Venäjä on kautta historian ollut Suomelle jonkinasteinen uhka, eikä ole syytä suhtautua Venäjään liian naivisti. On tärkeää yrittää kaikesta huolimatta ylläpitää diplomaattisia suhteita vihanlietsonnan sijaan, sillä maantieteellinen sijaintimme ei muutu. Suomen puolustuspolitiikka perustuu kansalliseen maanpuolustustahtoon ja maanpuolustuksesta on huolehdittava hyvin. Nato -asioista on voitava keskustella moniäänisesti ilman pelkoa leimautumisesta. Suomeen ei pidä sijoittaa raskasta Naton ydinohjuskapasiteettia.

Suomen tulee omalta osaltaan edistää hyviä diplomaattisia suhteita kaikkien maiden kanssa, vaikeinakin aikoina, myös Venäjän kanssa erityisesti oman turvallisuutemme vuoksi. Suomen puolueettomuus on ollut valttikortti menneinä vuosina erilaisten kriisien ratkaisijana sekä neuvottelijana.

Koska Nato -prosessi on kesken, on liian aikaista alkaa suunnitella tätä tässä vaiheessa. Suomeen ei pidä sijoittaa raskasta Naton ydinohjuskapasiteettia, sillä se saattaisin kiristää entisestään Venäjän ja Suomen välejä.

Suomi käyttää omaan puolustukseensa lähestulkoon tuon 2% BKT:n osuuden jo nyt. Suomi on lisännyt viime vuosien aikana puolustusmenojaan vuoden 2020 1,3 %:sta kuluvan vuoden n. 2%:iin. Kun mukaan otetaan rajavartioston menoja ja ulkoministeriön osuus sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista, kahden prosentin raja ylittyy. Puolustusmenoja on kasvatettu 2 mrd. eurolla vuodesta 2020 niiden ollen nyt n. 5,1 mrd. euroa. Suomen puolustuspolitiikka perustuu edelleen kansalliseen maanpuolustustahtoon. Naton tavoite on 2%.

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa edelleen presidentti yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Suomen tulee toimia ensisijaisesti omalle kansalleen parhaaksi, vaikka se tarkoittaisi, ettei muiden Nato-kumppaneiden toiveisiin vastata heidän toivomallaan tavalla.

Toimet velkaantumisen ja kestävyysvajeen taittamiseksi on aloitettava välittömästi ja siihen tarvitaan pitkäjänteinen tiekartta. Kukaan ei voi elää velaksi pidemmän päälle, seuraava maksaa aina laskun. Tulevina päivinä edessä on vaikeita päätöksiä ja on totuudellista sanoa, että julkinen sektori osallistuu myös säästötalkoisiin käyttömenojen kohdalla. Jo pelkästään valtion velan korkomenot, 2,5 mrd. tänä vuonna ovat kaikki pois hyvinvointipalveluistamme! Leikkauksia tulee viimeiseen asti välttää peruspalveluista, koulutuksesta sekä lasten ja nuorten palveluista. Valtion tulee keskittyä ydintoimintoihinsa. Suomessa on viimein alettava tarkastella myös julkisten palveluidemme vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, josta esim. päihdehoitojärjestelmän uudistamisella olisi miljardien mahdollisuus.

Suomessa työn tekemiseen tulee aina kannustavaa ja kannustetaan työelämään palaamista porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva ja ulotetaan se koskemaan kaikkia, ei vain liiton jäseniä. Tiedetään, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymisen jälkeen saajat palaavat työelämään aktiivisemmin. Ansiosidonnaisen kestoa ei lyhennetä.

Ennätysalhainen syntyvyys on suuri haaste Suomelle. Lapsiperheiden tukemisessa keskeistä ovat lapsimyönteisen ilmapiirin luominen yhteiskuntaan ilmastopelottelun sijaan. riittävä perheiden ja vanhemmuuden tukeminen. Lapsiperheiden on saatava apua matalalla kynnyksellä ja varhaisella puuttumisella, kts. Supernanny -valtuustoaloitteeni ed. vastauksissa. Kannatan lapsilisän 15 € tasokorotusta ja ansiotuloverotuksen lapsivähennystä. Lapsilisä on etuutena jäänyt inflaation jalkoihin. Perheverotusmallikin olisi kokeilun arvoinen. Kristillisdemokraatit esittävät lapsiperheiden tukemista ja syntyvyyden kasvua maksamalla jokaisesta syntyneestä vauvasta 1000 euron vaunuraha ensihankintoihin.

Suomen kokonaisveroaste on jo yli 50 %, rahasta on jatkuva pula eikä valtavasta velanotosta ole ollut lääkkeeksi kasvavaan pahoinvointiin. Emme voi verottaa Suomea ja suomalaisia kuoliaaksi, koska työn tekemisen kannustavuus heikkenee ja pääomat siirtyvät ulkomaille. Talouden tasapainottamiseen tarvitaan menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista sekä työllisyyttä ja talouskasvua kiihdyttäviä rakenteellisia uudistuksia. Suurin ongelma kuluneen hallituskauden aikana ei ole toteutuneet menolisäykset vaan se, ettei mistään ole oltu valmiita säästämään menojen kattamiseksi. Suomen julkinen sektori on paisunut kuin pullataikina, vaikka Suomi on lopulta pieni köyhä maa.

Nälkä kasvaa myös Suomessa ja peruselintarvikkeiden hinta on jo pienituloisille liian korkea. Kasvaneet elinkustannukset haastavat jo keskituloisten kukkaroa. KD on esittänyt päinvastoin kasvisten ja hedelmien alv:n laskemista alimpaan 10%:n verokantaan. Tällä olisi myös suomalaisen maatalouden kannattavuutta lisääviä vaikutuksia. Uudistuksella tavoitellaan myös terveydellisiä hyötyjä ja pidemmällä tähtäimellä tavoitteena siirtää työn verotusta kohti haittojen verotusta sekä ruoan alv:n laskemista. Isompi arvonlisäveron uudistus pitää toteuttaa samanaikaisesti kustannusindeksien ja elintarvikemarkkinalain uudistuksen kanssa, jotta hintojen alennus varmemmin siirtyy kuluttajahintoihin eikä jää kaupan katteisiin.

Energiamarkkinat tulee saada kohtuullisemmaksi ja energiapolitiikan suuntana on kohti kotimaista energiaa, jotta Suomessa voidaan jatkossa saada kohtuuhintaista energiaa. Valtion tulee löytää keinot kohdistaa tuki niille, jotka sitä kipeimmin kaipaavat. Nyt käyttöön otettu sähkötuki suotiin kaikille suomalaisille, niillekin jotka sitä taloudellisesti eivät olisi tarvinneet. Ennen kaikkea on pystyttävä puuttumaan energiayhtiöiden ylisuuriin voittoihin samalla kun kansalaiset kärsivät. Kotimaisen biokaasuntuotantoa edistettävä ja vapautettava omaan käyttöön tuotettu biodiesel ja -kaasu valmisteverosta. Kotimainen turve nostettava osaksi kotimaista energiantuotantoa ja erityisesti maatuulivoiman negatiivisista vaikutuksista keskusteltava.

Energiapolitiikan suuntana on oltava kohti kotimaista energiaa. Yhteiskunnalliset ratkaisut eivät saa viedä Suomea ojasta allikkoon, jossa riippuvuus venäläisestä energiasta vaihdetaan riippuvuuteen tuulesta, auringosta, kiinalaisesta teknologiasta tai toimivista ydinvoimaloista. Kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin vaan. Edistetään monipuolista kotimaista energiantuotantoa ml. pienet modulaariset ydinvoimalat. Kotimaisen biokaasuntuotantoa edistettävä ja vapautettava omaan käyttöön tuotettu biodiesel ja -kaasu valmisteverosta. Kotimainen turve nostettava osaksi kotimaista energiantuotantoa ja erityisesti maatuulivoiman negatiivisista vaikutuksista keskusteltava.

Tuulivoimarakentamisesta on keskusteltava moniäänisesti ja nostettava esiin myös erityisesti maatuulivoimarakentamisen haittoja ympäristölle ja sähköverkolle. Merituulivoima on varsin kannatettavaa, joskin voittotuotot harvoin jäävät Suomeen. Suomeen olisi laadittava tuulivoimalaki, jotta tuulivoimarakentamista voidaan säädellä paremmin. Tuulivoimatuottajia on kannustettava säätövoimaratkaisujen rakentamiseen ja velvoitettava osallistumaan verkkoinvestointien kustannuksiin Tanskan mallin mukaisen tuottajamaksun avulla. Yksityisen maanomistuksen kohtalo otettava paremmin huomioon tuulivoiman rakentamislupia myönnettäessä sekä ymmärrettävä tuulivoimarakentamisen haitat ympäristölle ja luonnolle.

Suomen ilmastopolitiikka on EU:n kunnianhimoisin ja Suomen olisi peruutettava 15 vuotta aiemmissa hiilineutraalisuustavoitteissa kilpailukyvyn säilyttämisen, omaisuuden suojan eikä vähiten nyt käsillä olevan energiakriisin vuoksi. Suurimpana kärsijänä ovat tavalliset suomalaiset. Ilmastokeskustelussa on palattava arkijärjen ja -realismin tielle, jossa Suomen suhteellisuutta koko maailman päästöistä on uskallettava tuoda esiin. On lisättävä moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua. Vaikka koko Suomi poistettaisiin maailman kartalta, päästöt vähenisivät 0,14%. Päästöjen ulkoistaminen muihin maihin on loputtava. Hiilinielulaskelmien epäkohdat tulee oikaista ja ottaa mukaan laskelmiin Suomen ojittamattomat suot, jotka jostain merkillisestä syystä on jätetty laskelmien ulkopuolelle.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja on paljon suomalaisia, yrittäjiä ja perheellisiä, jotka tarvitsevat omaa autoa. Jakeluvelvoitteen alentamista on jatkettava akuutin energiakriisin yli ja dieselajoneuvoilta poistettava käyttövoimavero, mikäli hintaeroa bensaan ei enää ole. Kuljetusala on koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta oleellisimpia asioita ja siksi polttoaineen korkea hinta saa helposti aikaan dominoefektin, joka vaikuttaa muihinkin hintoihin. Biokaasuntuotantoa edistettävä ja vapautetaan omaan käyttöön tuotettu biodiesel ja biokaasu valmisteverosta. Joukkoliikenteen käyttöön on kannustettava muilla tavoin kuin kurjistamalla suomalaisia autoilijoita. Sähköautobuumin negatiivisista puolista on keskusteltava moniäänisesti.

Yhteiskunnan sähköistyminen ja digitalisaatio kasvattavat yhteiskuntamme haavoittuvuutta. Mikäli kaikki ovat yhden kortin ja verkon varassa, heikkenee Suomen kriisinkestävyys ja turvallisuus. Euroopassa on ollut merkittäviä sähköverkkohäiriöitä ja kyberhyökkäyksiin tulee varautua. On realismia, että esim. kuljetusyhtiöt ja puolustusvoimat eivät milloinkaan voi siirtyä täysin sähköistettyyn kapasiteettiin eikä sitä pidä edes tavoitella. Sähköisen liikenteen negatiivisista puolista on keskusteltava moniäänisesti. On järjetöntä ajatella, että päästöt vähenevät, jos siirrämme työpaikat, teollisuuden ja ruoantuotannon ulkomaille. Ennemmin tulee suosia kotimaisen biokaasun ja -dieselin hyödyntämistä polttomoottoriajoneuvoissa ja sen käyttöön rohkaista verotuksen avulla.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

On järjetöntä tehdä lainsäädäntöä, jossa ensin luodaan velvoittava mitoitus ja vasta sen jälkeen ymmärretään, että hoitajia ei ole riittävästi. Pahimmassa tapauksessa paikkoja joudutaan sulkemaan eikä nykyistäkään tasoa voida säilyttää. Hoitajamitoituksella ei ole todellisuuspohjaa, ellei hoitohenkilökuntaa ole saatavilla tai työn kuormittavuus tai erilaiset pakot ajavat hoitajat vaihtamaan alaa. Ongelmien juurisyyt tulee hoitaa ensiksi parantamalla hoitajien palkkaa ja alan johtamista. Sen myötä työn houkuttelevuus kasvaa ja ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa on varmasti saatavilla. Sen myötä hoitajamitoituksen toteutuminen käytännössä on mahdollista. Lisätään perhehoitoa osana inhimillistä vanhustenhoivaa ja lisätään omaishoidon kannusteita.

On tosiasia, että väestön ikääntymisen johdosta tarvitsemme ulkomaista työvoimaa. Pulaa on erityisesti ammatillisista tekijöistä. Työn tarjonnan ja kysynnän on kohdattava paremmin. Lisäksi tarvitaan joustavampia lisäkoulutuskokonaisuuksia täydennyskoulutukseen. Korkeakoulutusta on kehitettävä yhdessä työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Suomeen ei saa muodostua kahden kerroksen työmarkkinoita. Kansainvälisille opiskelijoille myönnettävä työlupa ja integroitava heidät opintojen aikana paremmin työelämään. Työluvan saantia helpotettava jos osoittaa töiden tekemisen ja verojen maksamisen. Lisäksi huomioitava suomen kielen osaamisen tärkeys hoitotyössä! Hoitoalalla on ollut kohtuutonta, että suomalaiset työntekijät eivät ole saaneet viime vuosina tehdä töitä 48a pykälän vuoksi.

Koulutuksen perusrahoitukseen on panostettava jatkuvan hankehumpan sijaan. Opettajille, lapsille sekä nuorille saatava opiskelu- ja kasvurauha. Peruskoulutuksessa palattava perusasioiden ja -arvojen ääreen ilman ideologisia opetussuunnitelmia. Varhaiskasvatuksen henkilöstöresursseja ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä lisättävä yliopistoissa. Inkluusio koululuokissa ei saa olla kauniisiin ajatuksiin puettu säästökeino. Erityisluokat tarvittaessa palautettava oppimisrauhan ja opettajien työssäjaksamisen parantamiseksi. Lisäksi muistettava, kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutuskenttä on Suomen etu. Yliopistoissa edistettävä ideologioista vapaata tiedettä. Leikkauksia tulee viimeiseen asti välttää peruspalveluista, koulutuksesta sekä lasten ja nuorten palveluista.

Tarvitaan koulutuksen kunnianpalautus, joka sisältää myös opettajien oikeuksien kasvattamisen. Vanhempien ja perheiden tehtävä on asettaa lapselle rajat, joita koululaitos sitten tukee. Kasvatusvastuuta ei voi sysätä kouluihin, opettajille ja yhteiskunnalle. Rajat ovat rakkautta. Lisäksi tarvitsemme Suomessa avointa yhteiskunnallista keskustelua hyökyaallon lailla vyöryvän digitalisaation vaikutuksesta lasten oppimiseen sekä keskittymisongelmiin.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

On helppo olla vaatimassa kaikkien rangaistusten koventamista. Rikosseuraamuslaitoksella työskennellessäni ymmärrän, että rikosten takana on monialainen ihmiselämän polku. Väkivaltarikollisuuden syihin on päästävä pureutumaan eikä väkivaltarikosten tuomioiden koventaminen useinkaan toimi näitä rikoksia ennaltaehkäisevästi. On muistettava, että rikosten koventaminen lisää aina kustannuspaineita oikeuslaitokselle, poliisille sekä rikosseuraamuslaitokselle. Lisäksi Suomessa tarvitaan asiallista, kriittistäkin keskustelua maahanmuutosta, sen haitoista ja kustannuksista, kun suuntaa on vielä mahdollisuus muuttaa. Kotouttaminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen on epäonnistunut. Keskustelua on voitava käydä ilman pelkoa leimautumisesta.

On totta, päihderiippuvuutta tulisi ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan sosiaali- ja terveyspoliittisin, eikä rikosoikeudellisin keinoin. Haittoja vähentävä päihdepolitiikka on johtanut siihen, että oikea-aikaista ja vaikuttavaa päihdehoitoa ei tarjota riittävästi sitä haluaville vaikka hoitopaikkoja on. Keskustelu dekriminalisaatiosta ja käyttöhuoneista ontuu. Nykyinen palvelujärjestelmämme ei anna valmiuksia vastata eettisesti kestävällä tavalla hoidon tarpeen kasvuun, johon huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaessa tulisi varautua. Käytön rangaistavuudesta luopuminen ei korjaa huumeiden käyttöön liittyviä kansanterveydellisiä ja inhimillisiä ongelmia. Suomessa on lisättävä toipumiskeskeistä päihdehoitoa, jotta riippuvaiset voivat raitistua ja elää päihteetöntä elämää.

Yleisradion on myös osallistuttava julkisen talouden tasapainottamiseen sopeuttamalla menojaan. Yleisradion toimintaa tulee priorisoida mm. uutisiin, ajankohtaisten yhteiskunnallisten pääaiheiden monipuoliseen käsittelyyn, historiallisiin dokumentteihin sekä tiettyihin lastenohjelmiin, kuten Pikkukakkoseen. Muu voidaan jättää kaupalliseen mediaan. Yleisradion tulee edistää moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua.

Päihteiden tuomat vuosittaiset kulut Suomessa ovat 8-13 mrd. euroa laskentatavasta riippuen ja viinien tuominen ruokakauppoihin lisäisi entisestään päihteiden käytöstä syntyviä kuluja erityisesti niissä perheissä ja niiden ihmisten kohdalla, joissa sairastetaan päihderiippuvuutta. Eli noin joka 10. suomalaisessa perheessä. Näen hyväksi, että viinien myynti tapahtuu jatkossakin Alkossa. On selvää, että viinien tuomisella kauppoihin olisi merkittäviä kansanterveyttä heikentäviä vaikutuksia ja siihen meillä Suomessa ei ole varaa.

On tärkeää, että jokaisella on oikeus valita oma asuinpaikkansa, omistaa maata ja harjoittaa omaa elinkeinoaan vapaasti, missä haluaa. On kulttuurinen rikkaus voida asua upeassa Suomen maassa siellä missä parhaaksi katsoo. Alueellinen eriytyminen on kuitenkin arkitodellisuutta ja syrjäseuduilla on ymmärrettävä, että palvelut eivät ole samantasoisia kuin suuremmissa kaupungeissa. Valtion ei tule kuitenkaan pakolla asuttaa jotakin kylää tai seutua, jos se luonnostaan tyhjenee.

EU:n toimivalta kansallisissa asioissa on kasvanut koko ajan ja Brysselin säädösapparaaatista tulee toinen toistaan hullumpia säännösehdotuksia. Suomalainen metsänhoito on sodan jälkeisen ajan suurin menestystarina ja maailman huippua. Suomalaistan ensiluokkaista metsänhoitotaitoa ja -tietoa tulee ennemmin viedä Brysselin pöytiin ja metsäpolitiikan tulee pysyä kansallisissa käsissä. Suurin osa Suomen metsistä ovat yksityisessä omistuksessa ja kuuluvat omaisuuden suojan piiriin. Suomen tehtävä ei ole kompensoida muun Euroopan huonommin hoidettua metsäpolitiikkaa museoimalla omia metsiään.

Kannatan kristillistä perinteistä avioliittokäsitystä, joka on miehen ja naisen välinen. Vaikka lapseni ei eläisi heterosuhteessa, se ei vähentäisi rakkauttani tai hyväksyntääni häntä kohtaan. Kuten ei vähennä ketään toista ihmistä kohtaankaan. Toisin kuitenkin avoimesti oman kantani avioliiton suhteen.

Ihmiselämä on arvokas ja ihmisarvo korvaamaton. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen kuolemaan. Eutanasian laillistamisen sijaan tulisi kehittää saattohoitoa, jossa kaikki fyysinen, psyykkinen, lääketieteellinen kuin henkinenkin tuki on saatava jokaisen kuolevan ja omaisen tueksi. Kivunhoito on jo nyt erittäin hyvää. Laadukas saattohoito vaatii koulutetun henkilökunnan. Jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus kieltäytyä arvojaan vastaan olevista toimenpiteistä. Eutanasia on mielestäni ristiriidassa terveydenhuollon ammattilaisen etiikan kanssa ja voi johtaa hyvin kaltevalle pinnalle, kuten on maailmalla käynyt (mm. Hollanti, Kanada), jossa epätoivoiseen elämäntilanteeseen joutuneet ihmiset näkevät eutanasian ainoana ulospääsynä tilanteestaan.