Jarmo Kanerva

Jättäisin tämän koulun harkintaan ja oikeudeksi kieltää. Heillä on paras tieto, myös oppilaista. Kännykän käytöstä saa olla sääntöjä, vaikka kuvaamisesta ja kiusaamisesta. Suurimmalla osalla oppilaista on järki päässä.

Varhaiskasvatuslakia olisi hyvä viilata, kun on nyt kokemusta. Laista seuraa minusta typerä tulkinta, että tarhoissa opettajien pitää olla opettajakoulutettuja, mikä on mielestäni liikaa. Ja vielä opettaja 3-4 kohden. Akateeminen ei hakeudu usein tarhaikäisten opettajaksi, mistä johtuu pula. Edes kouluavustajilta ei vaadita sitä. Ennen riitti Kyllikki-täti. Pääasia oli saada osa oppimaan kotimaistakieltä ennen kouluja, koska tulokset romahtivat. Siispä opettaa sitä ja tarvitsijoille. Ei ole tarpeen, että 1. luokalla alussa osataan sen vuoden oppi, vaikka lukeminen. Vanhempana oppii nopeammin. Pitäisi panostaa myöhempään tukeen tulosten perusteella, että 9. luokkalainen osaa perusasiat.

Kotoutukseen käytetään paljon rahaa ja tulokset ovat vaatimattomat. Sitä rahaa pitää siirtää kouluavustajiin ja koulumenestykseen. Sitä oppii kun opiskelee itse. Opiskelu on koululaisen työtä. Sitä voi häiritä muut tuetut aktiviteetit, johon käytetään rahaa. Oppilas turhautuu, jos tiedon perusteet eivät ole hallinnassa, jolloin pitää kerrata. Avustaja voi ohjata mitä opiskella, muttei opiskele puolesta. Rahaa ja toimintaa saadaan Espooseen lisää, jos saadaan lisää valtionosuutta. Siitä 200 milj siirretään muualle. Espoo leikki liian rikasta. Sieltä rahat.

Espoon pitää saada takaisin enemmän ja tarvittava määrä alueelta maksettuja veroja. Sieltä rahat. 200 milj menee muualle. Edunvalvontaa. Kunnalla on varaa omaan teatteriin, kun se on budjetin mukainen. Itse olisin siirtänyt teatterin parempaan ja edullisempaan paikkaan, missä on tilaa. Eikä menisi kultturiaukio, jossa oli tapahtumia.

Kysyin mitä on kirjasto. Vastaus on kulttuuria ja sivistystä kirjastolain mukaan. Ja se on kovin laajaa. Osin asia on nuorisotyön kanssa päällekäin. Kirjastoissa tarvitaan myös perinteisiä lukusaleja sivistämiseen ja aineistoja, mikä on pieni kustannus. Kirjojen osuus pienenee. Itsepalvelupisteitä on käytetty. Kirjastoihin käytetään paljon rahaa. Itseä häiritsee kirjastoissa niiden meluisuus, mikä haittaa itsensä sivistäjiä. Esittävät performanssit ovat intensiivisiä ja tuovat mieleen elokuvia. Jokin desibeliraja pitäisi olla.

Espoosta pumpataan nyt muualle 200 milj rahaa valtionosuustasauksella. EIole minusta reilua, kun Espoon ksvu on kallista ja isoa ja sitä rahaa tarvitaan. Ja se kasvu ja maahanmuutto on valtion ja EU:n projekti.

Pitäisi leikkiä mukana kun EU pankit, EU ja sijoittajat ovat ottaneet muiden piikkiin vihreää rahaa tuhat miljardia. Edelleen elvytys 700 mrd on EU:ssa auki. Voi olla että tämä vihreä raha kohdistuu kohta puolustukseen. Jaan sähkön varmaan ja tuurienergiaan ja niille pitäisi olla oma pörssinsä, ettei ne sotkeennu ja nosta hintoja pilviin. Suomen pitäisi tarkistaa ja vertaisarvioida omat tulkintansa muuttuneista hiilipäästöjen laskelmista ja asioiden elinkaarista, jotta voidaan oikeasti suojella luontoa. Luontoa rasittamaton toiminta on parempaa. En hirttäisi asiaa johonkin ennakkoluuloiseen tekniikkaan vaan laskisin läpi. Joka asiassa on plussia ja miinuksia. Talvella Suomen pinta-ala ei riitä aurinkokennoille. Akut ovat ongelma. Niillä vaihteleva tuurienergia muuttuu tasaiseksi.

Samanlaiset ihmiset hakeutuvat itse toistensa parii. Mistä johtuu myös positiivisia asioita, tiloja ja yhteisöjä. Toiset karttavat tietynlaisia yhteisöjä ja yhteentörmäyksiä. Tämä on fakta eri puolilla maailmaa. Tämän näkee Espoon keskuksessa, Leppävaarassa, Marinkylässä. Suomalaisetkin hakeutuvat kommuuneihinsa. Talot eivät tee diskriminointia eivätkä ajattele, vaan ihmiset. Espooseen on rakennettu valtavasti vuokrakerrostaloja, pääosin sijoittajille ja metron varteen. 95 % uudesta kerrosalasta oli niitä. Poliitikot ovat kaavoittaneet ja valinneet niin. 95% on tullut muualta ja suurin osa EU:n ulkopuolelta kasvusta.

Tällä hetkellä Espoolla on sulattamista jo tulleiden osalta. Espoon työttömyys on jo 10 %, mikä on liikaa. Puskuria ja potentiaalia on paljon. Tästäkin suuri osa on korkeasti koulutettuja, joita talous ei pysty hyödyntämään. Lisäkoulutus ei takaa työpaikkaa. Espoo pitää saada takaisin elinvoimaiseksi ja talous pyörimään. Liian kauan on panostettu katteettomiin tarinoihin, jotka eivät toimineet. Mm. panokset menivät vihreään käänteeseen. Keran alue kuvaa tilannetta. Asuntoja, ei työpaikkoja. Ja se tiedettiin etukäteen. Alue on esitetty kiertotalouden kruunun jalokivenä. "Kasvavan cleantechin vetovoima-alueena... ja kansainvälisenä esimerkkinä."

Espoo on kaupunki. Kaavoitusta mietitään ja siihen pitää jättää lähiluontoa (VL) ja ihmisille vapaata tilaa ja valoa. Metsä pitää nähdä puulta ja kokonaisuus. Espoossa on tehty puutarhamaisia lähiviherlueita ja hoidettua kaupunkia. Ja on erikseen keskuspuistot ja vielä Nuuksion alue, jossa on suuri suojeltu metsä. Kaavat pitäisi tehdä ainakin 50 vuodeksi ja jättää viheralueita, parkkipaikkoja ja varauksia, jotka voidaan myöhemmin rakentaa, kun tarvitaan. Niitä ei saa tunkea täyteen heti alussa. Maailma ja vaatimukset muuttuvat. Espoossa vihreä ideologia on juuri halunnut 'täydennysrakentaa' luontoalueita tiiviin kaupunkirakenteen takia betoniksi ja vetänyt baanoja ja raiteita vihreän ja talojenkin yli. En pidä siitä. Espoossa on tilaa. Liian tiivis ajaa kertakäyttökulttuuriin.

Espooseen on rakennettu pitkään noin 95% kerrosalasta vuokrakerrostaloja ja sijoittajille. Metron varten on tehty valtavia kerrostaloryppäitä. Aika näyttää onko niissä keskittymissä ongelmia, kuten on ollut muualla maailmassa. Ainakin niissä on hämärää ja harmaata maassa. Pohjois-Espoon kaavassa huomioitiin nyt pientalorakentamista. Ihmiset tuntuvat viihtyvän paremmin väljemmässä asuinympäristössä ja olevan ekologisempia kulutuksessaan.

Espoon pitää olla toimiva ja elinvoimainen kaupunki. Ihmiset eivät ajele piruuttain vaan ihan tarpeeseen. Kadunvarsipaikat ovat usein osa tätä asuinaluieden logistiikkaa. Valitettavasti metron lähellä asia on rikki ja on autohelvetti. Edes asukkaat eivät saa paikkoja kulkuneuvoilleen, edes rahalla. Ja se on politiikkaa. Sen tiedetään jopa karkoittavan asunnon ostajia.

Espoonlahdessa näyttää tyhjät bussit kulkevan ihan ruuhkaksi asti. Ovat lähinnä syöttöliikennettä metroon, joka on jana, eikä joukkoliikenneverkko. Helsinkiin Ennen pääsi suoraan bussilla ennen 30 min, autolla 20 min ja bussi-metro tunnissa. Nopeus taantuu.

Espoon pitää saada takaisin enemmän ja tarvittava määrä alueelta maksettuja veroja valtionosuutena. Sieltä rahat. 200 milj menee muualle. Siksi Espoolla on lainaa. Espoo on toteuttanut valtion haluamaa toimintaa, joka on maksanut, mutta valtio ei maksanut kuluja. 10 vuodessa summa on 2 mrd.

Espoo ei pysty edes itse toteuttamaan varhaiskasvatuslain vaatimuksia, kun opettsjat eivät halua alalle. Varhaiskasvatuslaki ja opetushallituksen tulkinta pitää muuttaa, jossa vaaditaan akateeminen opettaja 1-6 vuotiaita kouluttamaan. Lasten differenttiaaliyhtälöt ja piirustukset tuskin vaarantuisi.

Espoon pitää saada takaisin enemmän ja tarvittava määrä alueelta maksettuja veroja. Sieltä rahat. 200 milj menee muualle. Edunvalvontaa. Eduskunnassa puolueet ja enemmistö päätti, että rikkaat espoolaiset saavat maksaa tasausta. Ei kannata mennä kallis puku päällä neuvottelemaan ja leikkimään rikasta.

Suomessa tuloerot ovat aika pieniä. Kaikki on verotettu kohta köyhiksi ja talous jumissa. Eikä kansalla ole enää pääomia omistaa omia tuottavia kohteita. Ahkeruudesta ja töistä pitää saada palkkaa. Muuten ei ole ahkeria. Toiset saa vaan enemmän aikaan.

Pikemminkin talouden ongelmat johtuvat osaltaan byrokratiasta, määräyksistä ja vaatimuksista. Niin, ettei voi tai kannata tehdä asioita. Sitten ostetaan ulkomailta, töineen ja veroineen päivineen. Varaosien saantikin loppui kierrätykseen ja heitetään pikkuvikaista pois, jotka viedään ulkomaille. Tuoteturvallisuus on Suomessa korkealla tasolla.

Ei se sosiaalituella eläminen ole herkkua taviksille, suurimmalle osalle. Eikä eläke kartu. Erilaiset harkinnanvaraiset tuet varmaan auttavat erikoisosaa.

Aika vaikea HSL ja Metroa ym olisi pyörittää pelkästään Espoossa. Espoossa on yhtiöitetty aika fiksusti toimintoja. Yksi asia on sitten omistajan ohjaus ja tiedonsaanti, mitä omistaja voi tehdä.

Asioissa on plussia ja miinuksia. Elinvoimainen elintapa, joka parantaa taloutta on hyväksi. Kultturi on ihmisten tapa elää. Monimuotoisuus on epäselvä käsite ja tuntuu muovautuvan omien intressien mukaan. Pitkään toivottiin tasapuolisuutta.

Riippuu mitä kristillisiä arvoja. Hyviä on, että älä tapa (paitsi sodassa). Ja älä varasta. Huonoja on, ettei saa yrittää ja rikastua, kun ei mahdu neulansilmän läpi vaan pitää olla nöyrä.

Paras olisi päättää, mitä on sukupuolen moninaisuus ja missä yhteydessä ja miten sitä sovelletaan ja dokumentoida riidelty konsensus. Tästä on tehty loputon kompa ja some-ilmiö. Ei voi tehdä 8 miljardia erilaista vessaa eri sukupuolille. 1-3 voi onnistua. Kyllä nämä asiat tajutaan.

Yksi asia lapsille ja oppilaille. Muuten ei homma toimi. Minulle opetettiin, että kaikkia ikäviä auktoriteettejä ja diktaattoreita ei tarvitse totella ja uskoa, jos tuntuu järjettömältä ja väärältä. Lähdekritiikkiä.

Suomi on jo vähentänyt paljon. Mutta sitä ei huomioida. Mikä on väärin. Minusta hiilitaseen ja laskeminen ja tulkinnat pitää tarkistaa. Nyt Suomella on oma tapansa, joka ei ole yhtenäinen muiden kanssa. Päästöt nousivat eniten kun Luken tulkinta muuttui. Ruotsin metsämaa on nielu ja sama Suomen puolella on lähde.

Suomalaisten pitää ajaa asioitaan. Niin muutkin tekevät. Se ei ole syntiä, vaikka jotkut yrittävät niin kertoa.

Luonnon-ja ilmastonsuojelulla ollaankin jo taloudellisesti jumissa. Tehtiin yli. Ei ole enää varaa moiseen.

Suomi on demokraattinen maa. Hyviä asoita saa ajaa. Usein pitää olla yritystä. Minulla on huonoja esimerkkejä ja kokemuksia itsevaltiaista, jotka eivät aja muiden tai yhteistä etuja. Tai huomioi ihmisten vapauksia ja oikeuksia.

Pitäisin maaseudun asuttuna. Ihan varmuuden ja Suomen kulttuurin vuoksi. Se on yksi tapa elää, jos on töitä. Ihmisiä on vähän asuttamaan joka paikkaa. Suuri ihmisten määrä ei ole luonnonkaan kannalta hyvä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.