Elina Nykyri

Kännykkäkieltoa parempi on opettaa koululaisille kriittistä medialukutaitoa ja vastuullista digitaalisten laitteiden käyttöä. Teknologian hyödyntäminen voi edistää oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Kännykkäkieltoa olisi käytännössä mahdotonta valvoa välitunneilla.

Laadukas varhaiskasvatus vaatii motivoituneita ja hyvin palkattuja ammattilaisia. Palkankorotukset olisivat erityisesti varhaiskasvatuksessa aiheellisia. Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksenä on, että henkilökunnan palkkauksesta, työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan. Kunnan on siis syytä parantaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden työoloja ja -ehtoja, osaamista, vaikuttamismahdollisuuksia ja palkkausta. Suuria päiväkoteja ei pidä rakentaa taikka pieniä toimivia päiväkoteja yhdistää yhdeksi suureksi yksiköksi vain taloudellisin perustein. Tulee taata toimivat ja tarpeeksi suuret tilat ja pihat sekä pienet ryhmäkoot, sillä henkilöstön on voitava toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja jokaisen lapsen tarpeet tulee huomioida.

Laadukas opetus on kuntaveroprosenttia tärkeämpää. Lapsiin ja nuoriin sijoittaminen kannattaa, esim. yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Kouluissa on oltava tarpeeseen nähden riittävästi erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia, henkilökohtaisia avustajia ja koulunuorisotyöntekijöitä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava oikeus oppimiseen. Inkluusio ei toimi ilman riittäviä resursseja. Perusopetusta on vahvistettava niin, että jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan turvata riittävät perustiedot ja -taidot sekä valmiudet siirtyä toisen asteen opintoihin. Peruskoulujen ryhmäkokojen on oltava oppimista tukevia. Ryhmäkokoja onkin Vantaalla pienennettävä. Kaikkiin kouluihin tarvitaan koulunuorisotyöntekijöitä. Toimivasta oppimisen tuesta ei voida tinkiä.

Vantaan kaupunki ei voi luopua teattereiden ja orkestereiden tukemisesta. Ihmiset eivät voi hyvin, jos heillä ei ole mahdollisuutta nauttia kulttuurista. Teatterit ja orkesterit myös luovat työpaikkoja. Ne ovat korvaamattoman tärkeitä vantaalaisten hyvinvoinnille. Ne ovat myös Vantaan veto- ja pitovoimatekijöitä. Jos kunnan taloustilanne on heikko, on kunnan hankittava lisää tuloja mm. vahvistamalla työllisyyttä. Jos se ei onnistu, niin on korotettava kuntaveroprosenttia. Vantaalla teattereiden ja orkestereiden tukeminen on osa kunnan kulttuuripalveluita. Vantaalla ei ole omaa teatteria ja orkesteria. Luopuisin teattereiden ja orkestereiden tukemista mieluummin esim. lentoratahankkeesta. Työllisyyttä vahvistamalla kunnan työllisyydenhoidon kulut vähenevät ja verotulot kasvavat.

Kirjastot ovat yksi käytetyimmistä kuntien palveluista. Monipuoliset kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat osa kuntalaisten hyvinvoinnin perustaa. Laadukkaat kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat kunnan veto- ja pitovoimatekijöitä. Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden on oltava lähipalveluita. Kirjastoja sekä kirjastoautoja on syytä hyödyntää nykyistä enemmän kulttuuritiloina ja kohtaamispaikkoina. Vantaalla väkiluku kasvaa jatkuvasti ja kirjastotiloista on pulaa. Meillä on tällä hetkelläkin paljon lähiöitä, joissa ei ole kirjastoa. Lähikirjastoverkostoa ei siis voida siis Vantaalla pienentää. Jos jostain on meillä pakko leikata, niin luopuisin lentoradasta. Pääasiassa pyrkisin silti kasvattamaan kunnan verotuloja mm. työllisyyttä vahvistamalla.

Palveluista ei voida tinkiä. Toimivat palvelut ovat verokilpailua tärkeämpiä. Kuntaveron nostaminen on pitkällä tähtäimellä palveluleikkauksia järkevämpää. Nykyisinkin Vantaalla on haasteita palveluiden toimivuudessa. Mikäli Vantaan palvelut olisivat vaarassa, tulisi Vantaan ensisijaisesti hankkia lisätuloja mm. työllisyyttä vahvistamalla. Kuntaveroa voidaan korottaa, jos asukkaiden palvelut ovat vaarassa, eikä mistään saada lisää tuloja. Vantaan kuntaveroprosentti ei ole maamme suuremmasta päästä. Vantaalla on siis varaa korottaa kuntaveroprosenttiaan, mikäli pakko. Suomen verotuksen suurimmat rakenteelliset ongelmat ovat kuntien sijaan valtiolla, joka verottaa usein vähiten niitä, joilla olisi eniten maksukykyä. Tämä tapahtuu pääomatulojen verotuksen kautta.

On välttämätöntä investoida uusiutuviin energianlähteisiin, jos haluamme pitää planeettamme elinkykyisenä. Uusiutuviin energianlähteisiin investoiminen onn ympäristöteko ja tuo kuntaan kiinteistöverotuloja. Kuntien on tuettava ilmastotoimia, jotka luovat uusia työpaikkoja ja vähentävät saasteita.​ Vihreän siirtymän investointien houkutteleminen Vantaalle olisi niin ekologisesti, inhimillisesti kuin taloudellisestikin kannattavaa. Vantaa tarvitsee lisää työpaikkoja. Työttömyyttä on vähennettävä. Lisäksi meidän tulee tehdä kaikkemme ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamiseksi ja torjumiseksi. Vihreän siirtymän investointeihin panostaminen ovat yksi tärkeimmistä keinoista tässä työssä.

Asuinalueiden välistä eriytymistä pitää estää monipuolisella asuntopolitiikalla ja tasavertaisilla palveluilla​. Vantaan asuinalueet ovat jo nyt eriytyneet liikaa toisistaan mm. varallisuuden tai etnisen taustan mukaan. Tätä eriytymiskehitystä hillitään kohtuuhintaisia asuntojen (ARA-kohteiden) rakentamisella myös alueille, joille hyväosaisuus on tiivistynyt. Kaikille asuinalueille on rakennettava niin vuokra-, kuin asumisoikeus- ja omistusasuntoja. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa on lisättävä. Vuokrajarrun sekä välivuokrausmallin käyttöönottamista tulee selvittää. Asuntojen uudistuotannosta vähintään 40 prosenttia on oltava ARA-tuotettua. Jos ARA-tuotanto ei lisää riittävästi kohtuuhintaista asumista, pitää kaupungin lisätä omaa asuntotuotantoaan.

Maahanmuutto on välttämätöntä Suomelle. Tulevina vuosikymmeninä Suomeen tarvitaan lisää työntekijöitä. Maahanmuuttajien houkutteleminen Suomeen auttaa myös pitämään väestömäärän tasaisena. Toisaalta Vantaa on jo nyt muuttovoittokaupunki. Ja tämä johtuu juuri maahanmuutosta. Vantaalle muutetaan nykyisinkin enemmän ulkomailta kuin kotimaan sisältä. Eli valtaosa uusista vantaalle muuttavista on ulkomailta maahamme muuttaneita. Vantaan väestörakenne tasapainossa. Meillä ei ole pulaa lapsista ja nuorista. Tämä merkitsee sitä, että Vantaan kaupungin tulee panostaa toimiviin varhaiskasvatus-, koulutus-, kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeämpää kuin lyhytnäköinen rakentaminen luontoalueille​. Meitä ole olemassa ilman luontoa. Kuntien ei tule sallia rakentamista luontoalueille ilmasto-, terveys-, hyvinvointi- ja luontovaikutusten takia. Luontoalueiden tuhoaminen vähentäisi hiilinieluja sekä olisi tuhoisaa luonnon monimuotoisuudelle. Kaupunkirakennetta ja liikennettä on kehitettävä luonnon ehdoilla sekä huomioida kaavoituksessa luontoarvot. Luontoalueet ovat myös kuntien veto- ja pitovoimatekijöitä. Ihmiset haluavat asua alueilla, joissa on luontoa. Kunnan on säilytettävä lähiluontoa ja varmistettava viherrakentaminen tiiviissäkin rakentamisessa (esim. viherkatot).

Ei saa kaataa metsiä. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeämpää kuin pientaloalueiden rakentaminen. Kaupunki on säilytettävä viihtyisänä. Ihminen tarvitsee luontoa. Kaupunkirakennetta ja liikennettä on kehitettävä luonnon ehdoilla sekä huomioitava kaavoituksessa luontoarvot. Ilmasto-, luonto-, hyvinvointi- ja terveysvaikutusten takia ei Vantaalla saada kaataa metsiä uusien pientaloalueiden tieltä. Uusia pientaloalueita on rakennettava muualle kuin metsiin. Metsien hakkaaminen pientaloalueiden tieltä vähentäisi hiilinieluja sekä olisi tuhoisaa luonnon monimuotoisuudelle. Se myös aiheuttaisi päästöjä sekä vaikuttaisi heikentävästi kuntalaisten hyvinvointiin. Kaikessa tulee ajatella luonnon etua. Tulee säilyttää lähiluontoa ja vaatia viherrakentamista tiiviissäkin rakentamisessa.

Kannatan ratikan rakentamista Länsi-Vantaalle, mikäli valtio tätä rahallisesti avustaa. Samanaikaisesti kun rakennetaan raitiotie Länsimäen ja Aviapoliksen välille, tulee suunnitella raitiotietä Länsi-Vantaalle. Yleiskaavassa on jo tälle varaus. Näen raitotien jatkamisen Länsi-Vantaalle tarpeellisena koko Vantaan ja erityisesti Länsi-Vantaan kehityksen kannalta. Hanke vähentäisi segregaatiota. Onnistuessaan ratikkahanke lisää Vantaan veto- ja pitovoimaa sekä tuottaa voittoa. Vantaan kaupungin, HSL:n ja valtion pitää seurata hankkeelle asetettujen kaupunkikehityksellisten tavoitteiden toteutumista. Hanke ei saa heikentää vantaalaisten palveluita. Tulee myös minimoida rakentamisen aiheuttamat haitat ympäristölle sekä asukkaille. Vantaalaisia on kuunneltava hankkeen joka vaiheessa.

Vantaan rapistuneet kadut on vihdoin laitettava kuntoon. Paikoitellen kadut ovat todella huonossa kunnossa. Kadut on saatava vihdoin kuntoon Vantaalla. Katujen huono kunto on omiaan lisäämään yksityisautoilua sekä vähentämään asukkaiden intoa ulkoilla. liikkua sekä hoitaa asioitaan kävellen tai pyörällä. Katujen huono kunto voi johtaa jopa kaatumisiin ja tapaturmiinkin. On muistettava myös pitää huolta kaduista talvella (mm. katujen auraaminen, hiekoittaminen).

Taide vahvistaa ja ylläpitää kansakunnan identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua. Taiteen tukemisessa kunnat ovat erittäin tärkeitä, varsinkin nyt kun valtio on leikannut kulttuurin rahoituksesta. Kuntien tulee tuoda taidetta asukkaiden lähelle sitoutumalla noudattamaan kaikessa rakentamisessaan prosenttiperiaattetta. Silloin kunta käyttää taiteeseen vähintään prosentin rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kunta voi teettää taidetta palkkatyönä, y-tunnuksellisilla yrityksillä tai työosuuskunnilla. Kunnan pitää tukea taiteilijoita muun muassa jakamalla apurahoja ja tarjoamalla työtiloja. Sinänsä tavoiteltava maksuton taidetarjonta ei saa perustua taiteilijan ilmaistyölle. Kunnan ja taiteilijoiden tulee tehdä yhteistyötä asukkaiden hyväksi.

Vastustan yksityisen päivähoidon käytön laajentamista Vantaalla. Yksityisellä päivähoidolla on silti paikkansa. Se lisää monimuotoisuutta ja täydentää kunnan omia palveluita. Varhaiskasvatus on järjestettävä pääsääntöisesti kunnan omana tuotantona. Yksityisen tuotannon määrälle pitää asettaa katto. Yksityisen varhaiskasvatuksen hallitsematon kasvu johtaa eroihin palveluiden laadussa kunnassa sekä työvoimapulasta kärsivän naisvaltaisen alan entistä suurempaan palkkakuoppaan. Syrjintäkiellosta huolimatta yksityisen päiväkodin on mahdollista valikoida lapsia ja näin kiihdyttää segregaatiota. Kunnan omat varhaiskasvatuspalvelut ovat sijoitus paikallistalouteen. Näin tuotot eivät valu ylikansallisten yritysten ulkomaisille sijoittajille. Voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa tulee kieltää.

Ihmisarvoinen elämä on ihmisoikeus. Valtiontalouden tasapainottaminen pitää tehdä oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Suomi on saanut useita muistutuksia perusturvan alhaisesta tasosta. Pitää panostaa julkisiin palveluihin, korottaa sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä, alentaa sairastamisen kustannuksia sekä kokeilla perustuloa. Ei pidä leikata sosiaaliturvasta, koulutuksesta, tutkimuksesta, kulttuurista, nuorisotyöstä, liikunnasta, ilmastotoimista tai sote- ja pelastuspalveluista. Verotusjärjestelmän uudistaminen vahvistaisi valtiontaloutta noin 2,5 miljardilla ja työllisyysasteen nostaminen 76 prosenttiin noin 1,5 miljardilla. Verotuksen progressiivisuutta tulee lisätä. Kaikkia tuloja on verotettava saman asteikon mukaan.

Pieniä tuloeroja on yhteiskunnassa oltava. Sitä en kiistää. Mitä korkeampaa koulutusta työ vaatii, sitä parempaa palkkaa siitä kuuluu maksaa. Se kannustaa ihmistä opiskelemaan. Mutta jossain tulee raja vastaan siinä, millaiset tuloerot ovat hyväksyttäviä. Älykkyys ei ole sidoksissa tulotasoon, vaan esimerkiksi sairaus voi romahduttaa kenen tahansa talouden, ellei yhteiskunta tule vastaan. Tärkeintä on taata kaikille riittävä toimeentulon taso. Kaikille meille on turvattava oikeus ihmisarvoiseen elämään ja palveluihin, joita tarvitsemme. Köyhyys ja eriarvoisuus luovat turvattomuutta, ja siksi pienet tuloerot ovat suurituloisenkin etu. Mitä vähemmän maassamme on köyhiä, sitä paremmin me kaikki voimme. Silloin maan asukkaat ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä.

Kyllä. Julkisen sektorin tulee varmistaa, että markkinat toimivat oikeudenmukaisesti ja hyödyttävät kaikkia.

Suomen sosiaaliturvan taso on liian alhainen ja sosiaaliturvajärjestelmä liian byrokraattinen. En ole kuullut kenestäkään, joka olisi vapaaehtoisesti jättäytynyt sosiaaliturvaetuuden varaan. Suomi on saanut useita varoituksia sosiaaliturvan alhaisesta tasosta. On väärin, että hyvinvoivassa Suomessa on köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tulee toteuttaa sosiaaliturvan kokonaisuudistus, ja edetä kohti perustuloa. Tämän rinnalla pitää kehittää ansiosidonnaisia ja täydentäviä etuuksia. Sosiaaliturvaetuudet takaavat toimeentulon niille, joille vastikkeellinen toiminta ei ole mahdollista tai joiden tulot eivät riitä toimeentuloon. Valtiontaloutta tulee tasapainottaa oikeudenmukaisesti. Työttömyyden vähentäminen ja verotuksen kehittäminen vahvistaisivat valtiontaloutta noin 4 miljardilla eurolla.

Ei pidä, sillä valtio ja kunnat eivät omista mitään turhaa. Julkisen omistuksen tulee turvata strategisesti tärkeät palvelut ja työpaikat. Valtion ja kuntien ei ole siksi syytä vähentää omistuksiaan yritystoiminnassa. Ihmisten perustarpeilla ei tule tehdä voittoa. Esimerkiksi vesi ja sähkö ovat perustarpeita. Onkin tärkeää, että valtio ja kunnat omistavat vedentuotannon ja ison osan sähköyhtiöistä. VR:ääkään ei kannata yksityistää. Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion pitää tuottaa palvelunsa pääasiassa itse, eikä yhtiöittää tai ulkoistaa niitä. Yritykset ja yleishyödylliset tahot (esimerkiksi järjestöt) voivat toimia tarvittaessa julkisten tahojen itse tuottamien palveluiden täydentäjinä.

Monikulttuurisuus rikastuttaa yhteiskuntaa ja edistää taloudellista elinvoimaa. Opimme hyviä asioita muista kulttuureista. Tarvitsemme tulevaisuudessa työvoimaa ulkomailta, koska syntyvyys Suomessa laskee. Kaikilla Suomessa elävillä on samat velvollisuudet ja oikeudet. On panostettava maahan muuttavien kotoutumiseen ja siihen, että maahanmuuttajat tutustuvat valtaväestöön ja oppivat suomea ja/tai ruotsia. Ilman kielitaitoa ei pärjää. On panostettava riittävään toimeentuloon ja palveluihin. Hyvinvointi luo turvallisuutta. Turvapaikanhakijoiden pitää saada apua mahdollisten traumojen käsittelyyn. Suomalaisten ja maahanmuuttajien on tärkeää kunnioittaa toistensa kulttuuria ja tapoja. Jokaisella meistä on oltava oikeus säilyttää oma kielensä ja kulttuurinsa.

Väite on huonosti laadittu. Uskontoa ei saa sekoittaa poliittiseen päätöksentekoon. Kristinuskosta voi silti omaksua hyviä arvoja, esim. lähimmäisenrakkaus. Kristilliset eivät kuitenkaan ole kristinuskon omaisuutta. Samoja arvoja löytyy kaikista uskonnoista. Minulle tärkeitä arvoja ovat lähimmäisenrakkaus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, esteettömyys, saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, demokratia, rauha, avoimuus ja läpinäkyvyys. Päätöksenteossa on kunnioitettava ja edistettävä perus- ja ihmisoikeuksia sekä huomioitava luonnonsuojelun ja eläinten oikeudet. Tulee taata jokaiselle ihmisille hänen tarvitsemansa apu ja tuki sekä inhimillinen toimeentulo. Kunnioitan kristillisiä arvoja. Evankelis-luterilaisessa kirkossa on niin hyvää kuin kehitettävääkin.

eksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia tulee vahvistaa valtiollisella sekä kunta- ja aluetasolla. Translain uudistuksen puutteet on korjattava. Palveluissa ja laissa pitää tunnistaa myös sukupuoleltaan ei-binääriset ihmiset (mm. muunsukupuoliset henkilöt). Sukupuolenkorjaushoitoihin pääsy tulee tehdä saavutettavamaksi esim. perustamalla uusia tutkimusyksiköitä ja lisäämällä olemassa olevien tutkimusyksiköiden resursseja. Eheytyshoidot on kiellettävä lailla. Intersukupuolisten lasten koskemattomuus on turvattava. Valtion sekä jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen tulee laatia sateenkaaripoliittinen ohjelma. Siinä on edellytettävä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen huomioimista sukupuolivaikutusten arvioinnissa, jotta sukupuolten tasa-arvoa voidaan aidosti toteuttaa.

Oireileva lapsi tai nuori tarvitsee moniammatillista tukea, ei syyllistämistä tai kurittamista. Kovemmat rangaistukset eivät tutkitusti vähennä rikollisuutta. Ongelmiin on tartuttava mahdollisimman varhain. Selkeät rajat ja hyvä kasvatus on kaiken avain. Aikuisten tulee näyttää lapsille ja nuorille hyvää esimerkkiä. Yhteiskunnan tulee tukee lasten ja nuorten vanhempia heidän kasvatustyössään. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten on tehtävä tiivistä yhteistyötä kotien kanssa. Opetusryhmät eivät saa olla liian suuria ja aikuisia on oltava tarpeeseen nähden riittävästi. Tarjolla on oltava pienryhmä-, erityis- ja tukiopetusta. Kuntien ja hyvinvointialueiden on ohjattava lisää resursseja nuorisotyöhön, oppilas- ja kouluterveydenhuoltoon sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

On vähennettävä päästöjä ja varmistettava planeetan elinkelpoisuus. Kaikessa tulee ajatella luonnon etua. Meitä ei ole olemassa ilman luontoa. Reilu vihreä siirtymä on mahdollisuus luoda uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja. On luotava ympäristö, jossa niin julkiset kuin yksityiset tahot tukevat siirtymää. Lupa-, kaava- ja valitusprosesseja pitää nopeuttaa niin, että ympäristövaatimusten taso ei heikkene. Valtion tulee näyttää esimerkkiä ja irtautua fossiilitaloudesta. Valtion tulee varmistaa omistajaohjauksen keinoin, että sen yhtiöiden toiminta on sosiaalisen kehityksen, ilmaston, ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta kestävää sekä Suomessa että ulkomailla. Suomen on tuettava matalan tulotason maita toimissa, jotka parantavat ympäristön ja ilmaston tilaa.

Meillä ei voi olla mitään, jos ympäristö tuhoutuu. Päättäjien on asetettava ympäristön etu, ihmisoikeudet sekä eläinten suojelu ensisijalle. Useimmiten ympäristön etu on samalla Suomen ja suomalaisten etu. Välttämätön vihreä siirtymä on tehtävä reilusti. Meidän on varmistettava planeettamme elinkelpoisuus ja hillittävä ilmastonmuutosta sekä luontokatoa. Reilu siirtymä on mahdollisuus luoda uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja uudistamalla nykyisellään saastuttavien alojen tuotantoa ja investoimalla uuteen vähäpäästöiseen työhön.

Ihminen ei pärjää ilman puhdasta luontoa. Ympäristö- ja ilmastoteot ovat nyt ensisijaisia. Ympäristön etu ei yleensä ole ristiriidassa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kanssa. Jos talouskasvu ja ympäristön etu ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään, on ympäristön etu asetettava talouskasvun edelle. Suomalaisilla on velvollisuus tehdä osansa käynnissä olevan luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka emme voi yksin pelastaa maapalloa, voimme silti sopeuttaa elämämme ympäristön vaatimien reunaehtojen mukaiseksi sekä näyttää maailmalle esimerkkiä siitä, miten ympäristökestävä elämäntapa sovittetaan yhteen eriarvoisuutta kaventavan ja hyvinvointia lisäävän politiikan kanssa. Hiilineutraali hyvinvointivaltio on paras mahdollinen vientituote Suomelle.

Hyviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä ei synny, jos ei kuuntele muita. Yhteisesti sovittuja sääntöjä on maamme johtajankin kunnioitettava. Johtajan on kunnioitettava ihmisoikeuksia, lakeja ja asetuksia. Hyvä johtaja välittää ihmisistä, luonnosta ja eläimistä. Hyvä johtaja huomioi luonnon ja eläinten edun sekä asukkaiden mielipiteet päätöksissään. Meidän on vahvistettava demokraatiaa sekä päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ei kavennettava sitä. Johtajalla on toki oltava kyky johtaa ja hänen on pystyttävä perustelemaan kantansa. Samalla johtajan on kyettävä olemaan oikeudenmukainen ja inhimillinen.

On niin luonnon, eläinten kuin ihmisten etu, että koko maa pidetään asutettuna. Kaikkialla on oltava ammattitaitoista työvoimaa, jotta maa pysyy asuttuna, eikä pakkaudu vain pääkaupunkiseudulle. Jokaisella Suomen maakunnalla tuleekin olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu sekä tarpeisiin nähden riittävästi toisen asteen koulutuksen koulutuspaikkoja. Koulutus määrittää vahvasti työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä eri alueilla. Jotta murtaisimme korkeakoulutuksen vahvan periytyvyyden Suomessa, niin kaikilla alueilla tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen korkeakoulutukseen. Ammatillista sekä lukiokoulutusta on kehitettävä ja yhteistyötä lisättävä alueiden osaamistarpeita vastaavasti, jotta varmistetaan laadukas ja saavutettava toisen asteen koulutus koko maassa.

Suomessa niin kaupungeissa kuin maaseutumaisilla seuduilla on omat vahvuutensa. Kaupungistumisen kielteiset vaikutukset on pidettävä hallinnassa. Maaseudulla tulee voida asua myös tulevaisuudessa. Peruspalveluiden on oltava saatavissa kaikkialla. Puolustan lähipalveluita. Jokaisen pitää voida valita itse asuinpaikkansa tulotasostaan riippumatta. Pääkaupunkiseudun, maakuntien keskuskaupunkien ja maaseudun tarpeiden välille ei tule rakentaa vastakkainasettelua. Alueita pitää kehittää niiden vahvuuksien pohjalta huomioiden maan kokonaishuoltovarmuus. Harvaan asuttujen alueiden perusväylänpidon rahoitus tulee turvata. Joukkoliikenteestä pitää kehittää aito vaihtoehto yksityisautoilulle. Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla riittävä määrä korkeakouluja ja toisen asteen koulutuspaikkoja.