Sebastian Stenfors

Kun pistetään vastakkain, että hoidetaanko 1 ihminen vai 3 ihmistä, niin tästä tulee huomattavasti helpompi kysymys. Meidän tulee pyrkiä hoitamaan mahdollisimman monta ihmistä.

Mielenterveyspalvelut ovat nouseva sairastamisen muoto, joten luonnollisesti näihin tulee panostaa.

Budjettia tulee tarkastella kokonaisuutena, eikä mikään yksi sen komponenteista saa olla "pyhä".

Osittain samaa mieltä, että meidän tulisi panostaa enemmän sairauden ehkäisyyn ja ensiaskeliin, jotteivät ne pääsisi kriisiytymään ja maksamaan enemmän. Tosin tälläistä päätöstä ei voi tehdä "päätösperäisesti", eli poliittisesti vain siirtämällä ihmisiä paikasta toiseen.

Palvelu kannattaa hankkia sieltä, mistä sen vaadittavalla laadulla kustannustehokkaimmin saa, eikä lukkiutua julkinen vastaan yksityinen -ideologiseen vihaan.

Meidän tulisi panostaa enemmän sairauden ehkäisyyn ja ensiaskeliin, jotteivät ne pääsisi kriisiytymään ja maksamaan enemmän. Tämä on järkevä linja.

Ulkomailta voi tulla hoitajia, mutta meidän tulee varmistaa, että heillä on vaadittavat kielelliset ja ammattitaidolliset kyvyt hoitaa tehtäviä onnistuneesti.

Suomessa on liikaa hallintoalueita näin ammatti-intensiivisen palvelun järjestämiseen. Tämä on suoraan tehokkuustappio, joka on pois varsinaisesta hoitotyöstä.

Hyvinvointialueiden tehtäviä voitaisi päinvastoin lisätä, jos tämän rahoitus kyettäisi turvaamaan ja tätä kautta edistää maakuntien itsemäärämisoikeutta ja päätöksentekoa. Esimerkiksi näkisin, että aluevaltuusto voisi hyvin päättää nykyisen maakuntahallinnonkin tehtävistä.

Emme tarvitse kolmatta verotuskerrosta. Suomi on jo nykyisellään tiukasti verotettu ja sen negatiiviset heijastevaikutukset näkyvät arjessamme. Kolmas verotuksen taso lisäisi vain ongelmia, jossa kunta, alue ja valtio päättäisivät toisistaan irrallisina nostaa verotusta sen sijasta, että keskittyisivät tehostamaan toimintaa.

Suomi on kireästi verotettu maa. Tämä hidastaa talouttamme ja talouskasvumme on ollut jo kohta 10 vuotta jumissa. Päinvastoin meidän tulisi rohkeasti lähteä hakemaan kasvua julkishallintoa karsimalla ja realisoimalla se veroleikkauksiksi.

Lahjakuus ja ahkeruus ovat huonoja termejä tähän, koska joku voi olla ahkera siivooja ja toinen laiska toimitusjohtaja. Tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta riskinotosta ja töissäkäymällä tuotetusta lisäarvosta voidaan palkita. Se on yhteiskuntamme talouden selkäranka.

Valtion puuttuminen markkinoiden toimintaan on päinvastoin taloutta vääristävä toimi. Puutumme tällähetkellä liikaa markkinoiden toimintaan.

Sosiaaliturvalla eläminen ei ole varmastikaan mitään herkkua, mutta sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa remonttia, koska tulonsiirrot suhteessa työnkannustavuuteen ovat tällähetkellä epäkannustavat ottaa töihin ja hakea töitä erityisesti osatyön ja tilkkutyön osalta.

Kunnalla ei ole mitään tarvetta omistaa kukkakauppaa tai majoitusravintolatoimintaa, kuten eräissä suomalaisissa kunnissa on ollut. Kunnan / valtion ei tule kuitenkaan myydä kriittistä liiketoimintaa, jolla on monopoliasema, kuten vaikkapa vesilaitosta tai sähköverkkoja.

Ei monikulttuurillisuus ole itseisarvoisesti muutakuin toisenlaista kulttuuria. Suomalainen kulttuuri on maailmalta katsottuna erinomainen, eikä sitä ole tarvetta korvata korvaamisen vuoksi.

Kristilliset arvot, lähimmäisen rakkaus, tasa-arvo ja muut vastaavat, ovat ihan hyvä pohja joillekin päättäjille. Itse pohjaan poliittiset arvoni kotiseuturakkauteen, talousoikeistolaisuuteen ja länsimaisen liberaalidemokratian arvoihin, koska koen niiden muodostavan kestävän pohjan tulevaisuuden päättämiselle.

Mielestäni aihe on nykyisellään erityisen paljon keskustelussa ja en näe tarvetta lisätä keskustelua entisestään aiheen ympärillä.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat ihan hyviä asioita oppia, mutta haluaisin nähdä lapselle tärkeämpinä arvoina oppia uteliaisuutta oppimista kohtaan, lähimmäisen kunnioittamista ja tervettä kyseenalaistamista. Yleisesti siis omien aivojen käyttöä pelkän tottelun sijasta.

Ilmastonmuutos on todellinen ilmiö ja päästöjen vähentämisen tekniikassa on meille taloudellista etua tarjolla.

Mandaatti saadaan kansalta, joten kansaa tulee edustaa. Tämä ei sulje pois esimerkiksi osallistumista EU:hun tai Ukrainan tukemiseen, koska joukossa on positiivista voimaa ja yhteiset arvot ovat yhteisiä, koska ne ovat myös yksilön arvojen mukaisia.

Oulu on keskuskaupunkina paikka, minne tullaan työn ja opiskelujen perässä. Pohjoisen autioituessa meidän tulee pitää kiinni siitä, että täällä on tarjolla mahdollisuuksia, eikä lähteä ajamaan kaupunkia alas.

Vaikka joskus voisi tuntuakin tuolta, niin demokratia ja sääntöperäinen yhteiskuntamme on turvannut meille vapaudet, joita ei itäisissä diktaattorimaissa kansalaisilla ole. Näistä vapauksista kannattaa pitää kiinni. Toivoisin monesti kuitenkin jämäkämpää johtajuutta sääntöjen mahdollisistamalla tavalla.

Emme voi alkaa maksamaan rajattomasti Suomen asuttamisesta kokonaan, mutta pysyväisluonteinen asutus mahdollisimman laajalle on meille myös etu ja turvallisuuspoliittinen kysymys, joten sitä kannattaa maltillisesti ylläpitää.

Kaupungillistumiskehitys on luonnollinen kasvusuunta, johon ihmiset ovat itse päätyneet. Vaikea nähdä sitä siis erityisen huonona asiana. Antaa ihmisten tehdä omat päätöksensä.