Toivottavasti Suomen Nato-jäsenyys lopettaa vihdoin Venäjän vaikuttamisyritykset ja myös epäilyttävät maakaupat Suomessa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Jos pohjoiselle alueelle perustetaan Naton esikunta, Suomi lienee sille luonnollisin paikka kokoonsa nähden vahvojen puolustusvoimien ja Venäjän läheisyyden takia. Sijoittamisella olisi myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Kaikkien jäsenmaiden tulisi täyttää jäsenyyden velvoitteet.

En usko, että mihinkään merkittäviin muutoksiin johtavia toiveita meille esitettäisiin. Venäjä-suhteet luonnollisesti muuttuvat jonkin verran, mutta se on seurausta omasta päätöksestämme liittyä Natoon, ei muiden Nato-maiden toiveista. Jospa nyt vihdoin päättyisi vaivaannuttava varovaisuus Venäjän suuntaan, Venäjän vaikuttamisyritykset ja myös epäilyttävät maakaupat Suomessa.

Tietty määrä valtionvelkaa on täysin normaalia, mutta velanoton määrä pitäisi saada laskuun. Palveluja ei tule heikentää, mutta julkisia menoja on priorisoitava kohteisiin, jotka vaikuttavat suoraan ympäristön pilaantumisen estämiseen ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Myös julkisten hankkeiden ammattitaidoton hoitaminen kasvattaa julkisia menoja turhaan. Tuet on kohdennettava paremmin. Sosiaalietuudet on tarkoitettu heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon varmistamiseen, ja niiden leikkaukset tulee kohdentaa sinne, missä ne eivät vaikuta elämänlaatuun. Suurelta osin ongelmia aiheuttaa myös liian pieni yksityinen sektori (yritystoiminta), jonka tuottamilla verotuloilla julkiset palvelut rahoitetaan. Yritystoiminnan edellytyksiä helpottamalla asia korjaantuisi pitkälti.

Ansiosidonnaisen kestoa lyhennettiin kuluneella hallituskaudella, eivätkä siitä saadut tulokset ole yksiselitteisiä. Lyhentäminen johtaa enemmän omaa alaa vastaamattoman työn vastaanottamiseen ja siten alempaan tulotasoon, mikä taas vähentää valtion verotuloja, ja tietenkin koulutusta vastaamaton työ usein myös heikentää motivoitumista työntekoon. Ansiosidonnainsta työttömyysturva voitaisiin kuitenkin porrastaa siten, että se kannustaa vastaanottamaan työtä nopeammin. Noin yleisesti ansiosidonnaisesta järjestelmästä tulisi luoda oikeudenmukaisempi. Nythän kaikki työntekijät maksavat palkastaan ansiosidonnaisten korvausten kustannuksia (työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain noin 5%), mutta vain työttömyyskassojen jäsenet pääsevät nauttimaan sitä.

Tällainen yleinen tuki perheen tulotasosta riippumatta edustaa sellaisia sosiaalimenoja, joihin meillä ei ole varaa. Sosiaalietuudet on tarkoitettu heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.

Palveluja ei pidä heikentää leikkaamalla, mutta palkkaverotuksen tulee silti olla työntekoon kannustavaa. Tällä hetkellä näin ei aina ole. Suomessa on käytössä poikkeuksellisen voimakas veroprogressio, ja jo keskituloisten verotus on moneen muuhun maahan verrattuna melko ankaraa. Lähtökohtaisesti kenenkään ei myöskään pitäisi joutua maksamaan ansioistaan yli 50%:a veroa. Noin yleisesti verotusta tulisi kohdentaa siten, että ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia kuormittava kulutus vähenisi ja korvautuisi terveyttä edistävällä, ympäristöä säästävällä kuluttamisella. Kuluttamisen tulisi enenevässä määrin kohdistua ei-aineelliseen kuluttamiseen, kuten harrastustoimintaan ja muuhun itsensä kehittämiseen. Julkisten hankkeiden ammattitaidoton hoitaminen kasvattaa julkisia menoja turhaan.

Ihmiselle luonnollista ja terveellistä kasvispainotteisempaa ravinnonsaantia voitaisiin kyllä tukea myös ohjauksellisin keinoin. Ihminenhän on esimerkiksi hampaistoltaan sekasyöjä, muttei suurriistan syöjä. Näin ollen ihmiselle lajinomaista ja samalla terveellisintä ruokavaliota voitaisiin pyrkiä edistämään vaikkapa tiettyjen tuoteryhmien ALV:ta laskemalla. Lihantuotantoon liittyy maailmanlaajuisia ongelmia niin ilmastonmuutoksen kuin eläinsuojelun kannalta. Ilmaston kannalta punaisen lihan välttäminen on tärkeintä. Suomalaiset tiedostavat terveellisen ruokavalion merkityksen koko ajan paremmin, ja vaikutukset näkyvät jo ruokapöydissä ja kauppojen valikoimissa.

Ensisijaisesti tulisi jatkaa energiantuotannon omavaraisuusasteen nostamista ja kulutuksen vähentämistä niin, että myös vähätuulisina talvikuukausina voitaisiin välttää tuontisähkön hankinta. Tulisi korjata myös energiamarkkinoiden hinnoittelun vääristymät siten, että Suomessa sähkön hinta noudattaisi sen tuotantokustannuksia. Nyt mm. maakaasun hinta ohjaa sähkön hintaa meillä EU-laajuisen hintamekanismin takia. Huippukalliin sähkön aikanakin suomalaisten energiayritysten tuotantohinnat ovat pysyneet yhtä matalina kuin ennenkin, mutta ne ovat voineet laskuttaa asiakkaita kohtuuttomasti. Tällaisiin tilanteisiin tulisi kehittää mekanismi kuluttajien auttamiseksi. Suoran tuen sijaan olisi parempi soveltaa niin yritysten kuin kuluttajien kannalta selkeämpää ja ennakoitavampaa hintakattoa.

Ainakin tilapäisesti ydinvoima on käyttökelpoinen ratkaisu. Siihen liittyy kuitenkin myös vaikeita ympäristö- ja turvallisuuskysymyksiä (uraanin louhinta, käytön aikaiset riskit, terrorismn uhka, ydinjätteen loppusijoitus). Mitä tulee mahdolliseen uuteen ydinvoimalaan, se on erittäin kallis investointi, pahimmillaan vuosikymmeniä kestävä projekti ja sitoo pitkäksi ajaksi, joten toteuttamista tulisi tarkkaan harkita. Maailmalla on hyvässä kehitysvaiheessa myös monia muita lupaavia sähkön-/energiantuotannon keinoja kuten geoterminen lämpö, lämmön talteenotto merivedestä, aaltovoima, aurinkoenergian siirtolinja Afrikasta Eurooppaan jne. Huomioisin myös fuusiovoiman kehityksen: Joulukuussa kuultiin, että aikajänne fuusiovoiman kaupalliseen hyödyntämiseen voisi olla vain 10-20 vuotta.

Tämä kuulostaa siltä, että tuulivoiman ympäristöhaittoja selvitettäisiin entistäkin heikommin. En ole kovin innostunut maisemaa voimakkaasti muokkaavista, ympäristömelua aiheuttavista tuulivoimaloista ja niiden luontokatoa aiheuttavista leveistä siirtolinjoista, mutta meillä ei oikein ole käytettävissä muita hyviä vaihtoehtoja ainakaan vielä tällä hetkellä. Tuulivoiman rakentaminen tuntuu Suomessa kuitenkin jossain määrin karanneen käsistä. On epäkohta, ettei tuulivoimaloille yleensä tarvitse hakea ympäristölupaa. Näin ympäristövaikutukset saattavat jäädä heikosti selvitetyiksi. Tähän tulisi saada muutos ennen kuin tuulivoiman lisärakentamista edistetään.

Suomen 2035-tavoitteesta tinkiminen on kieltämättä tullut mieleen viime aikoina, koska EU:n tavoite on v. 2050. Sehän ei tarkoittaisi sitä, ettemme voisi joka tapauksessa edistää puhtaita teknologioita ja innovaatioita. Uusimpien ennusteiden mukaan tosin tuota EU:n yhteistä tavoitetta voisi olla syytä siirtää aiemmaksi. Jos Suomen tämänhetkiseen tavoitteeseen pääsy tarkoittaa tavallisen ihmisen elämän huomattavaa hankaloitumista, jokapäiväisen liikkumisen vaikeutumista ja luontoalueiden laajaa tuhoamista kaivosten, tuulivoimaloiden ja niiden siirtolinjojen alta ilman kunnollisia ympäristöselvityksiä, tavoite saattaa olla liian tiukaksi asetettu. Ilmastonmuutos on kaikkien maailman valtioiden yhteinen ongelma, ja sen hillitsemiseksi tarvitaan asiantuntevaa kansainvälistä yhteistyötä.

Ottelin & Junnila tutkivat jo muutama vuosi sitten, että autottomalla keskusta-alueella asuvien hiilijalanjälki on suurempi kuin autoilevilla reuna-alueilla asuvien. Autoileva kansalainen ei siis olekaan se suurin päästölähde. Yritysten, vanhusten ja maaseudulla asuvien liikkumiskustannusten kasvu on myös estettävä. Meillä on esim. paljon pirteitä vanhuksia, jotka eivät kuitenkaan jaksa kävellä pitkiä matkoja pysäkille saati matkustaa metrossa seisten. On myös nähtävissä, että moni pienituloinen on joutunut luopumaan autostaan jo vuosia sitten. Ei ole asianmukaista, että auton suoma liikkumisen vapaus on mahdollista vain hyvätuloiselle. Autokannan uudistumista tulisi pyrkiä tukemaan siten, että halukkailla olisi todellinen mahdollisuus vaihtaa vähäpäästöiseen autoon.

Jos sähköistymistä tuetaan, tulisi ensin edistää sellaisten akkuteknologioiden kehittymistä, jotka eivät edellyttäisi maamineraaliemme louhimista loppuun hyvin lyhyessä ajassa. Löyhän kaivoslakimme takia kaivostoiminta pilaa myös luontoarvomme ja vesistömme.

Kaikki eivät voi valita liikkumista joukkoliikenteellä, vaikka haluaisivatkin. Ruuhkamaksut koettelisivat rankimmin pienituloisia, liikuntaesteisiä ja pienyrittäjiä, joille auton käyttö on välttämättömyys. Yrittäjille, joilla on liiketiloja kaupunkien keskusta-alueilla, aiheutuisi haittaa asiakkaiden liikkumisen kallistumisesta. Tiemaksua sen sijaan tulisi periä ulkomaalaisilta, etenkin raskailta ajoneuvoilta, jos ne tulevat maasta, jossa suomalaiset maksavat tienkäytöstä.

Hoitajamitoituksesta on kyllä seurannut ongelmia. Tulisi huolehtia sekä palvelujen saatavuudesta että laadusta. Hoitajamitoituksesta joustamista voitaisiin tapauskohtaisesti harkita silloin, kun voidaan luotettavasti varmistua laadusta alemmallakin mitoituksella.

Ensin tulisi saada suomalaiset jo alalle kouluttautuneet ammattilaiset töihin. Täytyy myös muistaa, että terveydenhoidossa on usein kyse jopa ihmishengistä, joten hyvä kielitaito on tärkeää.

Kustannukset eivät saa estää kenenkään kouluttautumista ja opetuksen on oltava laadukasta. Korkeatasoinen koulutus ja siitä seuraava osaaminen ovat Suomen vahvuuksia. Osaaminen innovaatioineen luo työpaikkoja ja talouden kipeästi tarvitsemaa vientiä. Koulunkäynnin ja opiskelun tukemiseen voitaisiin kuitenkin etsiä tarveharkintainen ratkaisu ja ottaa jossain muodossa käyttöön aiempi vapaaoppilasjärjestelmä. Silloin koulutus kustannetaan tarvittaessa kokonaisuudessaan, mutta hyvätuloiset vanhemmat osallistuvat kustannuksiin enemmän.

Kyllä kouluissa tulisi panostaa koulurauhan ylläpitämiseen. Suomen vahvuus on aina ollut korkealaatuinen koulutus, mutta tilanteen säilyminen ei ole itsestäänselvyys, jos olosuhteita oppimiseen ja opettamiseen ei ole. Koulujen tulee myös pystyä kitkemään sekä oppilaisiin että opettajiin kohdistuva kiusaaminen, ja opetushallituksen tulee kouluja tässä tehtävässä tukea.

Yleensä en, mutta muistan joskus öisin olleeni hieman pelottavissakin tilanteissa.

Ruotsin viranomaisten kokemusten perusteella jengiväkivallan estämisessä tärkeää on sekä varhainen, tiukka puuttuminen että ennaltaehkäisy, eikä rinnakkaisyhteiskuntia ja jengejä pidä hyväksyä. Väkivaltarikosten seuraamukset Suomessa ovat omaisuusrikoksiin ja joskus jopa tahattomiin liikennerikkomuksiin verrattuna usein vähäisiä. Rangaistusten tulisi noudattaa paremmin yleistä oikeustajua. Väkivaltarikolliset tulee pitää poissa yhteiskunnastamme riittävän kauan, jotkut jopa lopullisesti. Suomalaisten tulee voida liikkua kaduilla rauhassa ja elää turvallisesti omaa normaalia elämäänsä.

Kannabiksen käytön haitallisuudesta etenkin nuorten kehittyville aivoille on sen verran ristiriitaista tutkimustietoa, etten itse ainakaan tällä hetkellä ole valmis poistamaan käytön rangaistavuutta.

Yleisradiota tarvitaan markkinatalouden ehdoilla toimivien medioiden vastapainoksi. YLE:n rahoitus pakollisen YLE-veron kautta ei kuitenkaan välttämättä ole kovin toimiva ratkaisu, koska raha ei tällä tavoin välttämättä tule tarpeeseen, vaan sitä jää käytettäväksi joihinkin vähemmän oleellisiin tarkoituksiin.

Kyllä viinejä voitaisiin myydä myös ruokakaupoissa. Toivon kuitenkin Alkon säilyvän voimissaan hyvän viinivalikoiman ja asiantuntevan palvelun takia.

Suuret kaupungit kasvavat tällä hetkellä liian nopeasti ja hallitsemattomasti. Ihmisten hyvinvoinnista ei kyetä pitämään huolta, koska on asetettu liian kovia määrällisiä tavoitteita. Se pakottaa meidät rakentamaan liikaa ja liian nopeasti. Aluepoliittisin keinoin tulisi lisätä mahdollisuuksia elää laadukasta elämää koko Suomessa. Se, että pääkaupunkiseutu pullistelee asukkaita muun Suomen näivettyessä ja jäädessä kansainvälisten kaivosyhtiöiden temmellyskentäksi ei ole kenenkään etu.

Metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimusten mukaan jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan, ja tämä ei ole nyt aivan toteutunut EU:n päätöksenteossa. EU:n tulisi päätöksenteossaan ottaa huomioon maiden erityispiirteet sekä jo tehdyt toimenpiteet. Suomi on monessa asiassa edelläkävijä.

Lapsia ei ole, mutta jos olisi, en usko, että haittaisi.

Tässä asiassa kohtelemme eläimiä paremmin kuin ihmisiä. Jos ihmisen elämänlaatu on pysyvästi heikentynyt sietämättömälle tasolle, hänen on oltava mahdollista valita eutanasia tarvitsematta matkustaa ulkomaille sitä hakemaan. Eutanasian salliminen ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton käytäntö. Kyseenalaisia tapauksia on raportoitu maista, joissa eutanasia on laillistettu. Voidaan joutua vaikkapa tilanteeseen, joissa vanhus toivoo eutanasiaa vain, koska kokee olevansa taakkana omaisilleen.