Maarit Nyman

Palveluverkon määrittelyssä tärkeämpää on palveluiden saatavuus. Palvelupisteitä pitää olla riittävästi ja ne ovat helppojen kulkuyhteyksien päässä. Erikoistason palveluissa keskittämistä kannattaa todennäköisesti tehdä myös liikkuvia palveluja ja digipalveluja kannattaa kehittää.

Mielenterveysoireet ovat yleistyneet niin nuorilla kuin työikäisillä. Nopea hoitoon pääsy mielenterveyshoitoon, erityisesti lasten ja nuorten pääsy koulupsykologille ehkäisee kalliimpia hoitoja. Digipalveluita ensivaiheen hoitomuotona pitäisi kehittää.

Pelastustoimen palvelutasosta ja toimintaedellytyksistä on huolehdittava kaikkialla Suomessa. Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että apua saa hädän hetkellä nopeasti. Kaikissa osissa maata tulee vasteajan puitteissa tuottaa pelastustoimen ja ensihoidon toiminnan palvelut.

Henkilöstön siirtäminen ei ole järkevää vaan perusterveydenhoidon vahvistamisella saadaan säästöjä erikoissairaanhoidosta.

Lastensuojelussa on siirryttävä kohti ennaltaehkäisevää ja perhekeskeistä toimintamallia, joka turvaa lapsen hyvinvoinnin ja vähentää huostaanottojen tarvetta. Pitää panostaa perheiden varhaiseen tukeen, jolla vahvistetaan perheiden voimavaroja kasvatustyössään. Palvelujen pitäminen pääosin julkisen sektorin omissa käsissä on kokonaistaloudellista. Näin palveluketjut pysyvät eheinä. Yksityinen ja kolmas sektori täydentää julkisia palveluja.

Ikäihmisille pitää turvata turvallinen vanhuus, joten heidän on saatava tarpeensa mukaisia palveluja ja hoitopaikkoja. Ikäihmisten kuntoutukseen ja kotiin annettavaan ennaltaehkäisevään hoitoon pitää panostaa. Silloin, kun oma koti on turvaton eikä ihminen pärjää omassa kodissaan, pitää olla mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen tai ympärivuorokautiseen hoitoon.

Henkilöstöpulaan on vastattava monipuolisella keinovalikoimalla, joista yksi on ulkomainen työvoima. Ulkomailta rekrytoitavaan noudatetaan suomalaista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, aivan kuten kehen tahansa työntekijään. Lisäksi on huolehdittava riittävästä koulutuksesta, osaamisesta ja kielitaidosta.

Hyvinvointialueet ovat toimineet vasta reilut kaksi vuotta eikä nyt ole viisasta lähteä yhdistämään alueita, vaan hyvinvointialueille on annettava työrauha ja aikaa vakiinnuttaa toimintansa ja huolehdittava riittävästä valtion rahoituksesta.

Valitettavasti hallitus on asettanut hyvinvointialueille mittavat sopeutuspaineet sekä tiukan aikataulun. Perustuslaissa säädetään, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali-ja terveyspalvelut. Hyvinvointialueiden tehtävä on varmistaa, että lakisääteiset palvelut voidaan toteuttaa kansalaisten tarpeiden mukaisesti. Jotta hyvinvointialue voi hoitaa tehtävänsä, pitää niillä olla riittävä rahoitus.

Verotusoikeuden valmistelu ei ole ajankohtaista. Valtion tulee rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa riittävästi, jotta hyvinvointialueet voivat täyttää perustuslain vaatimukset. Hyvinvointialueet ovat väestömäärältään eri suuruisia, jos alueilla olisi verotusoikeus, niin alueet keskenään voisivat olla huomattavasti eriarvoisia huomioiden esim. väestön ikärakenne.

Julkista taloutta vahvistamiseksi pitää vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa työllisyyttä. Palvelujen pitäminen pääosin julkisen sektorin omissa käsissä on kokonaistaloudellista. Verotuottoja voidaan lisätä tiivistämällä pääomien veropohjia ja karsimalla verotukia.

Yhteiskunta on vakaampi silloin, kun tuloerot ovat kohtuullisia ja oikeudenmukaisesti huolehditaan niistä, joiden toimeentulo ei ole riittävä.

Markkinoiden tulisi toimia reilusta ja oikeudenmukaisesti. Onnistuneilla julkisilla hankinnoilla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään vastuullista yritystoimintaa sekä kestävää kehitystä.

Sosiaaliturvajärjestelmän tulee kannustaa ja tukea työllistymisessä. Pitää huolehtia ihmisten osaamisesta ja mahdollisuudesta kouluttautua uudelleen. Työllisyysalueiden on reagoitava ja ennakoitava alueen työvoimatarpeeseen ja käytävä jatkuvaa vuoropuhelua työelämätoimijoiden kanssa.

Kunta, joka tuottaa perus- ja tukipalvelunsa itse ja yhdessä julkisen sektorin toimijoiden kanssa, omistaa energiayhtiönsä ja vesilaitoksensa säilyttää mahdollisuuden päättää kuntalaisten asioista, vaikka toimintaympäristö muuttuisi. Palveluissa pystytään huomioimaan huoltovarmuus ja varautuminen eri tilanteissa.

Suomi on avoin yhteiskunta ja kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa. Kunnilla on vastuu maahanmuuttajien kotoutumisesta. Kotoutuminen on onnistunut, kun he kokevat olevansa osa yhteiskuntaa. Sen toteutumiseksi tulee olla riittävästi mahdollisuuksia oppia suomen ja ruotsin kieltä, kouluttautua ammatillisesti ja päästä työelämään.

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Kaikkia uskonnollisia ja ihmisarvoja pitää kunnioittaa.

Kaikille ihmisille pitää olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sukupuolen kokemuksesta riippumatta.

Tarvitsemme lapsia ja vanhempia tukevia toimia. Varhaiskasvatuksessa perheitä pitää tukea kasvatustyössä. Ryhmäkokoja niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa tulisi pienentää. Lapsia ja nuoria on tuettava varhaiskasvatuksesta, kouluista aina työelämään asti. Heille on opetettava tunne- ja vuorovaikutustaitoja

Kaikkien kuntien on laadittava ilmastosuunnitelma, joka on linjassa kansallisen hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen kanssa. Suomen tulee olla aktiivinen EU: n tavoitteiden määrittelyssä.

Emme pärjää yksin. Vaikka rakennamme yhteiskuntaamme reilummaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi, meidän tulee ottaa huomioon ja tehdä kansanvälistä yhteistyötä.

Talouskasvun tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kunnissa tarvitaan ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma sekä vihreän siirtymän investointeja.

Tärkeintä on turvata demokraattista päätöksentekokykyä – jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä ja saada aikaan yhteisiä päätöksiä.

Suomea on kehitettävä kokonaisuutena. Kaikilla suomalaisilla pitää olla yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen asuinpaikasta riippumatta. Alueiden erityispiirteet tulee ottaa huomioon ja kuntien perusrahoitus pitää turvata.

Kaupungeilla on suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta. Niiden kasvusta heijastuu seutu- ja ympäristökuntiin hyvää panosta. Kaupungin kaavoituksella pitää estää alueiden eriytyminen.