Mari Manninen

Perusterveydenhuollon osalta tilannetta on aina arvioitava saavutettavuuden näkökulmasta. Taajamissa kulkuyhteydet ovat hyvät mutta maaseudulla kulkeminen voi muodostua ongelmaksi ja välimatkat kohtuuttoman pitkiksi. Hyvinvointialueen on huolehdittava osaltaan kuljetusten järjestymisestä. Liikkuvat palvelut ovat hyvä vaihtoehto, myös sosiaalipalvelujen osalta. Erikoissairaanhoidon keskittäminen on kannattavaa ja Keski-Suomen osalta ne toteutuvatkin sairaala Novassa.

Mielenterveysongelmat ovat aikamme haaste. Tämä näkyy erityisesti nuorten ja työikäisten sairastavuudessa. Psyykkistä kuormittuneisuuden ennustetaan kasvavan, eikä se tässä ajassa ole mitenkään ihmeellistä. Myöskään yhteiskunnan nykyiset rakenteet eivät tue ihmisten henkistä hyvinvointia. Mielenterveysongelmien hoidon painopiste pitäisi olla perustason palveluissa. Nykyään ne painottuvat erikoissairaanhoitoon. Jokaisella on oltava mahdollisuus päästä nopeasti ja oikea-aikaisesti mielenterveys-ja päihdepalvelujen piiriin.

Pelastuspalvelut ovat osa kokonaisturvallisuuden ja varautumisen palveluista, ne ovat meille elintärkeitä peruspalveluja. Silti niitäkin tulee tarkastella kriittisesti ja arvioida esimerkiksi uusien paloasemien tarvetta pelastustehtävien määrän ja riskienarvioinnin avulla. Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii kahdeksan ympärivuorokautista paloasemaa, lisäksi 28 paloasemalla on sivutoimista henkilökuntaa. Tärkeässä roolissa ovat myös 18 sopimuspalokuntaa. Kaikkien näiden eri yksiköiden toimintaedellytykset on turvattava.

Sosiaalipalvelujen ja perustason sotepalveluissa on erilainen henkilöstörakenne kuin sairaaloissa. Perustason henkilöstöä on vahvistettava muulla tavoin, esimerkiksi erikoistason konsultaatioita lisäämällä. Kiireettömään hoitoon on päästävä nopeasti, alle 14 vuorokaudessa. Tämä vähentää erikoistason kuormitusta.

Keski-Suomen hyvinvointialueella on pyritty lisäämään omaa palvelutuotantoa. Palveluiden tarve on kasvanut ja siksi yritysten panosta on tarvittu. Tärkeää on tuottaa laadukkaita palveluja ja lapsen etu on aina ensisijainen. Palvelussa on huomioitava lapsen tarpeet ja palvelun jatkuvuus. Palveluiden laadun ja säännösten valvonta tulee olla aukotonta. Ennaltaehkäisy on tärkeää lastensuojelussa. Tarvitaan perhekeskuksia ja perhetyöntekijöitä tukemaan perheiden voimavaroja.

Ikääntyvässä Suomessa jokaisella on oikeus elää arvokasta ja turvallista elämää. Meidän on huolehdittava, että vanhukset saavat hyvää hoitoa. Ilman taloudellista panostusta tämä ei onnistu. Tarvitaan monimuotoisia palveluja ja riittävästi osaavaa henkilökuntaa ne tuottamaan. Kotihoidon piirissä on paljon liian huonokuntoisia vanhuksia jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa. Yhteisöllistä asuminen ei ole aina oikea ratkaisu. Hyvinvointialueelta on löydyttävä myös riittävästi ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Monen ikääntyneen kohdalla kotona asumisen ja hyvän elämän mahdollistaa omaisten ja läheisten tuki. Omaishoidontuen ja muiden tukitoiminen avulla tätä inhimillisesti ja taloudellisesti merkittävää työtä on tuettava.

Työvoiman tarve sote-alalla tulee kasvamaan, vaikka juuri nyt hoitajia onkin työttömänä. Tilastojen mukaan joka kolmas työntekijä eläköityy vajaan kymmenen vuoden aikana. Tarvitaan lisää koulutuspaikkoja, henkilöstörakenteen uudelleen tarkastelua ja ulkomaisia hoitajia. Kansainväliseen rekrytointiin on panostettava koska EU:n ulkopuolella tutkintojen kirjo on laaja. Meiltä puuttuu myös pysyvä ulkomaisten hoitajien pätevöitymiskoulutus. Se ja riittävä kielitaito ovat turvallisen hoidon edellytys. Myös ulkomaisen henkilökunnan osalta on huolehdittava lainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamisesta. Oma kokemukseni akuuttihoidon esimiehenä ulkomaalaisista sairaanhoitajista ovat pelkästään positiivisia. He ovat erinomaisia ammattilaisia ja tuovat työyhteisöön monikulttuurisuutta.

Ei missään nimessä tässä vaiheessa, kun hyvinvointialueet ovat vasta reilut pari vuotta toimineet. Annetaan alueille työrauha ja arvioidaan asiaa kunhan toiminta on vakiintunut.

Mitähän ne kaikkein tärkeimmät palvelut ovat ja mitä karsitaan? Jätetäänkö osa ihmisistä hoitamatta? Hyvinvointialueiden tarjoamat sote-palvelut ovat lakisääteisiä. Perustuslaki jo velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sote-palvelut. Niiden tuottamiseen tarvitaan riittävä rahoitus. Orpon hallituksen asettamat säästötavoitteet hyvinvointialueille ovat mittavat ja lisäaikaa niiden kattamiseen ei ole luvassa. Hyvinvointialueiden alkutaivalta on leimannut pula työvoimasta ja rahasta. Osin tämä johtuu nykyhallituksen toimista mutta myös hyvinvointialueiden rahoituksen vinoumasta ja voimakkaasta kustannusten kasvusta. Rahoitusongelmat saadaan järkevillä päätöksillä tulevaisuudessa ratkaistua ja kehitystyö kustannustehokkaiden toimintatapojen löytymiseksi voi jatkua.

Tämä ei ole vielä ajankohtainen asia. Hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta on helpotettava muilla keinoilla. Rahoituksen vinoumat on korjattava ja hallituksen vastuulla on varmistaa riittävä rahoitus laadukkaiden palvelujen tuotantoon.

Kiirevastaanottojen keskittäminen kahdelle terveysasemalle Novaan ja Äänekoskelle alkoi joulukuussa 2024. Keskittämiseen päädyttiin säästösyistä, koska terveysasemien ilta-ja viikonloppuvastaanottoja pyöritettiin paljon kalliilla vuokratyövoimalla. Muutoksesta saatavista säästöistä ei ole vielä tietoa. Jonkin verran terveysasemilta ilmeisesti ohjautuu Novan päivystykseen myös sellaisia potilaita joiden hoitopaikka olisi oma terveysasema. Muutoksen vaikutuksia pitää seurata ja arvioida.

Tämä on hyvä ja inhimillinen tavoite ja siihen pitää aina pyrkiä. On tärkeää olla tutussa ympäristössä ja lähellä omaisia. Tilanne voi joskus olla hankala, jos omasta kotikunnasta ei löydy sopivaa hoitopaikkaa vaikkapa sairaalajakson jälkeen. Silloin hyvä vaihtoehto on siirtyä väliaikaisesti lähimpään vapaana olevaan hoitopaikkaan.

Erikoissairaanhoidon keskittäminen on kannattavaa ja Keski-Suomen osalta ne toteutuvatkin sairaala Novassa. Tärkeää on panostaa potilaiden perustason jatkohoitopaikkoihin. Sujuva jatkohoitoon pääsy ehkäisee ruuhkien syntymistä Novan päivystykseen ja vuodeosastoille.

Keski-Suomen kunnissa on korkeat työttömyysluvut. Paras tapa turvata julkiset palvelut on työllisyysasteen nosto. Tiukassa taloustilanteessa veronkorotukset ovat yksi vaihtoehto turvata julkiset palvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaa valtio. Rahoitus pitää saada realistiselle pohjalle ja rahoitusosuuksien pitää olla oikeudenmukaisia.

Suomessa tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä mutta myös meillä kaikkein suurituloisempien tulot kasvavat eniten. Lahjakkaita ja ahkeria ihmisiä on kaikissa tuloluokissa. Miten heidät huomioidaan? Tuloeroja on myös miesten ja naisten välillä. Johtuvatko lahjakkuudesta vai ahkeruudesta? Tuskin kummastakaan, vaan meillä on edelleen epätasa-arvoa palkkauksessa. Palkkaus tulee kytkeä osaamiseen, koulutukseen ja työn vaativuuteen. Eriarvoisuuden vähentämistä ja osallisuuden lisäämistä edistää kohtuulliset tuloerot.

Markkinoiden osalta valtion toimia ovat valvonta ja markkinavoimien keskittymisen estäminen. Tätä työtä tekee Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Valtion rooli on myös tasapainottaa markkinoiden toimintaa talouden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suuntaan. Myös ympäristömääräykset ovat yksi tapa vaikuttaa markkinoiden toimintaan niin, että vältytään vahingoilta.

Väite sisältää vahvan arvolatauksen ja tämäntyyppisiä väittämiä populistit hyödyntävät viestinnässään. Asiaa olisi hyvä tarkastella myös tukien käyttäjän näkökulmasta. Sosiaaliturvaan liittyy paljon odotusaikoja, epävarmuutta ja stressiä. Haastavassa elämäntilanteessa tämä sitoo ihmisen voimavaroja. Orpon hallitus uudisti sosiaalietuuksia ja heikensi monien mahdollisuuksia kohtuulliseen elämään. Yhä useampi joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Kuntien on pidettävä omistuksessaan kaikki kriittiset palvelut, kuten vesihuolto. Energia -ja sähköverkkoyhtiöiden omistuksien muutokset ovat osin johtaneet kuntien-ja valtion tulojen pienenemiseen ja kuluttajahintojen nousuun. Voitot sitä vastoin siirtyvät usein ulkomaille. Kireässä taloustilanteessa tämä ei ole hyvä hyvä suunta. Kunnan ja hyvinvointialueen tulee tarkastella omistuksiaan perustehtävän näkökulmasta. Joitakin palveluja on järkevä vaikka yhtiöittää. Julkisia hankintoja tulee toteuttaa niin, että myös pienillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutukseen.

Suomi on avoin, monikulttuurinen maa. Kotikaupungissani Jyväskylässä on aina ollut paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ja nykyään kaupungilla näkee ja kuulee entistä enemmän eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Se tuo kaupunkiin kansainvälistä tunnelmaa ja työvoimaa. Suomessa on perinteisesti hyväksytty eri uskontokunnat ja eletty sopuisasti yhdessä. Niin pitää jatkaa ja tarjota uusille tulokkaille riittävästi tukea ja palveluja kotoutumiseen. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa.

Minulle kristillisyyden perusarvoja ovat ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, lähimmäisten auttaminen ja anteeksianto. Kaikkien uskonnollisia näkemyksiä tulee kunnioittaa, jos ne tukevat rauhan ja tasa-arvon aatetta.

Tämä koskettaa meitä kaikkia. Olemme kaikki erilaisia yhdistelmiä esimerkiksi mieheyttä ja naiseutta. Sukupuolten moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt. Kaikilla ihmisillä pitää olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sukupuolen kokemuksesta riippumatta. Kaikissa palveluissa tulee taata ihmisen oikeus olla oma itsensä ja julkisen puolen työntekijöitä on koulutettava kohtaamaan ihmiset yhdenvertaisina, omana itsenään.

On varmasti muitakin tärkeitä arvoja kuin auktoriteettien kunnioittaminen ja tottelevaisuus. Jos puhutaan koulumaailmasta luokkien työrauhaa pitää turvata esimerkiksi luokkakokoja pienentämällä ja puhelinten käyttöä hillitsemällä. Opettajien ja muun kouluhenkilöstön kohtaamaa häirintään on puututtava. Lapsille ja nuorille on opetettava vuorovaikutus-ja tunnetaitoja. Ihan hyvän käytöksen perusasioilla pärjää pitkälle. Vanhempia on myös tuettava kasvatustehtävässään.

Ilmastomuutoksen torjunnassa kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevaa. Tällä hetkellä maailmalla puhaltavat hyvin ilmastonegatiiviset tuulet ja se on huolestuttavaa. Meidän on tehtävä oma osamme ja oltava esimerkkinä, ei jarruna. Hiilineutraalit ratkaisut ovat nyt erittäin ajankohtaisia ja Suomesta löytyy alan osaamista.

Tietysti Suomen etu on tärkeä. Meidän tulee rakentaa omaa maatamme oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi. Mitään tavoitteitamme emme saavuta kuitenkaan yksin. Tarvitsemme hyviä suhteita eri maihin luodaksemme työpaikkoja Suomeen tai turvataksemme rauhaa. Hieno esimerkki on perinteinen Pohjoismainen yhteistyö. Olemme osa monia kansainvälisiä yhteisöjä ja olemme niissä aktiivisen toimijan roolissa. Hyvä niin!

Ympäristö tulee huomioida kaikissa ratkaisuissa. Meidän pitää turvata hyvät elinolosuhteet tuleville sukupolville. Ristiriitaisiin tilanteisiin löytyy varmasti hyviä ratkaisuja tiedolla ja yhteistyöllä. Syntyy myös uusia työpaikkoja kun kehitetään ympäristöä säästäviä ratkaisuja.

Monimutkaisessa maailmassa tarvitaan jaettua johtajuutta. Meillä on juuri nyt näkyvissä historiassa moneen kertaan todistettu ilmiö yksinvaltaisten johtajien tavasta hallita. Heidän toiminnassaan ei ole demokratian häivääkään. Poliittinen päätöksenteko on monitahoinen ilmiö ja yhteiskunnan on tarjottava jokaiselle jäsenelleen mahdollisuus vaikuttaa kotimaansa asioihin.

Väestökehityksen ennusteiden mukaan Suomen väkiluku tulee vähenemään mikäli oletetaan nettomaahanmuutoksi 24 000 henkilöä. Lisäksi työikäisen väestön osuus pienenee. Väestökadon ennustetaan olevan voimakkainta pienissä alle 5000 asukkaan kunnissa. Tätä taustaa vasten koko Suomen asuttuna pitäminen on iso haaste. Kaikille suomalaisille tulee kuitenkin olla yhtäläinen oikeus peruspalveluihin ja turvallisuuteen. Tarvitaan valatakunnallista ja alueellista yhteistyötä, että löydetään jokaisen kunnan vahvuudet ja voimavarat.

Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin on globaali trendi ja se näkyy myös Suomessa. Keski-Suomen kunnista väestöä kasvattivat Jyväskylä, Luhanka, Muurame ja Uurainen. Keski-Suomen väestöstä 70% asuu Jyväskylässä. Kaupungin vetovoimasta ja taloudesta hyötyy koko alue ja valtion talous. Kaupungilla on suuri merkitys maakunnan kehityksen moottorina.