Marjo Hinkkala

Oppitunneilla kännykän käyttökielto on perusteltua. Välitunneilla on hyvä pystyä olemaan yhteydessä vanhempiinsa koulupäivän aikana.

Me tarvitsemme varhaiskasvatukseen riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa, jolle tarjotaan kilpailukykyinen palkka ja reilut työehdot. Näin takaamme laadukkaan varhaiskasvatuksen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden on saatava heidän tarpeitaan vastaava tuki. Tuen takaaminen on investointi lapsiimme, jonka rahoitus pitää pystyä järjestämään, jopa maltillisella kuntaveron korotuksella.

Teatterit ja orkesterit ovat tärkeä osa kulttuuria, jolla puolestaan on iso merkitys ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. Meidän on huolehdittava elinvoimaisesta teatteri- ja orkesterikulttuurista koko Suomessa, ja kuntien on tarkasteltava rahoitusta tapauskohtaisesti.

Lähikirjastot ovat tärkeä palvelu kaiken ikäisille kuntalaisille ja niiden palvelut on taattava jatkossakin. Säästöjä voidaan etsiä lisäämällä itsepalvelumallia. Siten saadaan pidettyä kirjastoilla kattavat aukioloajat ja pidettyä kustannukset maltillisina. On kuitenkin tärkeää, että kirjastoissa on myös tiettyinä aikoina henkilökuntaa, joka voi auttaa ja neuvoa kirjaston käyttäjiä.

Espoon veroprosentti on yksi Suomen alhaisimmista ja maltillisellakin nostolla (esim. alle 0,5 %) voidaan rahoittaa tärkeitä palveluita. Menojen kasvun hillitseminen pitää olla tavoitteena, mutta se ei saa johtaa esimerkiksi tärkeiden investointien toistuvaan lykkäämiseen tulevaisuuteen.

Espooseen pitää houkutella vihreän siirtymän, erityisesti kiertotalouden yrityksiä. Kiertotalousyritysten kasvu Espoossa takaa työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Espoo kannattaa seurata tarkasti tuuli- ja aurinkovoimateknologioiden kehittymistä ja tarttua tilaisuuteen, kun ne alkavat soveltua paremmin Espoon kaltaiselle alueelle.

Espoossa on ehkäistävä asuinalueiden haitallista eriytymistä. Eriytyminen luo turvattomuutta, lisää sosiaalisia ongelmia ja vähentää asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Espoon on toimittava jo tunnistettujen ongelmien ja riskien vähentämiseksi. Ei ole kenenkään etu, että syntyy varakkaita asuinalueita, joissa pihat aidataan ja varustetaan vartijoilla.

Espoo tarvitsee kansainvälistä osaamista ja työvoimaa ollakseen elinvoimainen kaupunki ja kyetäkseen tarjoamaan asukkailleen heidän tarvitsemansa palvelut. Meidän pitää myös houkutella lisää opiskelijoita ulkomailta ja ennen kaikkea varmistaa, että he jäävät opiskelujen jälkeen töihin tänne.

Espoossa tarvitaan lisää asuntorakentamista, jotta asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina. Espoossa pitää lisätä rakentamisen tiivistämistä laadukkaasti ja viihtyisästi sekä etsiä vaihtoehtoisia alueita rakentamiselle koskematta luontoalueisiin, jotka ovat Espoon suuri rikkaus ja vetovoimatekijä.

Suomen mittakaavassa Espoossa kaavoitetaan ja rakennetaan eniten pientaloja jo nyt. Espoo kasvaa ja tarvitsemme lisää asuntoja, myös kohtuuhintaisia. Pientaloasumista lisäämällä me emme pysty vastaamaan asuntotarpeeseen ja samalla säilyttämään lähiluontomme. Tiivistä ja täydennysrakentamista pitää tehdä laadukkaammin ja asukkaiden tarpeita kuunnellen.

Maksullinen pysäköinti kaupunkikeskuksissa on perusteltu korvaus kaupungin tilan käytöstä. Meidän on hillittävä ylimitoitettua pysäköintipaikkojen rakentamista, koska tila kaupunkikeskuksissa on rajallinen. Näin luodaan markkinaehtoinen malli eri liikkumisvaihtoehtojen välillä. Pysäköintimaksut lisäävät julkisen liikenteen käyttöä, pyöräilyä ja kävelyä ja ne ovat hyvä tulolähde kaupungille. Pysäköintimaksut on pidettävä kohtuullisina ja erityisesti esim. sairaaloiden pysäköintialueilla on harkittava, onko pysäköintimaksu aiheellinen.

Useilla asuinalueilla julkisen liikenteen matka-ajat ovat pidentyneet huomattavasti, kun suorat bussilinjat korvattiin metron liityntäyhteyksillä. Suoria bussilinjoja tarvitaan lisää matka-aikojen kohtuullistamiseksi, jotta julkisen liikenteen käyttöä saadaan lisättyä.

Menojen kasvun hillitseminen pitää olla tavoitteena mutta se ei saa johtaa tärkeiden investointien toistuvaan lykkäämiseen tulevaisuuteen. Espoo on kasvava kaupunki ja meidän on investoitava esim. päiväkoteihin ja kouluihin. Näiden investointien rahoittaminen maltillisella veronkorotuksella voi olla järkevämpää kuin menojen karsiminen. Espoon veroprosentti on nykyisellään yksi Suomen alhaisimmista. Espoolla on myös sijoituksia, mutta niitä on myytävä hyvällä hetkellä ja harkittava tarkkaan, mihin varat käytetään.

Yksityiset palveluntarjoajat täydentävät varhaiskasvatuksen palveluita mutta niiden osuutta on järkevä rajoittaa riskien hallinnan näkökulmasta. Yksityiset yritykset toimivat liike-elämän lainalaisuuksien mukaan voittoa tavoitellen, mikä voi johtaa ongelmiin laadussa tai jopa yrityksen toiminnan lopettamiseen kannattamattomana tai muista syistä. Tällöin kunta joutuu järjestämään korvaavat varhaiskasvatuspaikat nopeallakin aikataululla. Julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen kustannuksia, laatua ja vaikutusta lasten yhdenvertaisuuteen pitää jatkuvasti arvioida ja tehdä korjaavia toimenpiteitä tarvittaessa.

Verojen korotus keinona rahoittaa julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia ei ole minulle ideologinen kysymys vaan kokonaisharkinnan tulos. On veroja, joiden korottaminen haittaa vähän talouskasvua ja on veroja, jotka haittaavat sitä enemmän. On myös julkisen puolen leikkauksia, joiden vaikutukset ovat positiivisia (kuten tukien leikkaus turkistarhoille tai turpeen tuotantoon) ja julkisia palveluita kuten koulutus, jonka leikkaaminen on erittäin haitallista pidemmällä aikavälillä.

Tuloerot ovat sinällään hyväksyttäviä mutta ennen kaikkea pitää huolehtia mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta. Suomessa tuloerot ovat kansainvälisesti pienet, mutta niiden kasvu voi heikentää hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä. On hyvä huomata, että myös matalapalkka-aloilla on lahjakkaita ja ahkeria työntekijöitä, joita ei kuitenkaan palkita suurilla tuloilla.

Valtion puuttuminen markkinoiden toimintaan pitäisi olla aina hyvin perusteltua kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa. Perusteltu sääntely esim. ympäristön suojelemiseksi on hyvä tapa ohjata markkinoita. Myös lain ja sääntelyn valvonta on tehokas tapa estää väärinkäytökset kuten epäreilun kilpailuedun syntyminen dumppaamalla jätteitä ympäristöön tai vaarantamalla ihmisten terveyttä ja hyvinvointia muilla tavoilla. Muuten valtio ei ole tehokkain markkinaosapuoli, poikkeuksena luonnolliset monopolit kuten vesilaitos tai energiahuolto. Valtion ei ehdottomasti pitäisi puuttua markkinoihin esim. tekohengittämällä kuolevia toimialoja, kuten turkistarhausta tai turpeen tuotantoa.

Sosiaaliturvajärjestelmämme on suunniteltu turvaamaan perustarpeet niille, jotka kohtaavat työttömyyttä, sairautta tai muita elämän vastoinkäymisiä. Sosiaaliturva on yhteiskunnan turvaverkko, joka suojelee yksilöitä köyhyydeltä ja syrjäytymiseltä, eikä se kannusta elämään etuuksien varassa ilman pätevää syytä. Byrokratia ja tukien hakuprosessit ovat raskaita, mikä tekee tuen saamisesta kaikkea muuta kuin helppoa. Kelan 18.2.2025 julkaisemassa väärinkäytösraportissa käy ilmi, että väärinkäytön osuus on alle puoli promillea maksetuista etuuksista. Etuuksia jäi hakematta suuremman rahasumman edestä byrokratian ja vaikeaselkoisuuden takia.

Valtion ja kuntien omistus luonnollisissa monopoleissa kuten julkinen infra (vesilaitokset ja vastaavat) on perusteltua huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Valtio ja kunnat voivat toki hyötyä yritysomaisuudestaan, mutta aktiivisina omistajina niiden ei pitäisi toimia kuin hyvin rajoitetuissa tapauksissa.

Suomi hyötyy, kun työvoimassamme on ihmisiä eri kulttuureista, taustoista ja suuntauksista. Meidän on helpompi tuottaa tuotteita ja palveluita eri markkinoille ja käyttää monipuolista kieliosaamista myös viennissä. Myös kulttuuri, taide ja tiede hyötyvät monimuotoisuudesta. Meidän on kuitenkin pidettävä huoli, että huolehdimme hyvästä kotouttamisesta.

Kristillisissä arvoissa on minulle tärkeitä asioita kuten lähimmäisen rakkaus, kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden ajatus sekä heikoimman asemaan asettuminen. Nämä ovat hyvä pohja myös poliittiseen ajatteluun. Valitettavasti perinteiset kristilliset arvot ovat näyttäytyneet viime vuosina Suomen politiikassa kuitenkin vanhoillisina, syrjivinä ja menneisyyteen takertuvina mielipiteinä, jotka eivät ole hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Sukupuolen moninaisuuden huomioimisessa on edistytty viime vuosina, mutta ei riittävästi. Ihmisten sukupuoli-identiteetti on jokaisen oma asia, eikä sen hyväksyminen ole keneltäkään pois. Ihmisten oikeutta elää omanlaistaan elämää pitää kunnioittaa ilman ennakkoluuloja ja syrjintää.

Lapsen tärkeimmät arvot oppia on toisten ihmisten ja ympäristön huomioiminen ja kunnioittaminen. Toisten ihmisten kunnioittaminen tarkoittaa myös yhteisten pelisääntöjen noudattamista ilman, että pitää vaatia perinteistä tottelevaisuutta ja auktoriteettien kunnioittamista.

Suomen tulee olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa - tämä luo uusia vihreän siirtymän liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Ilmastotoimet lisäävät kestävää hyvinvointia kotimaassa puhtaamman ympäristön ja kestävän talouden kautta.

Suomi on pieni maa ja jos haluamme olla kokoamme suurempi vaikuttaja maailmassa, me emme voi käpertyä sisäänpäin. Olemalla vahvasti osa EU:ta, erilaisia kansainvälisiä organisaatioita ja toimimalla yhdessä muiden kanssa varmistamme myös suomalaisten edun. Meidän ei kuitenkaan kannata olla sinisilmäisiä ja esimerkiksi lahjoittaa tärkeät mineraalivaramme ulkomaisille yrityksille tai myydä alihintaan metsiämme ja fossiilivapaata sähköämme bulkkituotantoon ulkomaisille toimijoille.

Ympäristön etu on tällä hetkellä niin vahvasti uhattuna, että se pitää asettaa etusijalle tai ainakin talouskasvun ja työpaikkojen rinnalle päätöksenteossa, koska pidemmällä aikavälillä se on ainoa keino säilyttää elinympäristömme. Usein ympäristön etu voidaan kääntää myös uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi ja työpaikoiksi, kun ollaan vähän kunnianhimoisempia ja valmiimpia isompiin muutoksiin, jolloin ristiriitaa ei ole.

Suomalaiset eivät tarvitse vahvaa johtajaa vaan pystyvät toimimaan demokratiaa kunnioittaen myös hankalissa tilanteissa. Olemme koulutettuja ihmisiä, joilla on pääsy luotettaviin tiedonlähteisiin oman mielipiteen muodostusta varten. Esimerkit USA:n ja Venäjän poliittisesta tilasta ovat karmaisevia.

Koko Suomen asuttuna pitämiseen liittyy kustannuksia, mutta se on silti tärkeää alueellisen yhdenvertaisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Meidän on kuitenkin tärkeä miettiä tarkkaan, miten rahat käytetään ja olla luovia peruspalveluiden tuottamisessa kustannustehokkaasti harvaan asutuilla alueilla.

Kaupungistuminen on hyvä asia, koska se mahdollistaa keskitetymmät palvelut ihmisille ja on kustannustehokkaampaa. Meillä on kuitenkin hyvä olla myös elävää maaseutua mm. elintarvikkeiden huoltovarmuudenkin takia.