kuuluu, on muuttunut hiilinielusta päästölähteeeksi - tämä johtuu ylimitoitettujen hakkuiden lisäksi mm. metsän kasvun hidastumisesta, johon myös hakkuilla on suuri vaikutus. Hakkuiden vähentämisen lisäksi hakkuutapoja täytyy pystyä tarkastelemaan kriittisesti. Luontokadon pysäyttämiseksi vanhat ja luonnontilaiset metsät tulee suojella. Vapaaehtoisen suojelun kannustimia pitää tukea.

Ilmastonmuutosta hillitsevät toimenpiteet ovat välttämätöntä, jotta meillä on mahdollisuus välttää sen pahimmat seuraukset ja sopeutua niihin seurauksiin, joita emme voi enää välttää. Hyvinvointi ja talous nojaavat monin tavoin luonnon kantokykyyn - luonnon itseisarvon lisäksi siitä huolehtiminen on myös oma etumme. Hyvällä suunnittelulla pystymme toteuttamaan toimet sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja löytämään ratkaisuja, jotka vahvistavat elinvoimaa. Lisäksi tulee taloudellisesti huomattavasti kalliimmaksi viivyttää kestävyyssiirtymän vaatimia toimia. Selvästi artikuloitu hiilineutraaliustavoite luo myös yrityksille ennustettavuutta - markkinat ovat jo vahvasti menossa vihreiden investointien suuntaan. Vauraiden ja demokraattisten maiden on toimittava suunnannäyttäjinä.

Ruuhkamaksujen käyttöönottoa on selvitettävä huolella. Helposti ruuhkautuvilla alueilla, jossa on varmistettu hyvä julkinen liikenne vaihtoehtona autoilulle tai sujuvat matkaketjut, ne voivat olla perusteltuja. Ruuhkamaksut vähentävät sekä ruuhkia että ympäristöhaittoja.

Turkistarhaus tulee kieltää lyhyellä siirtymäajalla. Turkistarhaus ei ole toteutettavissa kannattavasti niin, että eläinten oikeutta lajityypilliseen käyttäytymiseen kunnioitettaisiin ja niiden kärsimystä pystyttäisiin välttämään. Turkistuotteet eivät myöskään ole välttämättömiä ihmisille. Turkisyrittäjiä tulee tukea uuteen ammattiin siirtymisessä. Suomi on jäänyt muista Euroopan maista jälkeen eläinten oikeuksien edistämisessä. Suomi on yksi harvoja maita, jotka edelleen sallivat tämän erityisen julman luonnoneläinten kohtelun.

Verojen korotuksessa tulee erityisesti panostaa veropohjan laajentamiseen ja veronkierron ehkäisyyn. Julkisen talouden tasapainottamisessa täytyy olla menoleikkausten lisäksi käytössä myös veronkorotukset ja rakenteelliset uudistukset. Menoja sopeutettaessa etuudet ja julkiset palvelut on turvattava. Menoleikkauksia on kohdistettava ennemmin ympäristölle haitallisen toiminnan tukiin, joihin valtio käyttää valitettavan paljon rahaa, vuosittain kustannukset ovat miljardiluokassa. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta ympäristöhaittojen, varallisuuden tai kulutuksen verottamiseen sekä terveysveroihin, jolla vähennetään mm. epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta.

Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon ovat yleensä kuuluneet pienet tuloerot. Niin Suomessakin, mutta Suomen tuloerot ovat kasvaneet huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Samalla kun tuloerot ovat kasvaneet, köyhyys on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan suuremmat tuloerot pienentävät köyhien absoluuttisia tuloja. Lahjakkuus ja ahkeruus eivät selitä suurinta osaa tuloeroista. Kukaan ei ole monikymmenkertaisesti ahkerampi kuin toinen. Tuloeroja ei voida myöskään perustella talouskasvulla, sillä tutkimustulokset tuloerojen ja talouskasvun välisestä yhteydestä ovat ristiriitaisia.

Lainsäädäntö ja valtion ohjauskeinot luovat puitteita markkinoiden toiminnalle. Lainsäädännön pitää tukea markkinoiden oikeudenmukaista ja kestävää toimintaa. Sektoreiden yhdenmukainen kohtelu on keskeistä esim. Vihreän siirtymän kannalta ja esim. veroparatiiseihin tulee puuttua. Vihreät ovat myös ehdottaneet myös, että tulisi säätää EU:n laajuinen sitova yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset estämään ympäristö- ja ihmisoikeusloukkauksia koko tuotantoketjussa.

Sosiaaliturvan tehtävä on nostaa ihmisiä pois köyhyydestä ja toimia turvaverkkona, kun elämäntilanteet muuttuvat äkisti. Perustulo ratkaisisi monta kannustinloukkuihin ja etuuksien yhteensovittamiseen liittyvää ongelmaa. Takuutulo ja etuuksien automatisointi olisivat askeleita kohti perustuloa. Toimeentulotuki tulisi palauttaa takaisin tosiasiallisesti väliaikaiseksi ja viimesijaiseksi tueksi. Suomen sosiaaliturva ei ole kansainvälisessä vertailussa erityisen antelias.

On aloja, joilla valtion ja kuntien omistus on perusteltua esim. huoltovarmuuden kannalta. Muutenkaan omistusten vähentämiselle ei ole erityistä tarvetta tällä hetkellä. Suomessa on verraten paljon valtion omistamaa yritystoimintaa länsimaisessa vertailussa ja sillä on valtiontaloudellista merkitystä, silloin kun sijoitukset ovat olleet onnistuneita. Myös epäonnistuneita esimerkkejä on. Usein niiden myyminen voi tarkoittaa omistusten päätymistä ulkomaisille sijoittajille.

Kulttuurinen monimuotoisuus on rikkaus ja monimuotoisuus itsessään hyvä arvo. Monimuotoisuus yhteiskunnassa edistää erilaisten näkökulmien ja ihmisyyden ymmärtämistä laajasti. Elämme globaalissa maailmassa ja olemme osa kansainvälistä yhteisöä. Monikulttuurisuuden kautta Suomeen tulee myös uudenlaista osaamista. Hyvällä kotoutuksella ja kulttuurisen monimuotoisuuden huomioimisella voidaan tukea dialogin, demokratian ja yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa ja kansainvälisesti.

Poliittisen päätöksenteon tulee pohjautua parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tietoon ja laajaan arvokeskusteluun. Yhteiskunnassa tulee ensisijaisesti antaa tilaa erilaisille ja monimuotoisille tulkinnoille maailmasta ja yksi tulkinta maailmasta ei voi olla pohja kaikelle poliittiselle päätöksenteolle. Kristillisissä arvoissa on kuitenkin paljon hyviä ja helposti jaettavia arvoja, kuten lähimmäisen rakkaus. Kristillistä perinnettä on myös hankala erottaa täysin suomalaisesta kulttuuriperinnöstä.

Yhdenvertaisuuden huomioimisen tulee lävistää poliittinen päätöksenteko ja yhteiskunnan täytyy myös yleisellä tasolla huolehtia kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Yhteiskunnan tulee tukea sukupuolen moninaisuuden ilmaisua. Ihminen voi kokea olevansa esim. muunsukupuolinen, mies, nainen, transsukupuolinen tai sukupuoleton. Yksilötasolla itse määritelty sukupuoli eli kokemus ja määritelmä omasta sukupuolesta on hyvä tapa ymmärtää sukupuoli. Juridisesti Suomessa tulisi ottaa käyttöön kolmas sukupuoli, joka on käytössä jo esim. Saksassa.

Lasten kasvattamisessa tarvitaan selkeitä rajoja, mutta myös tukea, ymmärrystä ja rakkautta. Rajoja voidaan noudattaa tehokkaammin ja inhimillisemmin lasta ymmärtäen ja hänen itsetuntoaan vahvistaen kurituksen sijaan.

Suomen täytyy huolehtia vastuistaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemisessä, myös silloin kun Suomen kulutus aiheuttaa päästöjä muualla maailmassa. Samalla tulee toimia aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä, sillä ilmastonmuutos ja luontokato eivät tunne valtioiden rajoja. Suomi on saanut rakentaa hyvinvointia halvan fossiilienergian varaan ja nyt meidän on näytettävä suuntaa pääosin fossiilienergian vuoksi syntyneen ilmastokriisin ratkaisemisessa. Suomen ilmastotavoite on myös täysin saavutettavissa samalla, kun julkinen talous voidaan saada kuntoon. Elinkeinoelämä kukoistaa tulevaisuudessa siellä, missä tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa & on tätä kautta myös ennustettavuutta - taakse päin katsoviin valtioihin ei tule tulevaisuuden vihreän siirtymän investointeja.

Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja kaikkialla maailmassa tulee voida elää ihmisarvoista elämää vapaana ja ilman puutetta. Suomen kaltaisilla vaurailla mailla on velvollisuus edistää tämän oikeuden toteutumista. Suomen on edistettävä globaalia oikeudenmukaisuutta sekä tehtävä yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa rauhan ja vakauden saavuttamisessa, tasa-arvon edistämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa sekä talousjärjestelmän rakenteellisessa muutoksessa.

Hyvinvointi ja talous nojaavat monella tapaa luonnon kantokykyyn, joka on murenemassa. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitsevät toimenpiteet ovat välttämättömiä sekä luonnon itsensä että ihmisten näkökulmasta. Kuitenkin niiden huomioiminen on myös hyvää talouspolitiikkaa - hyvällä suunnittelulla pystymme toteuttamaan toimet sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja löytämään ratkaisuja, jotka vahvistavat elinvoimaa. Selvästi artikuloitu hiilineutraaliustavoite luo myös yrityksille ennustettavuutta - markkinat ovat jo vahvasti menossa vihreiden investointien suuntaan. Vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja ja vientiä. Elinkeinoelämän keskusliittokin on toivonut vihreän siirtymän vauhdittamista. Tulee myös taloudellisesti huomattavasti kalliimmaksi viivyttää kestävyyssiirtymän vaatimia toimia.

Vaikeiden kysymysten edessä tarvitaan vahvaa johtajuutta, mutta se ei tarkoita muiden näkemysten huomiotta jättämistä. Tärkeät päätökset tulee tehdä yhteistyössä tieteelliseen tutkimukseen perustuen, kansalaisia kuunnellen ja päätösten vaikutukset tiedostaen.

On tärkeää, että ihmiset voivat valita vapaasti asuinpaikkansa sen mukaan, missä he kokevat, että heillä on parhaat elämisen edellytykset. Harvaan asutussa maassa kaikkia palveluja ei kuitenkaan voida tuoda kaikkialle. Digi- ja etäpalveluilla sekä kuntien välistä yhteistyötä vahvistamalla voidaan palveluita parantaa myös alueilla, joissa välimatkat ovat pitkiä ja väestöpohja pienenevä. Jokaisella kansalaisella on asuinpaikasta riippumatta oikeus lain mukaisiin peruspalveluihin kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Kaupungistuminen on pitkään jatkunut globaali ilmiö, jonka suuntaa on vaikea muuttaa. Kaupunkien vetovoima perustuu monipuolisempiin koulutusmahdollisuuksiin, laajempaan työkirjoon ja palvelutarjontaan sekä monenlaisiin väestöryhmiin ja alakulttuureihin, joihin on helpompi soluttautua. Toisaalta monissa kaupungeissa kärsitään ruuhkista, saasteista, melusta ja ahtaudesta. Kaupungeissa syntyy paljon jätettä ja ne kuluttavat usein kokoaan enemmän luonnonvaroja. Kaupungit ovat asuinpaikkoina myös maaseutua kalliimpia. Onkin panostettava entistä enemmän vihreään kaupunkikehitykseen. Kaupungit eivät tule toimeen ilman maaseutua (mm. ruoantuotanto) eikä maaseutu ilman kaupunkeja, vaan tarvitsemme kumpaakin. Molempien vahvuuksia tulee kehittää ja ongelmia ratkaista myös vihreässä siirtymässä.