Jocka Träskbäck

Keskittäminen on oikea ratkaisu erikoissairaanhoidossa, mutta terveysasemien kohdalla on perusteltua säilyttää riittävän kattava verkosto yksiköitä, jotta matka lähimpään ei venyisi tolkuttoman pitkäksi. Jokaisessa kunnassa ei ole mahdollista pitää omaa terveysasemaa. Tampereella tarvitaan tietenkin useita yksiköitä.

Mielenterveyden ongelmat ovat aikamme vitsaus, jonka hoitamiseen ja ennen kaikkea ennaltaehkäisemiseen täytyy investoida. Se säästää pitkällä aikavälillä rahaa toisaalla.

Olen hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana tehnyt töitä sen eteen, että pelastustoimen rahoitusta ei leikattaisi ainakaan merkittävästi. Samaa teemaa täytyy jatkaa, koska pelastustoimessa ei ole enää kovin paljon tehostamisen varaa.

Hyvinvointialueella ei ole mahdollisuutta siirtää sairaaloista henkilöstöä muihin tehtäviin. Perusterveydenhuoltoon täytyy panostaa, koska se säästää pitkällä aikavälillä erikoissairaanhoidon kustannuksia, mutta sairaaloista tuota henkilöstöä ei voida ryhtyä siirtämään.

Olen ERITTÄIN vahvasti yksityisen palvelutuotannon kannattaja, mutta lasten palvelut ja erityisesti sijoitukset tekevät tässä poikkeuksen. Sijoitusten hinnat ovat lähteneet täysin käsistä, ja niiden omaa tuotantoa on perusteltua lisätä. Kaikessa muussa sote-toiminnassa yksityisen sektorin roolia tuleekin sitten lisätä.

Ikäihmisten omia toiveita täytyy kuulla. Kotihoito ja yhteisöllinen asuminen on monien ikäihmisten oma toive ympärivuorokautisen hoivan sijaan. Mikäli vanhus ei tule enää toimeen omillaan, täytyy Pirhan kyetä osoittamaan hoivapaikka nopeammin kuin nyt. Kolmen kuukauden odotus on luokattoman pitkä.

Pirha käyttää jo nyt hyvällä menestyksellä ulkomaista työvoimaa, ja keskeistä on suomen kielen taito. Jokaisen asiakkaan tulee halutessaan saada hoivaa suomeksi, joten hyvinvointialueelle tulisi rekrytoida vain suomea riittävästi osaavaa ulkomaista työvoimaa. Tästä onkin saatu jo hyviä kokemuksia mm. Filippiineiltä ja Sri Lankassa tulleista ammattilaisista. Heidän suomen taitonsa on yllättävän hyvää.

Suomeen oikea sote-alueiden määrä on viisi, yliopistosairaaloiden ympärille. Nykyistä 22 alueen määrää ei voida perustella mitenkään. Alueiden vähentämisen suunnittelu kohti viittä täytyy aloittaa jo Orpon hallituskaudella, sillä jo yksin hallintoon, tietotekniikkaan ja valtuustoihin palaa nyt tolkuttomat määrät rahaa perusteettomasti.

Hyvinvointialueiden tehtävien karsimisen sijaan alueiden täytyy tehostaa ja kehittää omaa toimintaansa. Tehtävien karsiminen ei ole ratkaisu, koska silloin motiivi tehdä asioita tehokkaammin vähenee.

Vasemmistolaisen ideologian ytimeen kuuluvassa maakuntaverossa sosialismin käsi työntyisi entistäkin syvemmälle ahkerien suomalaisten taskuun. Hyvinvointialueille ei pidä missään tilanteessa antaa oikeutta tuhlata palkansaajien rahoja yhtään nykyistä enempää, vaan holtittoman tuhlauksen sijaan toimintoja tulee tehostaa. Hyvinvointialueilla täytyy ryhtyä elämään siten, että valtion antamat rahat riittävät. Suu säkkiä myöden siis.

Kyllä, tätä olemme kokoomuksessa valmistelleet jo pitkään ja se on toteutumassa vielä tänä vuonna 2025. Edellisen omalääkärimallin virheistä täytyy nyt ottaa opiksi ja tehdä järjestelmä tehokkaammaksi.

Valtuutettujen tulee ensisijaisesti toimia kaikkien lakien mukaan, mutta Marinin hallituksen rakentama sote-sotku rahoituksen puutteineen ei kaikilta osin anna siihen mahdollisuutta. Joillain aluella on jo päätetty toimia rahoituslakia vastaan, mutta niin ei tarvitsisi tehdä, jos tehostaminen ja säästöt kohdennetaan oikein. Meillä Pirkanmaalla näyttää nyt tältä osin varsin hyvältä. Työtä täytyy jatkaa.

Yhteiskunnan ei pidä kannustaa laittomuuksiin, jollaiseen käyttöhuoneet on tarkoitettu. Narkomaanien tulisi ensisijaisesti päästä tehokkaaseen hoitoon eikä piikittää itseensä laittomia kovia huumeita kaupunkien keskustoissa. Ymmärrän myös tarpeen saada neulat pois sivullisten saatavilta, mutta käyttöhuoneiden osalta kaipaan vielä esimerkiksi kokeilujen tuloksia.

Aluevaltuustolla ja -valtuutetuilla on ihan riittävästi valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Vaikutusvalta on kiinni poliitikosta itsestään, ei järjestelmästä. Olen saanut edistettyä haluamiani asioita hyvin, koska olen ollut valmis keskustelemaan eri puolueiden kanssa ja valmis myös kompromisseihin. Valtuutetulla on juuri sen verran vaikutusvaltaa kuin hän aktiivisuudellaan, neuvottelemalla ja ahkerasti työskennellen ansaitsee. Valtuutettu ei koskaan saa asioita tapahtumaan yksin.

Ikävä kyllä 2000-luvun ilmiönä nähdään vastuun ulkoistaminen yhteiskunnalle. Tämä on ikävä kehityssuunta, sillä jokaisella työkykyisellä ja -ikäisellä tulisi olla velvollisuus kantaa itse vastuuta omasta ja läheisten elämästä. Hektinen työelämä on johtanut kuitenkin siihen, että kaikilla ei ole siihen resursseja.

Tampereen talous täytyy saada tasapainoon ilman veronkorotuksia. Julkinen sektori on paisunut holtittomasti, jolloin käytetty euro ei enää tuota samaa vastinetta kansalaisille. Sosialismilta kaikuvilla veronkorotuksilla ei pidä ruokkia himmeliä, vaan talouden tasapaino täytyy saavuttaa lisäämällä tehokkuutta ja karsimalla ei-lakisääteisiä tehtäviä sekä erityisesti hallintoa. Näin jää enemmän rahaa kaupunkilaisten kanssa työskentelevien palkkoihin.

Ahkeruudesta ja osaamisesta täytyy palkita. Ahkerille täytyy jäädä omasta työstään enemmän rahaa käteen. Jokaisen työkykyisen ja -ikäisen tulee kantaa itse vastuuta toimeentulostaan, ja työllä ansaittu varallisuus on keskeinen osa kokonaisuutta. Suomessa tuloerot ovat liian pienet, joten ne ovat merkki sekä heikosti kehittyvästä kansantaloudesta että ahkeruuden ja opiskelun heikosta vaikutuksesta tuloihin.

Suomi on demokraattinen länsimaa, jossa valtion ei pidä puuttua markkinoiden toimintaan. 30 vuoden yrittäjäkokemuksellani totean, että esimerkiksi yritystuet vääristävät kilpailua. Monissa suurissa EU-maissa on luisuttu koronakriisin jälkeen siihen, että unioni antoi luvan massiivisille kansallisille tuille, joiden kanssa Suomen valtiolla ei ole resursseja kilpailla. Nyt olisi tärkeää rajoittaa jäsenvaltioiden tukea yrityksille, jotta kilpailu olisi reilua. Valtioiden ei pidä sekaantua yrityselämään.

Suomen avokätinen sosiaaliturva ja erittäin tiukka verotus ovat johtaneet siihen, että kannustinloukut kannustavat ihmisiä jättäytymään pois työelämästä ja tukien varaan. Työn vastaanottamisesta täytyy tehdä taloudellisesti kannattavaa kaikissa tilanteissa, toisin kuin nyt.

Valtion ja kuntien ei pidä sekaantua yritystoimintaan, mutta kriittinen infrastruktuuri ja luonnolliset monopolit (mm. vesihuolto) täytyy pitää ainoastaan julkisessa omistuksessa. Carunan ja Digitan myynti osoittivat, että julkinen sektori ei ymmärrä riittävästi pitkäjänteisen taloudenpidon päälle. Valtion omistus esimerkiksi Finnairissa tai Fortumissa ei ole tuonut yhtiöille kovin merkittävää lisää, vaan jopa päinvastoin. Heikko omistajaohjaus on tehnyt molemmille haittaa.

Tampere tulee vääjäämättä olemaan jatkossa monikulttuurisempi, ja olennainen kysymys on mitä sillä tarkoitetaan. Minä toivon sen tarkoittavan monipuolisista taustoista tulevia suomen kieltä osaavia ahkeria ihmisiä, jotka kantavat vastuun omasta toimeentulostaan ja elävät maassa maan tavalla kunnioittaen Suomen lakeja ja käyttäytymisnormeja. Ja ennen kaikkea tuovat itse aktiivisesti jotain arvonlisää yhteiskuntaamme. Mikäli monikulttuurisuuden kasvu tarkoittaa kasvavaa vaaraa tamperelaisten turvallisuudelle, ei sellaista voi missään tilanteessa kannattaa.

Koti, uskonto ja isänmaa ovat olleet itsenäisen Suomen rakennuspalikat ja ne ovat sitä myös jatkossa. Maailma muuttuu tietenkin ympärillä, mutta keskeiset seikat pysyvät.

Sukupuolia on kaksi, ja molemmat otetaan nykyisin hyvin huomioon. Asiassa täytyy osata erottaa toisistaan biologiset kaksi sukupuolta ja henkilön kokemus omasta sukupuolestaan. Mielipide ei voi kumota tieteellisiä faktoja, mutta mielipiteensä voi tietenkin esittää vapaasti.

Lapsen tulee oppia sopivassa suhteessa arvostamaan auktoriteetteja ja samaan aikaan kyseenalaistamaan auktoriteettia. Kouluissa kurin katoaminen on johtanut oppimisvaikeuksiin ja inkluusio on pahentanut tilannetta. Opettajat tarvitsevat auktoriteettinsa takaisin. Samaan aikaan lapsia pitää opettaa kyseenalaistamaan aikuisia, jotka tuputtavat heille ideologiaansa. Tilanne ei siis ole yksiselitteinen.

Suomessa täytyy käyttää tervettä järkeä, sillä olemme häviävän pieni vaikuttaja globaalissa mittasuhteessa ja meidän ei ole syytä aiheuttaa itsellemme vakavia talousvaikeuksia ilmastonmuutoksen siivellä. Suomi on jo nyt Euroopan eniten päästöjä vähentäneitä maita, joten olemme kyllä kantaneet jo oman kortemme kekoon. Suomen tulee hyötyä puhtaasta siirtymästä myymällä osaamistamme ja teknologioitamme muille maille päästöjen vähentämiseksi.

Isänmaallisen suomalaisen poliitikon TÄYTYY ajaa aina ensisijaisesti Suomen asiaa. Olemme viime vuosina nähneet vasemmalta laidalta muitakin esimerkkejä, ja ne ovat olleet lähes kohtalokkaita sekä Suomelle että suomalaisille. Muut Euroopan maat ajavat ennen kaikkea omaa etuaan, ja myös Suomen tulee toimia samoin.

Ympäristön ja talouskasvun keskinäinen tasapaino on tärkeää, mutta ilman kestävää taloutta yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Suomessa on jo nyt kehitetty valtava määrä teknologiaa, jonka myötä ympäristön etu on mahdollista ottaa huomioon myös talouskasvua ja työpaikkoja luotaessa.

Suomen etu täytyy asettaa etusijalle. Vahvan johtajan täytyy toimia sääntöjen mukaisesti, mutta niiden rajamailla toimiminen voi olla Suomen etujen ajamiseksi perusteltua. Esimerkiksi Etelä-Euroopan maat toimivat jatkuvasti sekä Euroopan unionin että omien maidensa määrittämien sääntöjen rajamailla ja siten onnnistuvat ajamaan oman maansa ja kansakuntansa etuja.

Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen johtavat siihen, että ihmiset muuttavat vääjäämättä syrjäseuduilta suurempiin keskuksiin. Valtion rahalla tätä kehitystä ei voida estää tai edes hidastaa, joten tutkainta vastaan taistelemiseen on turha käyttää ahkerien veronmaksajien rahaa.

Kaupungistuminen on megatrendi, jota vastaan on turha taistella. Tampereella tämä näkyy positiivisesti asukasmäärän kasvaessa. Jatkossa yhä useampi asuu lähellä keskustaa ja tiiviin yhdyskuntarakenteen yhteydessä. Se taas on paitsi taloudellista myös ekologista sekä palvelujen tuottamisen kannalta järkevää.