Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka, niin kauan kun maassa ei kunnioiteta demokratiaa, ihmisoikeuksia tai oikeusvaltiota. Tällä hetkellä iskun uhka Suomen kriittiseen infrastruktuuriin on kohonnut, mutta edelleen alhainen. Venäjän resurssit on käytetty ja sidottu Ukrainan sotaan. Venäjä rikkoo Ukrainaan kohdistuvalla hyökkäyssodalla paitsi Ukrainan alueellista koskemattomuutta, myös Euroopan turvallisuuden perusperiaatteita ja kansainvälistä oikeutta.

Venäjä on osoittanut aloittamallaan julmalla ja laajamittaisella hyökkäyssodalla, ettei halua normaaleja suhteita muiden valtioiden kanssa.

Suomen Nato-prosessin jälkeen arvioidaan tarkemmin Suomen roolia Natossa.

Naton täysivaltaisena jäsenenä Suomella tulee olemaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin jäsenillä. Viime vuonna Suomen puolustusmenot olivat 1,96 % BKT:sta eli lähellä Naton vaatimusta. Suomen tämän hetkinen puolustuskyky on arvostettu ja pitkäjänteisesti rakennettu. Suomen puolustusta suunnitellaan jatkossa osana Naton kokonaisuutta.

Suomen ei tule muuttaa ulkopolitiikkaansa toiveiden mukaisiksi, mikäli toiveet ovat ihmis- ja perusoikeuksien vastaisia, kuten Turkin vaatimukset ovat olleet. Myöskään asevarusteluun tai viholliskuvien levittämiseen ei Suomen pidä osallistua. Jos taas toiveet liittyvät jäsenten yhteisiin tavoitteisiin, kuten demokratiaan, yksilönvapauteen tai rauhanomaiseen ratkaisuun, tulee näihin tavoitteisiin pyrkiä keskinäisen solidaarisuuden avulla.

Jos kipeillä leikkauksilla tarkoitetaan leikkauksia, jotka kohdistetaan kaikkein heikommassa asemassa oleviin, ei missään nimessä. Tämä ei ole oikeudenmukaista, ja sillä olisi vakavia inhimillisiä ja taloudellisia kerrannaisvaikutuksia. Sopeutustoimien ja leikkausten sijaan tulisi tarkastella ennemmin tulopuolen vahvistamista. Julkista taloutta tulee vahvistaa mm. työllisyyden kasvun, hallinnon tehostamisen ja veropohjien tiivistämisen kautta. Työllisyyttä parannetaan mm. pitämällä huolta nykyisestä työvoimasta, sekä panostuksilla koulutukseen ja työvoimapalveluihin. Veropohjaa pitää tiivistää entisestään esimerkiksi puuttumalla veronkiertoon ja aggressiivisen verosuunnitteluun.

Heikossa asemassa olevien toimeentulon heikentäminen ei ole oikeudenmukaista, eikä se kannusta työntekoon. Vaikutus on todennäköisesti päinvastainen. Työllisyyttä parantaa reilu palkkaus ja hyvät työolot. Sitä tulee tukea myös panostuksilla koulutukseen, sekä työllisyys- ja kasvupalveluihin. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työmarkkina-asemaa tulee vahvistaa, esimerkiksi työllisyyspalvelujen resursoimisella, työllisyyden tukitoimien tehostamisella ja välityömarkkinatoimijoiden tukemisella.

Lapsilisä maksetaan jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta riippumatta perheen varallisuudesta. Ylimääräinen lapsilisä ei ole kovin tehokas keino lapsiperheköyhyyden poistamisessa. Kannatan ennemmin kohdennettuja toimia lapsiperheköyhyyden poistamiseksi, esimerkiksi yksinhuoltajakorotusta. Lapsiköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä. Jotta ylisukupolvista köyhyyttä tai syrjäytymistä voidaan torjua, täytyy lapsiperheiden toimeentulo turvata.

Julkista taloutta on tasapainotettava siten, ettei tärkeistä palveluista tai heikossa asemassa olevien perustoimeentulosta leikata. Lyhytnäköisillä kurjistavilla leikkauksilla etuuksiin ja palveluihin on kohtalokkaat inhimilliset ja taloudelliset seuraukset. Menosopeutuksen osalta parempia ratkaisuja ovat julkisen hallinnon tehostaminen ja yritystukien karsiminen. Sopeutustoimien lisäksi tulee tarkastella tulopuolta: työllisyyden edistämistä ja verotuksen oikeudenmukaista tehostamista.

Ruoan arvonlisäveron korottaminen ei ole oikeudenmukainen keino lisätä verotuloja. Sen korotus tuntuisi koviten pienituloisimpien toimeentulossa. Verotuloja tulee lisätä oikeudenmukaisesti kohdistamalla veroja sinne, missä on maksuvaraa.

Jos tukitoimia tarvitaan yhä tulevina vuosina, on ne kohdennettava oikeudenmukaisesti pienituloisimmille. Pitkällä tähtäimellä on panostettava kestäviin energiaratkaisuihin, kuten tuuli- ja arinkoenergiaan.

Tarvitsemme päästöttömän energian osuuden kasvua, jotta vihreä siirtymä etenee ja energiaomavaraisuutemme paranee. Erityisesti pienydinvoimaloiden kehittämiseen tulisi panostaa.

Luontoarvoja on kuitenkin suojeltava eli sijainnissa tulee ottaa huomioon rakentamisen ympäristövaikutukset.

Talous vaatii, että Suomessakin tehdään ilmastonmuutosta hillitseviä investointeja ennakoivasti. Ilmastonmuutoksen kokonaiskustannukset tulee olemaan Suomelle huomattavan suuret, ainakin miljardiluokkaa, kun taas nykytilanteessa torjuntatoimet ovat vain miljoonissa euroissa. Investoimalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen, ennaltaehkäisemme moninkertaisesti vakavampaa ekologista, inhimillistä ja taloudellista vahinkoa.

Verotuksen laskeminen olisi vastoin ilmastotavoitteita ja päästösitoumuksia. Se myös loisi suuren loven valtion verokertymään. Veron alentamisesta hyötyisi eniten paljon autoilevat, jotka ovat usein tilastollisesti hyvätuloisia.

Jotta Suomi tavoittaa hiilineutraalisuustavoitteensa, on kannattavaa tukea liikenteen sähköistymistä erilaisin kannustein ja hankintatuin.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Vaikka henkilöstöpula on todellinen ongelma, riittävä mitoitus on ollut turva niin vanhuksille kuin henkilöstöllekin. Valtion on ohjattava rahaa hyvinvointialueille riittävästi, ja hyvinvointialueilla on varmistettava henkilöstömitoituksen mukaiset henkilöstömäärät ja sijaistarpeet.

Tarvitsemme osaavaa ulkomaista työvoimaa parantamaan taloudellista huoltosuhdetta. Syntyvyyden kasvu ei yksiselitteisesti riitä paikkaamaan työikäisten vähenemistä. Hoitoalalla on kiistatta vakava työvoimapula, minkä paikkaamiseen tarvitaan useita toimia. Kansainvälinen rekrytointi on yksi niistä.

Koulutuksesta ei tule leikata, sillä Suomen osaamis- ja koulutustaso on lähtenyt laskuun. Aiemmat koulutusleikkaukset ja kriisit ovat aiheuttaneet hyvinvointi- ja osaamisvajeen, jonka umpeen kuromista tulee seuraavallakin hallituksella jatkaa. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus perustaitojen, osaaminen ja sivistyksen vahvistamiseen. Koulutuksen perusrahoitusta tulee lisätä pysyvästi kaikilla kouluasteilla. Laadukas koulutus kasvattaa työn tuottavuutta, jonka vuoksi koulutus tulee nähdä investointina.

Oppilailla ja opettajilla on oikeus koulurauhaan. Turvallinen kasvuympäristö rakentuu, kun koulujen henkilöstöllä on osaaminen ja keinot puuttua kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen. Pelkästään kurinpitokeinot eivät auta, minkä vuoksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä sekä perheiden ja koulun välistä keskustelua.

Tämä perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin.

Nuorisorikollisuuden taustalla on monisyisiä tekijöitä kuten näköalattomuutta ja syrjäytymistä. Painopisteen tulee olla oikein kohdennetussa moniammatillisessa ennaltaehkäisyssä, jolla parannetaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen tiiviistä yhteistyöstä on hyvää näyttöä. On myös tärkeää ohjata resursseja lastensuojeluun ja opiskeluhuoltoon.

Huumeiden käytön rangaistavuudesta on luovuttava. Päihderiippuvuus tulee nähdä ennen kaikkea kroonisena sairautena, johon on tarjottava hoitoa, eikä rikollisena toimintana, jota pitää rangaista. Pelko rangaistuksista ei saa toimia esteenä hoitoon hakeutumiselle. Rangaistavuudesta luopuminen on tutkimusten mukaan vähentänyt useissa maissa huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia.

Yle edistää demokratian ja sananvapauden toteutumista. Ylen lakisääteinen tehtävä on tuottaa monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio-ja radio-ohjelmisto. Yle on Suomen luotetuin uutismedia, minkä lisäksi sen tavoitettavuus on yli 90 % suomalaisista viikkotasolla. Yle myös tuo työpaikkoja suomalaisille.

En kannata Alkon monopoliaseman purkua. Viinien myynnin salliminen ruokakaupoissa lisää todennäköisesti alkoholin kokonaiskulutusta, mikä johtaisi kansanterveydellisten ja yhteiskunnallisten haittojen kasvuun.

Vaikka n. 70% suomalaisista asuu kaupungeissa, jokaisella tulee olla asuinpaikasta riippumatta yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin. Suomea tulee kehittää kokonaisuutena, alueiden vahvuudet ja erityispiirteet huomioiden.

Luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on elintärkeää. Erilaisten lajien ja luontotyyppien suojelu on juuri nyt välttämätöntä, koska Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi. 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Eutanasian sallimista tulee tarkastella tietyin edellytyksin. Sen tulee olla mahdollista vain vakavasti sairastuneille, joilla ei ole enää toivoa lääketieteellisesti. On erityisen tärkeää poissulkea väärinkäytöksen mahdollisuudet lainsäädännöllä. Tämä edellyttää laaja-alaista ja perusteellista asiantuntijatyötä. Tämän hetkistä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuutta, laatua ja valvontaa on parannettava.