Maarit Nyman

Oppimisrauhan turvaamiseksi kännykän käyttöä oppitunneilla voidaan rajoittaa.

Palkka yksistään ei ole houkutin, vaan työn veto- ja pitovoima koostuu useista asioista kuten palkasta, työoloista, työhyvinvoinnista, johtamisesta sekä koulutusmahdollisuuksista. Henkilöstölle on tärkeää, että työsuhteen ehdot ovat kunnossa.

Tuen oikea-aikainen resurssi on tärkeää. Voidaan säästää kustannuksia pidemmällä aikavälillä, kun ennalta ehkäisevään resurssiin panostetaan. Koulujen tulee olla turvallisia ympäristöjä, jotta tuetaan lasten ja nuorten oppimista.

Kulttuuripalvelut ovat yksi kunnan pito- ja vetovoima. Kulttuuripalvelut vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi erilaisiin haasteisiin esim. yksinäisyyteen tai mielenterveysongelmiin.

Kirjastojen avulla edistetään kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Nykyisin kirjastoissa voi olla maksuttomia kulttuuritapahtumia. Kirjastot ovat kuntalaisten olohuoneita, jossa vietetään aikaa ja on mahdollista lainata eri välineitä.

Kuntalaisille on tärkeää, että palvelut ovat toimivia ja verot ovat oikeudenmukaisia. Kunnissa varhaiskasvatus ja opetus on yksi suurin sektori ja leikkaukset varmuudella osuisi niihin.

Ilmastoasiat pitää huomioida, kun mietitään investointeja. Pitää tehdä ympäristön vaikutusten arviointia. Kuntalaisten ääntä pitää kuunnella, kun tehdään päätöksiä

Kaavoituksella, rakentamisella, liikennejärjestelyillä sekä palveluiden avulla pitää toimia niin ettei asunalueet eriydy toisistaan.

On tärkeää tehdä toimia kunnan pito- ja vetovoimaan niin, että saadaan asukkaita sekä Suomesta että ulkomailta. Työperäinen maahanmuutto on tärkeää työvoima-ja osaajapulaan vastaamisessa. Pitää kuitenkin huolehtia kotouttamisesta ja työvoiman työehdoista.

Vaikka tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, niin rakentamisessa tulee ottaa huomioon luontoarvot ja tehdä tarvittavat analyysit ennen rakentamista. Luontoalueet ovat kuntalaisten virkistysalueita ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia.

Julkista taloutta vahvistamiseksi pitää vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa työllisyyttä. Palvelujen pitäminen pääosin julkisen sektorin omissa käsissä on kokonaistaloudellista. Verotuottoja voidaan lisätä tiivistämällä pääomien veropohjia ja karsimalla verotukia.

Yhteiskunta on vakaampi silloin, kun tuloerot ovat kohtuullisia ja oikeudenmukaisesti huolehditaan niistä, joiden toimeentulo ei ole riittävä.

Markkinoiden tulisi toimia reilusta ja oikeudenmukaisesti. Onnistuneilla julkisilla hankinnoilla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään vastuullista yritystoimintaa sekä kestävää kehitystä.

Sosiaaliturvajärjestelmän tulee kannustaa ja tukea työllistymisessä. Pitää huolehtia ihmisten osaamisesta ja mahdollisuudesta kouluttautua uudelleen. Työllisyysalueiden on reagoitava ja ennakoitava alueen työvoimatarpeeseen ja käytävä jatkuvaa vuoropuhelua työelämätoimijoiden kanssa.

Kunta, joka tuottaa perus- ja tukipalvelunsa itse ja yhdessä julkisen sektorin toimijoiden kanssa, omistaa energiayhtiönsä ja vesilaitoksensa säilyttää mahdollisuuden päättää kuntalaisten asioista, vaikka toimintaympäristö muuttuisi. Palveluissa pystytään huomioimaan huoltovarmuus ja varautuminen eri tilanteissa.

Suomi on avoin yhteiskunta ja kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa. Kunnilla on vastuu maahanmuuttajien kotoutumisesta. Kotoutuminen on onnistunut, kun he kokevat olevansa osa yhteiskuntaa. Sen toteutumiseksi tulee olla riittävästi mahdollisuuksia oppia suomen ja ruotsin kieltä, kouluttautua ammatillisesti ja päästä työelämään.

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Kaikkia uskonnollisia ja ihmisarvoja pitää kunnioittaa.

Kaikille ihmisille pitää olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sukupuolen kokemuksesta riippumatta.

Tarvitsemme lapsia ja vanhempia tukevia toimia. Varhaiskasvatuksessa perheitä pitää tukea kasvatustyössä. Ryhmäkokoja niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa tulisi pienentää. Lapsia ja nuoria on tuettava varhaiskasvatuksesta, kouluista aina työelämään asti. Heille on opetettava tunne- ja vuorovaikutustaitoja

Kaikkien kuntien on laadittava ilmastosuunnitelma, joka on linjassa kansallisen hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen kanssa. Suomen tulee olla aktiivinen EU: n tavoitteiden määrittelyssä.

Emme pärjää yksin. Vaikka rakennamme yhteiskuntaamme reilummaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi, meidän tulee ottaa huomioon ja tehdä kansanvälistä yhteistyötä.

Talouskasvun tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kunnissa tarvitaan ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma sekä vihreän siirtymän investointeja.

Tärkeintä on turvata demokraattista päätöksentekokykyä – jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä ja saada aikaan yhteisiä päätöksiä.

Suomea on kehitettävä kokonaisuutena. Kaikilla suomalaisilla pitää olla yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen asuinpaikasta riippumatta. Alueiden erityispiirteet tulee ottaa huomioon ja kuntien perusrahoitus pitää turvata.

Kaupungeilla on suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta. Niiden kasvusta heijastuu seutu- ja ympäristökuntiin hyvää panosta. Kaupungin kaavoituksella pitää estää alueiden eriytyminen.