Tiina Isotalus

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Turvalliset, osaavat aikuiset kouluissa tukevat lasten ja nuorten kasvamista sekä nähdyksi tulemista. Riittävä henkilökunnan määrä edistää työrauhaa. Tuen tarvetta lasten ja nuorten keskuudessa on koko ajan enemmän ja riittävä tuki on varmistettava.

Kulttuuripalvelut sekä ammattimainen kulttuurin tekeminen ovat kaupunkien suurimpia vetovoiman ja elinvoiman moottoreita. Alat työllistävät ja tuovat elinkeinoa myös matkailu-, ravintola- ja majoitusaloille sekä laajasti palvelualalle. Suomalaista kulttuuria ei voi säilyttää ilman, että sille osoitetaan myös resursseja. Etenkin niukkuuden aikoina kulttuuri lisää ihmisten hyvinvointia ja auttaa pärjäämään arjessa.

Kirjastojen toiminta onneksi kehittyy koko ajan ja hyvät toimintamallit kuten itsepalvelukirjastot tuovat myös tehostamisen mahdollisuuksia. Kirjastot ovat suomalaisten suosikki kuntalaisten palveluista - myös keskikaupungin ulkopuolella on oltava pääsy laadukkaisiin kirjastopalveluihin.

On vastuullista hakea tasapainoa tulojen ja menojen välillä. Joskus veroja on mahdollista laskea, joskus tarvitaan lisää tuloja palveluiden turvaamiseksi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kokkolassa tarvitaan aktiivisempaa asuntopolitiikkaa. Nyt meillä näkyy jo segregaation sävyjä ja esim maahanmuuttajataustaiset lapset sijoittuvat vain tiettyihin kouluihin. Asuntopolitiikka on tässä avainasemassa -se myös mahdollistaa integraation suomalaiseen yhteiskuntaan ja kielen oppimisen jo varhain.

Maahanmuuttoa tarvitaan - ei pelkästään väestörakenteen terveenä pitämiseksi vaan siksi, että Kokkolan kasvava teollisuus ei löydä tarvitsemaansa työvoimaa vain Suomen rajojen sisäpuolelta.

Kokkolassa ei ole tarvetta tällaiselle valinnalle - tämä keskustelu on relevantti ainoastaan pääkaupunkiseudulla.

On pakko hakea kasvua talouteen ja mahdollisuuksia ja toivoa ihmisille! Tämän hallituksen aikana on sekä lisätty tavallisten ihmisten verotaakkaa että tehty aivan hurjia leikkauksia ihmisten - etenkin pienituloisten - arkeen ja etuuksiin. Kummassakaan ei ole enää varaa lisätä. Tosin suurituloiset eivät ole näihin talkoisiin vielä osallistuneet.

Maltilliset tuloerot ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta; maltilliset tuloerot lisäävät turvallisuutta yhteiskunnassa sekä luovat mahdollisuuksia "luokkaliikkuvuuteen". Orpo-Purran hallitus pyrkii kasvattamaan tuloeroja leikkaamalla pienituloiselta kaiken mahdollisen. Kasvussa ovat mm. asunnottomuus, luottomerkinnät, työttömyys ja lapsiköyhyys.

Markkinat eivät toimi joka puolella Suomea. Hallituksen suunnitelma romuttaa nykyinen in-house-lainsäädäntö on absurdi ja äärettömän kallis. Se lisää kuluja sadoilla miljoonilla euroilla ja luo paljon epävarmuutta ja arvaamattomuutta kriittisten palveluiden järjestämiseen - suurimmassa osassa kunnissa ei ole markkinoita, joilta esim ateriapalveluita voitaisiin ostaa.

Sosiaaliturva on Suomessa riittämätön - se on ollut sitä jo viime hallituskaudella ja Suomi on saanut tästä EU:lta moitteita. Nyt sosiaaliturvaa on vielä heikennetty merkittävästi mm. leikkaamalla työttömyyskorvauksen suojaosa pois, leikkaamalla ansiosidonnaisen lapsikorotukset, nostamalla kelan asumistukirajoja jne. Nämä heikennykset sosiaaliturvaan näkyvät satojen eurojen toimeentuloheikennyksenä esim yh-perheelle tai yksinasujalle. Ajamme ihmisiä valtaviin vaikeuksiin kun asunnottomuus nousee eikä tarpeessakaan ole varaa hakeutua lääketieteelliseen hoitoon.

Pääsääntöisesti Suomessa kuntien osallistuminen liiketoimintaan on hyvin perusteltua esim veden ja energiaturvallisuuden näkökulmasta.

Suomi tarvitsee työvoimaa ja lapsia ja nuoria, jotta yhteiskuntamme pyörii. Samalla meillä on suuri vastuu toivottaa tulijat tervetulleiksi niin, että Suomalaisen yhteiskunnan hyvistä arvoista ja ihanteista kuten tasa-arvo, naisten oikeudet, mielipiteen- ja medianvapaus, syrjimättömyys ja läpinäkyvyys ja matala korruptio, tulevat yhteisiksi arvoiksi meille kaikille (niin maahanmuuttajille kuin kaikille suomalaisille). Segregaatiota vasten on tehtävä paljon tehokkaampia toimenpiteitä kuin nykyään. Suomessa on jo asuinalueita, joissa vieraskielisten osuus on yli 50%, mutta meillä on aivan liian vähän näkemystä siihen, miten tämän suuren murroksen kanssa toimitaan esim palveluiden järjestämisen suhteen.

Sekulaarisen, länsimaisen demokratian arvot ovat paras pohja poliittiselle päätöksenteolle. Toki kristinuskon arvoilla on ollut merkittävä rooli myös yhteiskuntamme arvojen rakentumisessa.

Kaikki erilaiset käyttäjäryhmät tulisi huomioida palveluiden järjestämisessä sekä esim tilojen rakentamisessa.

Kiltteys, rohkeus, avoin keskustelu omista ja muiden mielipiteistä sekä omien rajojen tunteminen ovat arvoja, joita pyrin opettamaan lapsilleni.

Väestöön suhteutettuna hiilidioksidipäästömme ovat edelleen mittavat. Samalla Suomen tekemät vihreän siirtymän investoinnit ja tutkimus ovat suunnannäyttäjiä maailmalle SEKÄ meidän tulevan talouskasvumme vankin (ja jopa ainoa) kivijalka.

Tässä epävarmassa ajassa tarvitaan sekä globaalia että eurooppalaista solidaarisuutta, mutta myös kykyä vahvistaa Suomen omaa puolustusta ja asemaa maailmassa. Tämä tosin voidaan tehdä vain yhdessä Euroopan ja Nato -maiden kanssa.

Pohjanmaan rannikolle suunnitellut investoinnit sekä työllisyyskasvu ovat isossa kuvassa täysin yhteneväisiä ilmaston ja ympäristön edun kanssa, koska ne luovat edellytyksiä globaalisti laskea hiilidioksidipäästöjen määrää.

Maailmalla on nyt hälyttäviä esimerkkejä mitä seuraamuksia tällaisella "strong man" -johtajien valtaan päästämisellä on. Ei kiitos. Tällaista säännöistä piittaamatonta omavaltaisuutta on estettävä kaikin laillisin keinoin, koska lailliset keinot eivät enää riitä silloin kun heidät on päästetty riehumaan vapaasti.

Suomessa on oltava näkemystä monipuoliseen aluepolitiikkaan, joka mahdollistaa hyviä asioita myös kaupunkien ulkopuolella. Myös kaupunkipolitiikassa on kasvua ja mahdollisuuksia turvatta muuallekin kuin etelän kolmeen kasvukeskittymään.

Pääasiassa on positiivista, että kaupungit toimivat Suomessa kasvun moottorina. Yksipuolinen aluekehitys ikääntyvässä ja väestököyhässä Suomessa aiheuttaa kuitenkin monia haasteita, joihin pitää kiinnittää huomiota.