Hannele Gröndahl-Turpeinen

Välitunti on kouluaikaa minkä tarkoitus on virkistää oppilaita ja valmistaa seuraavaa tuntia varten. Välitunnin voi viettää seurustelle kavereiden kanssa tai pelaillen. Kännykän räpläily haittaa tätä ja vähentää kanssakäymistä. Mikäli kännykät kielletään myös välitunnilla on koulun järjestettävä hyvät tilat ja välineet esimerkiksi pallopeleihin, sekä sisällä, että ulkona välitunnin ajaksi. Myös rauhallinen tila läksyjen tekoon, tai seuraavan tunnin valmistautumiseen olisi suotava.

Parempi palkka on aina hyvä kannustin. On myös yhtä tärkeää hyvä asunto tarjonta, ja siellä hyvät palvelut kuten kaupat, päivähoito ja sujuva työmatka liikenne.

Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia tulee palkata lisää. Se ei kuitenkaan merkitse kuntaveron nostoa, vaan kuuluu yhdenvertaisen opiskelun mahdollistamiseen kaikille oppilaille.

Kulttuuri on henkistä voimaa. Hyvinvoinnista ei voi tinkiä. Tapahtuma lippujen hinnat on nousseet melkoisesti hallituksen leikkaustoimien ja ALV noston myötä. Tapahtumalippujen hinnat saattavat vaihdella tapahtumasta ja tilasta riippuen. Kunnan tulee tarjota minihintaisia ja ilmaisa tapahtumia, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua. Kulttuuritarjonta on oltava monipuolista ja sitä voi viedä myös kulttuuritilojen ulkopuolelle.

Kirjasto on pääomaa. Kirjasto on lukutaidon ylläpitäjä. Kirjasto on sivistyksen kivijalka. Ilmainen kirjastopalvelu tarjoaa kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden päästä kirjastopalveluiden piiriin. Toki lisäpalveluista voi materiaalikustannuksen veloittaa, kuten nykyisinkin (kopiointi yms) Kirajastoissa on paljon muutakin toimintaa ja niitä tulee kehitellä lisää.

Mikäli on ihan pakollinen tarve palveluiden lisärahoitukselle, niin maltillinen veronkorotus on palveluiden leikkaamista parempi vaihtoehto

Kuntani tulee houkutella vihreän energian investointeja. Ilmastonmuutos etenee ja meidän on tehtävä kaikkemme sen pysäyttämiseksi, tai vähintään hidastamiseksi. Hiilineutraali Suomi ja maapallo on ponnistelujen arvoinen, ja siihen on vihreä siirtymä tärkein väylä. Vihreän enegian investoinnit tuovat lisää työllisyyttä ja veroeuroja.

Kaavoituksella on suuri merkitys asuinalueiden asukaskannassa. Tulee kaavoittaa sekaisin eri asumismuotoja. Kerros- ja pientaloja, sekä omistus ja vuokra asuntoja samalle asuinalueelle. Tämä vieläkään ole toiminut, koska kun kaavoitetaan asumismuotoja sekaisin, niin tulee kaavamuutos. Tiivis kaupunkimainen rakentaminen on paikallaan, mutta se ei tarkoita korkeaa tornia koko kaupunginosaan. Myös palvelut, joukkoliikenne ja viheralueet viihtyisyydelle, sitoutumiselle ja yhteisöllisyydelle tärkeitä.

Kuntani tulee torjua muuttotappiota. Kaavoituksella ja viihtyisyyllä on tärkeä osuus muuttotappiossa. Tulee myös rakentaa kunta siten, että siellä halutaan asua ja sinne halutaan muutta, niin suomen muista kunnista, kuin ulkomailta. Työvoiman tarve on iso väestön ikääntymisen ja syntyvyyden vähenemisen myötä, ja työvoimaa tarvitaan muualta.

Luontokohteita tulee säilyttä ja lähiluontoa lisättävä. Asumiviihtyisyttä lisää lähiluonto ja isommat suojellut kohteet. Asuntojen hinnat ei laske sillä, että metsät vedetään sileäksi ja lammet ja merenrannat täytetään. Kyllä rakentamiselle sopivia tontteja löytyy.

Espoossa on todellakin ollut valla trendi tornien rakentaminen vieri viereen. Niissä on myös viihtyisyys unohdettu. Kyllä pientaloja tulee kaavoittaa lisää. Myös metron ja pikaraitiotien viereen. Asunrakentamista tulee sekoittaa. Nyt Espoo eriyttää rakentamisellaan asuinalueet ja asukkaat. Raideliikennettä tulee lisätä ympäri Espoota. Myös pientalojen asukkaat käyttäisivät enemmän julkistaliikennettä mikäli se olis sujuvaa sitä olis hyvin tarjolla.

Pysäköintiä on liikaa maksullistettu ja nekin on usein määräaikaistettu esim tuntiin. Tunnissa on hankala ehtiä monia asioita hoitaa. Aina kauppakeskusten pysäköintihallit ei ole tavoitematkan päässä. Pysäköintipaikkoja on Espoon isolla kaupunginosilla liian vähän. Pysäköinti maksut on liian korkeat.

Lähes kaikki espoon bussiliikenne suuntaa syöttöliikenteenä metrolle tai lähijunille. Sisäiset poikkittaislinjat on huonontuneet monilla aluella, tai jopa loppunut kokonaan. Metrot ja junat on ruuhka-aikoina kovin täysiä. Ruuhka-aikaan suorat linjat Helsingin Kamppii ja Rautatieasemalle tulisi palauttaa kaikilla asuinalueilla. Myös metro ja bussiliikenteen ilta- ja viikonloppuvuoroja tulisi jatkaa myöhemmäksi. Espoossa on uusi hyvä pikaraitiotie.

Ei kuitenkaan niin velkainen. Espoon tulisi käyttää rahastoja palveluiden kattamiseksi.

Yksityisellä ostopalveluvarhaiskasvatusksella on paikkansa. kunnallisen varhaiskasvatuksen lisänä. Ykstyisellä sektorilla on paljon myös eri teemaisia hoitopaikkoja (liikinta, taide yms) Kunnan tulee tiiviisti tarkkalla hoidon ja puitteiden laatua. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt. Tulisiko heitä houkutella lisää? Onko perhepäivähoitajien tukiverkko tarpeeksi hyvä?

Palkka- ja eläketuloja ei voi korottaa. Haittaveroja voi korottaa. Julkisista palveluista tai etuuksista ei voi leikata enää yhtään. Palveluiden tehostaminen ja kehittäminen tuo säästöjä. Henkilöverotus päin vastoin vähentää kulutusta ja veronkiristyksellä on päinvastainen tulos.

Suuret tulot ja omaisuudet eivät ole lahjakkuuden ja ahkeruuden mittari. Pienituloiset on ihan yhtä ahkeria, kuin suuri tuloiset. Esimerkiksi monet lahjakkaat taiteilijat on usein freelansereita ja näin tulokertymä on jaksottaista.

Markkinoita määrää kysynnän ja tarjonnan laki. Silti paljon voi tehdä. Harmaseen talousteen ja agressiiviseen verokikkailuun tulee voimakkaasti puuttua. Halpatuonti yhtiöiden toimintaa tulee suitsia. Ne on saatava samojen säädösten ja verojen alle kuin muutkin Suomessa toimivat yritykset. Isojen pörssiyhtiöiden ja ulkolaisten jijoitusyhtiöiden verotuet tulee poistaa. Toimintamahdollisuudet oltava reiluaja ja pienempien yritysten on päästävä samoilla ehdoilla kilpailutuksiin mukaan.

Takuueläkkeellä, perustyöttömyyskorvauksella tai toimeentulotuella ei todellakaan ole helppo elää. Ei varsinkaan isoissa kaupungeissa. Jatkuva luukulta luukulle hyppyytys ja selvitysten tekeminen käy henkisten voimien päälle kenellä tahansa. Ei käy kateeksi.

Valtion ja kuntien on pidettävä haavoittuva toiminta ja infrastruktuuri omassa omistuksessa. Viime vuosina on myös ollut trendi myydä esim. itserakennettuja sairaalloita ulolaisille sijoitusytiöille. Pidemmän päälle kertaluonteinen raha hupenee, kun sijoitusyhtiöt nostaavat reilusti vuokria.

Monimuotoinen kunta on elinvoimainen. Eri kulttuurien kohtaaminen avartaa mieltä ja ympäristöä. Usein uudet asiat pelottaa, mutta kun tutustumme naapuriin, niin jännitys häviää. Opitaan toisiltamme.

Kristilliset arvot on kunnioittamista. Valtionpolitiikka perustuu kansalaisten arvostukseen. Myös kirkkopolitiikka perustuu muiden arvostukseen. Arvot on samat vaikka ne toimivat eripaikoissa ja erilailla.

Sukupuolinen moninaisuus on rikkautta. Erilaisuus on rikkautta. Jokaisella on oikeus olla juuri sellainen, kun tuntee. Kenelläkään ei ole okeutta määritellä mitä toisen pitäisi tuntea. Onneksi Suomi on muuttunut avoimemmaksi. Valtion- ja kunnanhallinnossa on vielä vähän työsarkaa, kun joskus omat ennakkoluulot määrittää käytänteitä ja päätöksiä.

No ei nyt sentään. Toisen ihmisen kunnioittaminen, luonnon kunnioittaminen, eläimen kunnioittaminen ja itsensä arvostaminen on tärkeitä arvoja oppia.

Suomen tulee vähentää päästöjään ja vaadittava samaa kaikilta maailman mailta. Tavoite 2035 on ensiaskel mistä tulee pitää kiinni. Vihreä siirtymä on väylä sen saavuttamiseksi. Minä en, jos sinäkään et jahkailun aika on ohi.

Kun asetamme Suomen edun etulinjaan, niin samalla tuomme hyötyä kaikille maille. Muiden maiden kanssa yhdessä tekeminen ja hyvät diplomaattiset suhteet on kaikkien etu myös Suomen. Itsenäinen Suomi on tärkein jalansija ponnistaa.

Nämä ei ole ristiriidassa keskenään. Ympäristö ja talous kulkee käsi kädessä. Ympäristö tuo myös työpaikkoja ja talouskasvua. Ympäristöä ei saa tuhota talouskasvun nimissä.

Vahva johtaja toimii oikein ja lain edellyttämällä tavalla. Vahvalla johtajalla on rehellisyys ja oikeudenmukaisuus arvoina. Vahva johtaja keskustelee ja kunnioittaa muidenkin mielipiteitä.

Kyllä koko Suomi tulee pitää asuttuna kustannuksista huolimatta. Kustannukset muuttuvat tuotoksi, kun viedään koulutusta, yrityksiä ja teollisuutta muuallekin kuin kasvukeskuksiin. Se vaatii tahtoa, innovaatioita ja toimia.

On ja ei. Maaseutukin tulee pitää elinvoimaisena. Muutamat isot kaupungit ei voi kasvaa loputtomiin. Kaupungeissa on paremmat palvelut ja toimintaa, mutta ei pakoteta muuta Suomea autioitumaan keskittymällä, vai kaupunkien kehittämiseen. Viedään toimintaa ulos kaupungeistakin.