Marjo Hinkkala

Tällaisessa valintatilanteessa on tehtävä huolellinen kokonaisarvio, jossa huomioidaan asukkaiden tarpeet, miten palvelut pystytään järjestämään kohtuullisella tavalla sekä kokonaiskustannukset.

Mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä ja niiden saatavuutta on parannettava erityisesti nuorille. Ensisijaisesti pitää parantaa ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen palveluita ja nopeaa hoitoon pääsyä. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta voidaan parantaa toimintatapoja tehostamalla, parantamalla yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä erilaisilla digitaalisilla palveluilla. Jos palveluihin tarvitaan lisää rahaa, sitä pitää harkita suhteessa kokonaisuuteen.

Pelastustoimen kustannustehokkuutta on lisätty merkittävästi jo viimeisen 20 vuoden aikana. Terveydenhoidon lähipalveluihin kohdistuneet säästöt nojaavat toimivaan ensihoitoon ja siksi ensihoidon ja pelastustoimen säilyminen lähipalveluna vähintään nykytasolla on välttämätöntä.

Rahojen ja työntekijöiden siirtäminen eri sote-palveluiden välillä pitää tehdä hyvinvointialuekohtaisesti tarpeiden mukaisesti. Eri hyvinvointialueet ovat erilaisia.

Lastensuojelun palvelut pitää tuottaa vastuullisesti lasten tarpeiden mukaisesti. Valvonnan on oltava riittävä sekä hyvinvointialueen itse tuottamaan että ostettuun palveluun. Nykyinen tilanne, jossa suurin osa lastensuojelun palveluista ostetaan yrityksiltä ja enenevässä määrin isoilta yrityksiltä, ei välttämättä ole lasten etu tai edes kustannustehokkain tapa järjestää lastensuojelun tarpeet. Jos palvelun tuottamisen lisääminen hyvinvointialueen omana palveluna ei ole mahdollista tai on hidasta, isojen monikansallisten maksimivoittoa tavoittelevien yritysten sijaan voimme käyttää enemmän suomalaisia järjestöjä tai pienempiä yrityksiä palvelujen tuottajina.

Vanhustenhuollossa voidaan lisätä kustannustehokkuutta käyttämällä enemmän esimerkiksi perhehoitomallia tai muuta yhteisöllisen asumisen mallia kotihoidon lisäksi. Kotihoidon on oltava laadukasta ja esimerkiksi omaishoitajia on tuettava riittävästi. Näitä hoivamalleja pitää suosia vain sellaisille vanhuksille, joiden hoitotarpeeseen ne ovat riittäviä. Kun vanhus tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, se täytyy pystyä järjestämään.

Hoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää ja sitä on myös houkuteltava ulkomailta.

Hyvinvointialueiden määrä on asiantuntijoiden mielestä liian suuri. Alueet ovat edelleen keskellä isoa muutosta ja siksi tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida, miten niiden määrää kannattaisi vähentää. Nykyisten hyvinvointialueiden liittäminen toisiinsa aloittaisi uuden myllerryksen, eikä siihen ole nyt varaa.

Hyvinvointialueilla tuskin on tehtäviä, jotka voidaan jättää tekemättä. Niiden siirtäminen kunnille tai valtiolle ei poista niihin tarvittavaa rahoitusta.

Hyvinvointialueiden oikeus kerätä veroja toisi parhaat kannusteet järjestää palvelut mahdollisimman vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti kunkin hyvinvointialueen tarpeet huomioiden. Alueet ovat erilaisia ja valtion ohjaus ei mahdollista itsenäistä toimivaltaa, jota tällä uudistuksella on tavoiteltu. Hyvinvointialueen verotusoikeus voidaan myös toteuttaa ilman, että kokonaisveroaste nousee.

Terveyskeskusmaksua pitää tarkastella suhteessa hyvinvointialueen taloudelliseen tilanteeseen ja Länsi-Uudellamaalla terveyskeskusmaksu on katsottu tarpeelliseksi. Toki pitää varmistaa, että kaikilla on varaa tarvittavaan terveydenhoitoon, koska hoitamattomat terveysongelmat tulevat kalliiksi.

Turvalliset ja valvotut huumeiden käyttöhuoneet vähentävät yliannostustapauksia ja päihteiden käyttöä julkisilla paikoilla. Niissä voidaan tarjota vieroitukseen ohjausta sekä terveys- ja sosiaalineuvontaa. Tarvitsemme myös ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaista hoitoonohjausta. Hoitoon pääsyn tulee olla mahdollisimman helppoa ja nopeaa.

Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat ensisijaisia palveluita, jotka hyvin hoidettuina vähentävät erikoissairaanhoidoin tarvetta. HUSin rahoitus ja ohjausmalli pitää uudistaa, jotta se palvelee kaikkia sen omistajia tasapuolisesti.

Oman kapasiteetin lisääminen on kustannustehokas tapa tarjota laadukasta hammashuoltoa.

Varallisuus ei saa olla este kuukautistuotteiden käytölle mutta maksuttomuus pitäisi kohdistaa ensisijaisesti vähävaraisille.

Verojen korotus keinona rahoittaa julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia ei ole minulle ideologinen kysymys vaan kokonaisharkinnan tulos. On veroja, joiden korottaminen haittaa vähän talouskasvua ja on veroja, jotka haittaavat sitä enemmän. On myös julkisen puolen leikkauksia, joiden vaikutukset ovat positiivisia (kuten tukien leikkaus turkistarhoille tai turpeen tuotantoon) ja julkisia palveluita kuten koulutus, jonka leikkaaminen on erittäin haitallista pidemmällä aikavälillä.

Tuloerot ovat sinällään hyväksyttäviä mutta ennen kaikkea pitää huolehtia mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta. Suomessa tuloerot ovat kansainvälisesti pienet, mutta niiden kasvu voi heikentää hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä. On hyvä huomata, että myös matalapalkka-aloilla on lahjakkaita ja ahkeria työntekijöitä, joita ei kuitenkaan palkita suurilla tuloilla.

Valtion puuttuminen markkinoiden toimintaan pitäisi olla aina hyvin perusteltua kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa. Perusteltu sääntely esim. ympäristön suojelemiseksi on hyvä tapa ohjata markkinoita. Myös lain ja sääntelyn valvonta on tehokas tapa estää väärinkäytökset kuten epäreilun kilpailuedun syntyminen dumppaamalla jätteitä ympäristöön tai vaarantamalla ihmisten terveyttä ja hyvinvointia muilla tavoilla. Muuten valtio ei ole tehokkain markkinaosapuoli, poikkeuksena luonnolliset monopolit kuten vesilaitos tai energiahuolto. Valtion ei ehdottomasti pitäisi puuttua markkinoihin esim. tekohengittämällä kuolevia toimialoja kuten turkistarhausta tai turpeen tuotantoa.

Sosiaaliturvajärjestelmämme on suunniteltu turvaamaan perustarpeet niille, jotka kohtaavat työttömyyttä, sairautta tai muita elämän vastoinkäymisiä. Sosiaaliturva on yhteiskunnan turvaverkko, joka suojelee yksilöitä köyhyydeltä ja syrjäytymiseltä, eikä se kannusta elämään etuuksien varassa ilman pätevää syytä. Byrokratia ja tukien hakuprosessit ovat raskaita, mikä tekee tuen saamisesta kaikkea muuta kuin helppoa. Kelan 18.2.2025 julkaisemassa väärinkäytösraportissa käy ilmi, että väärinkäytön osuus on alle puoli promillea maksetuista etuuksista. Etuuksia jäi hakematta suuremman rahasumman edestä byrokratian ja vaikeaselkoisuuden takia.

Valtion ja kuntien omistus luonnollisissa monopoleissa kuten julkinen infra (vesilaitokset ja vastaavat) on perusteltua huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Valtio ja kunnat voivat toki hyötyä yritysomaisuudestaan mutta aktiivisina omistajina niiden ei pitäisi toimia kuin hyvin rajoitetuissa tapauksissa.

Suomi hyötyy, kun työvoimassamme on ihmisiä eri kulttuureista, taustoista ja suuntauksista. Meidän on helpompi tuottaa tuotteita ja palveluita eri markkinoille ja käyttää monipuolista kieliosaamista myös viennissä. Myös kulttuuri, taide ja tiede hyötyvät monimuotoisuudesta. Meidän on kuitenkin pidettävä huoli, että huolehdimme hyvästä kotouttamisesta.

Kristillisissä arvoissa on minulle tärkeitä asioita kuten lähimmäisen rakkaus, kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden ajatus sekä heikoimman asemaan asettuminen. Nämä ovat hyvä pohja myös poliittiseen ajatteluun. Valitettavasti perinteiset kristilliset arvot ovat näyttäytyneet viime vuosina Suomen politiikassa kuitenkin vanhoillisina, syrjivinä ja menneisyyteen takertuvina mielipiteinä, jotka eivät ole hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Sukupuolen moninaisuuden huomioimisessa on edistytty viime vuosina mutta ei riittävästi. Ihmisten sukupuoli-identiteetti on jokaisen oma asia, eikä sen hyväksyminen ole keneltäkään pois. Ihmisten oikeutta elää omanlaistaan elämää pitää kunnioittaa ilman ennakkoluuloja ja syrjintää.

Lapsen tärkeimmät arvot oppia on toisten ihmisten ja ympäristön huomioiminen ja kunnioittaminen. Toisten ihmisten kunnioittaminen tarkoittaa myös yhteisten pelisääntöjen noudattamista ilman, että pitää vaatia perinteistä tottelevaisuutta ja auktoriteettien kunnioittamista.

Suomen tulee olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa - tämä luo uusia vihreän siirtymän liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Ilmastotoimet lisäävät kestävää hyvinvointia kotimaassa puhtaamman ympäristön ja kestävän talouden kautta.

Suomi on pieni maa ja jos haluamme olla kokoamme suurempi vaikuttaja maailmassa, me emme voi käpertyä sisäänpäin. Olemalla vahvasti osa EU:ta, erilaisia kansainvälisiä organisaatioita ja toimimalla yhdessä muiden kanssa varmistamme myös suomalaisten edun. Meidän ei kuitenkaan kannata olla sinisilmäisiä ja esimerkiksi lahjoittaa tärkeät mineraalivaramme ulkomaisille yrityksille tai myydä alihintaan metsiämme ja fossiilivapaata sähköämme bulkkituotantoon ulkomaisille toimijoille.

Ympäristön etu on tällä hetkellä niin vahvasti uhattuna, että se pitää asettaa etusijalle tai ainakin talouskasvun ja työpaikkojen rinnalle päätöksenteossa, koska pidemmällä aikavälillä se on ainoa keino säilyttää elinympäristömme. Usein ympäristön etu voidaan kääntää myös uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi ja työpaikoiksi, kun ollaan vähän kunnianhimoisempia ja valmiimpia isompiin muutoksiin, jolloin ristiriitaa ei ole.

Suomalaiset eivät tarvitse vahvaa johtajaa vaan pystyvät toimimaan demokratiaa kunnioittaen myös hankalissa tilanteissa. Olemme koulutettuja ihmisiä, joilla on pääsy luotettaviin tiedonlähteisiin oman mielipiteen muodostusta varten. Esimerkit USA:n ja Venäjän poliittisesta tilasta ovat karmaisevia.

Koko Suomen asuttuna pitämiseen liittyy kustannuksia, mutta se on silti tärkeää alueellisen yhdenvertaisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Meidän on kuitenkin tärkeä miettiä tarkkaan, miten rahat käytetään ja olla luovia peruspalveluiden tuottamisessa kustannustehokkaasti harvaan asutuilla alueilla.

Kaupungistuminen on hyvä asia, koska se mahdollistaa keskitetymmät palvelut ihmisille ja on kustannustehokkaampaa. Meillä on kuitenkin hyvä olla myös elävää maaseutua mm. elintarvikkeiden huoltovarmuudenkin takia.