Emmi Mäkinen

Tämä riippuu muun muassa siitä, miten suuret välimatkat yksiköillä on. Isompien yksiköiden etuna on monipuolisempien palveluiden tarjoamismahdollisuus mutta mikäli niiden saavutettavuus esimerkiksi pitkän välimatkan tai liian suuren asiakaskannan takia vaarantuu, ei tämä olisi järkevää.

Kyllä. Mielenterveysongelmia on pidetty taka-alalla jo liian kauan ja niillä on läpileikkaava vaikutus kaikkeen toiminnallisuuteen yhteiskunnassa. Uskoisin tämän myös säästävän rahaa toisista palveluista, kun ihmiset saisivat apua oikeaan tarpeeseen.

En ole valmis ylipäänsä vähentämään rahoitusta Hyvinvointialueilta. Ei ole kestävää ajattelua, että aina mietitään vain leikkauskeinoja. Pelastustoimen rahoitus tulee turvata. Toimimaton pelastustoiminta kasvattaa sote-palveluiden kustannuksia.

Pitkällä aikavälillä osittain kyllä. Ennaltaehkäisevällä työllä säästää selvää rahaa ja sairaudet eivät pääse kehittymään niin pahoiksi, että ihmiset joutuvat niiden kanssa sairaalaan. Oikea-aikainen apu terveydenkin hoidossa on tavoite, mihin meidän tulee pyrkiä

Kyllä. Tämä lisäisi palveluiden yhdenvertaisuutta sekä koko hoitoketjun valvontamahdollisuuksia. Ostopalveluina on hyvä olla mahdollisuus paikata omaa tarjontaa mutta ennemminkin vain väliaikaisesti.

Kyllä, mutta tämä ei ole näin yksiselitteistä. Kaikilla alueilla tämä ei ole mahdollista mutta toki ensin tutkittava vaihtoehto. Uskon, että kodinomainen ympäristö tukee itsellistä kyvykkyyttä mutta riskinä on resurssien vähyyden takia se, että ihmiset unohdetaan ilman apua koteihinsa.

Vain alueilla, joissa selkeää pulaa henkilöstöstä on. Tämä ei saa olla keino heikentää työehtoja ja henkilöstökustannuksia. On myös tärkeää pitää huolta siitä, että jokainen sote-alalla työskentelevä on koulutukseltaan pätevä.

Ei mielestäni. Hyvinvointialueita tulee olla sellainen määrä, että ne jakautuvat järkevästi alueellisesti asiakaskantaan huomioiden, eikä mikään palvelu karkaa liian kauas asiakasta. Liian suuret alueet ovat myös hallinnollisesti hankalia hallittavia.

Ei. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee ennemminkin turvata. Keinona tähän olisi esimerkiksi alueiden verotusoikeiden myöntäminen. Kun väestö ikääntyy, ei ratkaisuna voida pitää inhimillisen hoidon vähentämistä

Kyllä. Tämä on ainoa keino, millä eri alueiden erityispiirteet pystytään huomioimaan ja toiminta saadaan turvattua koko kansaa ajatellen.

Kyllä pidemmän ajan tavoitteena tämä olisi järkevää. Ensi meidän tulee kuitenkin panostaa siihen, että ihmiset saavat apua ylipäänsä ajoissa ja erityissairaanhoidon kustannukset laskisivat sitä kautta. Hoitoon pääsy ei saa olla kenelläkään vaarantunut varattomuuden takia. Erilaisia maksuhuojennuksia- ja vapautuksia voisi kehittää alkuun kaikkein vähävaraisimmille nykyistä enemmän.

Ei. Jättäisin pienempiinkin kuntiin jonkin vastaanoton, joista sitten pystyttäisiin ohjaamaan tarpeen arvioinnin perusteella eteenpäin tarvittaessa. Joskus riittää hoitajan tai lääkärin tarkistus joskus tarvitaan enemmän. Mikäli palveluita keskitetään liikaa, tulee hoitojonoihin turhaa kuormitusta niiden osalta, joilla tarve on ratkaistavissa vähemmällä avulla, kunhan sen saa ajoissa.

Ei. Laittaisin paukut nyt perusterveydenhoidon petraamiseen, jolloin erityissairaanhoidon piiriin siirtyisi yhä vähemmän potilaita, kun hoito ja apu olisi saatu ajoissa ja oikea-aikaisesti.

Ei ratkaise ongelmaa sellaisenaan eikä voi olla perustoimintatapa. Tämä ei vähennä avuntarvetta eikä kustannuksia. Tämä nostaa kustannuksia, sillä yksityiset pystyvät hinnoittelemaan palvelut kestämättömällä tavalla. Tämän seurauksena julkisella puolella olisi koko ajan vähemmän ja vähemmän rahallista resurssia oman toiminnan ylläpitoon

Pyrkisin pitämään keinovalikoimassa erilaisia vaihtoehtoja. Tämä on kuitenkin aihealue, johon en valitettavasti ole tutustunut tarpeeksi osatakseni vastata tarkemmin.

Kyllä mutta tämä ei ole näin mustavalkoista. Riippuu täysin siitä, mitkä palvelut ovat kyseessä, lakisääteiset vai vapaaehtoiset ja kenelle suunnatut. Sosiaalietuudet ovat jo viimesijaisia elämisen tukimuotoja, joihin en ihan helposti koskisi.

En allekirjoita tuota, sillä aina ei ole kyse nyt esitetyistä syistä tuloeroissa. On myös huomioitava, ettei jokainen saa samanlaisia mahdollisuuksia lahjakkuutensa tai ahkeruutensa näyttämiselle.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

En ole samaa mieltä. Tällä hetkellä moni sosiaalietuuksien varassa elävä joutuu valitsemaan jopa ruoan ja lääkkeiden väliltä. Tämä ei ole inhimillistä! Moni tuilla elävä toivoisi pääsevänsä töihin mutta työpaikkoja ei ole tarjolla kaikille.

Olen eri mieltä, sillä omistaminen tuo myös merkittävän mahdollisuuden kulujen nousun hillitsemisessä. Laatua on myös helpompi valvoa omissa yrityksissään kuin yksityisissä. Tokikin vielä parempi olisi mitä enemmän kunta tuottaisi ihan itse palveluita, sen sijaan, että eri toimintoja yhtiöitetään

En nyt löydä syytä sille, miksi näin ei olisi.

Kyllä osittain. Osittain siksi, että nykyään nekin näyttävät tarkoittavan eri ihmisille eri asiaa.

Kyllä, kyse on ihmisistä ja minulle kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Miksi heillä ei kaikilla olisi siis samanlaiset mahdollisuudet ja oikeudet?

Ei. Ne ovat tärkeitä arvoja siinä kokonaisuudessa, jossa ensin minulla tulee kuitenkin muun muassa oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Kyllä. Jos jokainen lähtisi tekemään toimia vain sen perusteella mitä muut tekevät, olisimme vieläkin nopeammin kiihtyvässä kierteessä, joka tuhoaa ilmastomme. Me olemme kaikki vastuussa tulevaisuudesta eikä sitä vastuuta voi tai pidä paeta.

Joissain asiakysymyksissä ehkä kyllä mutta lähtökohtana tämä ei poliittisessa päätöksen teossa yksin voi olla.

Näitä ei pitäisi käsitellä aina tällä tavalla toisiaan poissulkevina elementteinä. Tilanteet ovat kovin erilaisia eikä tähän voi sen takia näin yksiselitteisesti vastata

Ei. Liiallinen rajojen venyvyyden koettelu ei ole pidemmällä ajalla hyväksi. Johtajan tulee olla selkeä ja toimia ennakoitavine sääntöjen puitteissa saadakseen luottamuksen. Myös auktoriteetti kasvaa johdonmukaisella johtamisella paremmin kuin hieman kyseenlaisilla keinoilla toimimalla.

Tästä ei päätetä kunnassa tai aluevaalissa eikä kosketa kovin suuresti nyt Järvenpäätä. Arvokysymyksenä olen sitä mieltä, ettei valtion taholta voida liikaa ohjata tätäkään. Toki kaikki ne palvelut, joita suurimmissa kasvukeskuksissa on tarjolla, eivät ole mahdollisia ihan kaikkialla.

Kyllä ja ei.