Mari Manninen

Oppilaita on kannustettava ulkoilemaan välitunneilla. Pelejä, liikuntahaasteita ja muita mukavia juttuja voisi kouluissa yhdessä kehitellä. Totaalikielto ei toistaiseksi ainakaan välituntien osalta ole mahdollinen mutta vapaaehtoiseen kännyköiden käytön rajoittamiseen kannattaa pyrkiä.

Palkkakysymykset kuuluvat työmarkkinajärjestöjen kesken. Tosin palkkakuopassa olevien alojen on nykymenossa entistä vaikeampi saada palkkojaan vastaamaan työn vaativuutta ja koulutustasoa. Rekrytointia edistää terveet työtilat, koulutusmyönteisyys ja hyvä työilmapiiri. Myös julkisella työnantajalla on mahdollisuus palkita henkilökuntaa hyvistä työsuorituksista ja tuottavauuden parantamisesta. Tulevaisuudessa tämä voi toteutua vielä paremmin henkilöstörahastojen kautta. Julkisen puolen tulee olla työnantajana vetovoimainen.

Kaikilla lapsilla pitää olla tasapuoliset mahdollisuudet oppimiseen. Palvelujen järjestäminen on kunnan perustehtävä. Kyse on myös arvoista. Meidän on satsattava lasten ja nuorten opetukseen, sillä luomme pohjan osaamiselle ja hyvinvoinnille.

Kunnan tärkeä tehtävä on huolehtia myös kulttuuripalveluista. Kaikilla taidemuodoilla on tehtävänsä ja paikkansa. Monimuotoinen kulttuuri auttaa jäsentämään maailmaa, varsinkin nyt kun uutisvirta herättää pelkoa ja ahdistusta. Kulttuuri tuo iloa ja valoa elämään! Kulttuuri on halpaa ennaltaehkäisevää työtä. Hallituksen toimet ovat heikentäneet kulttuurin elinvoimaa ja kuntien rooli kulttuurielämän säilymisestä monimuotoisena on entistä tärkeämpi. Jyväskylän kulttuuritarjonta on monipuolista ja se on tärkeä vetovoimatekijä. Puolustetaan sen säilymistä.

Kirjastoilla on Suomessa pitkät perinteet: Jyväskylään on perustettu ensimmäinen kirjasto jo 1863. Kirjastopalvelut ovat vapaasti kaikkien kansalaisten käytössä. Kirjastot luovat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Lähikirjastot ovat tärkeä osa alueen viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta. Kirjastot kuuluvat kaikille!

Verojen korotus on yksi vaihtoehto kunnan kireässä taloustilanteessa. Palvelujen liiallisella karsimisella ja leikkauksilla on haitallisia ja vakavia seurauksia. Hyvinvointivaltiota ollaan pohjoismaisessa mallissa ylläpidetty aina verovaroin ja maksutaakkaa jaettu kantokyvyn mukaan. Mielestäni meidän on näin jatkettava edelleen.

Ehdottomasti näin. Vihreän siirtymän avulla saamme kuntaan lisää työpaikkoja ja tuloja.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Suomi on pinta-alaltaan laaja maa. Rakennusmaata pitää etsiä muualta kuin luontoalueilta.

Keski-Suomessa on korkeat työttömyysluvut ja Jyväskylä on kaupunkien kärjessä. Nyky hallituksen politiikka on entisestään kasvattanut työttömien määrää. Paras tapa välttyä veronkorotuksilta on työllisyysasteen nosto. Tiukassa taloustilanteessa maltilliset veronkorotukset ovat yksi vaihtoehto turvata julkiset peruspalvelut. Ne kuuluvat hyvinvointivaltion ytimeen.

Suomessa tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä mutta myös meillä kaikkein suurituloisempien tulot kasvavat eniten. Lahjakkaita ja ahkeria ihmisiä on kaikissa tuloluokissa. Miten heidät huomioidaan? Tuloeroja on myös miesten ja naisten välillä. Johtuvatko lahjakkuudesta vai ahkeruudesta? Tuskin kummastakaan, vaan meillä on edelleen epätasa-arvoa palkkauksessa. Palkkaus tulee kytkeä osaamiseen, koulutukseen ja työn vaativuuteen. Eriarvoisuuden vähentämistä ja osallisuuden lisäämistä edistää kohtuulliset tuloerot.

Markkinoiden osalta valtion toimia ovat valvonta ja markkinavoimien keskittymisen estäminen. Tätä työtä tekee Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Valtion rooli on myös tasapainottaa markkinoiden toimintaa talouden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suuntaan. Myös ympäristömääräykset ovat yksi tapa vaikuttaa markkinoiden toimintaan niin, että vältytään vahingoilta.

Väite sisältää vahvan arvolatauksen ja tämäntyyppisiä väittämiä populistit hyödyntävät viestinnässään. Lähtökohtaisesti sosiaaliturvajärjestelmän tulee kannustaa ja tukea ihmisiä työllistymiseen, koulutukseen ja itsenäiseen elämään. Asiaa on hyvä tarkastella myös tukien käyttäjän näkökulmasta. Sosiaaliturvaan liittyy paljon odotusaikoja, epävarmuutta ja stressiä. Haastavassa elämäntilanteessa tämä sitoo ihmisen voimavaroja. Orpon hallitus uudisti sosiaalietuuksia ja heikensi monien (työttömien, sairaiden, opiskelijoiden) mahdollisuuksia kohtuulliseen elämään. Yhä useampi joutuu nyt turvautumaan toimeentulotukeen ja myös siihen hallitus on valmistelemassa leikkauksia.

Kuntien on pidettävä omistuksessaan kaikki kriittiset palvelut, kuten vesihuolto. Energia -ja sähköverkkoyhtiöiden omistuksien muutokset ovat osin johtaneet kuntien-ja valtion tulojen pienenemiseen ja kuluttajahintojen nousuun. Voitot sitä vastoin siirtyvät usein ulkomaille. Kireässä taloustilanteessa tämä ei ole hyvä hyvä suunta. Kunnan ja hyvinvointialueen tulee arvioida omistuksiaan perustehtävän näkökulmasta. Joitakin palveluja on järkevä vaikkapa yhtiöittää. Julkisia hankintoja tulee toteuttaa niin, että myös pienillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutukseen.

Suomi on avoin, monikulttuurinen maa. Kotikaupungissani Jyväskylässä on aina ollut paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ja nykyään kaupungilla näkee ja kuulee entistä enemmän eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Se tuo kaupunkiin kansainvälistä tunnelmaa. Meillä on perinteisesti hyväksytty eri uskontokunnat ja eletty sopuisasti yhdessä. Niin pitää jatkaa ja tarjota uusille tulokkaille riittävästi tukea ja palveluja kotoutumiseen. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa.

Minulle kristillisyyden perusarvoja ovat ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, lähimmäisen auttaminen ja anteeksianto. Kaikkien uskonnollisia näkemyksiä tulee kunnioittaa, jos ne tukevat rauhan ja tasa-arvon aatetta.

Tämä koskettaa meitä kaikkia. Olemme kaikki erilaisia yhdistelmiä esimerkiksi mieheyttä ja naiseutta. Sukupuolten moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt. Kaikilla ihmisillä pitää olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sukupuolen kokemuksesta riippumatta. Kaikissa palveluissa tulee taata ihmisen oikeus olla oma itsensä ja julkisen puolen työntekijöitä on koulutettava kohtaamaan ihmiset yhdenvertaisina, omana itsenään.

On varmasti muitakin tärkeitä arvoja kuin auktoriteettien kunnioittaminen ja tottelevaisuus. Jos puhutaan koulumaailmasta luokkien työrauhaa pitää turvata esimerkiksi luokkakokoja pienentämällä ja puhelinten käyttöä hillitsemällä. Opettajien ja muun kouluhenkilöstön kohtaamaan häirintään on puututtava. Lapsille ja nuorille on opetettava vuorovaikutus-ja tunnetaitoja. Hyvän käytöksen perusasioilla pärjää pitkälle. Vanhempia on myös tuettava kasvatustehtävässään.

Ilmastomuutoksen torjunnassa kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevaa. Tällä hetkellä maailmalla puhaltavat hyvin ilmastonegatiiviset tuulet ja se on huolestuttavaa. Meidän on tehtävä oma osamme ja oltava esimerkkinä, ei jarruna. Hiilineutraalit ratkaisut ovat nyt erittäin ajankohtaisia ja Suomesta löytyy alan osaamista.

Tietysti Suomen etu on tärkeä. Meidän tulee rakentaa omaa maatamme oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi. Mitään tavoitteitamme emme saavuta kuitenkaan yksin. Tarvitsemme hyviä suhteita eri maihin luodaksemme vaikka työpaikkoja Suomeen tai turvataksemme rauhaa. Hieno esimerkki on perinteinen Pohjoismainen yhteistyö. Olemme osa monia kansainvälisiä yhteisöjä ja olemme niissä aktiivisen toimijan roolissa. Hyvä niin!

Ympäristö tulee huomioida kaikissa ratkaisuissa. Meidän pitää turvata hyvät elinolosuhteet tuleville sukupolville. Ristiriitaisiin tilanteisiin löytyy varmasti hyviä ratkaisuja tiedolla ja yhteistyöllä. Syntyy myös uusia työpaikkoja kun kehitetään ympäristöä säästäviä ratkaisuja.

Monimutkaisessa maailmassa tarvitaan jaettua johtajuutta. Meillä on juuri nyt näkyvissä historiassa moneen kertaan todistettu ilmiö yksinvaltaisten johtajien tavasta hallita. Heidän toiminnassaan ei ole demokratian häivääkään. Poliittinen päätöksenteko on monitahoinen ilmiö ja yhteiskunnan on tarjottava jokaiselle jäsenelleen mahdollisuus vaikuttaa kotimaansa asioihin.

Suomen väestökehityksen ennusteiden mukaan Suomen väkiluku tulee tulee vähenemään mikäli oletetaan nettomaahanmuutoksi 24 000 henkilöä/vuosi. Lisäksi työikäisen väestön osuus pienenee. Väestökadon ennustetaan olevan voimakkainta pienissä alle 5000 asukkaan kunnissa. Tätä taustaa vasten koko Suomen asuttuna pitäminen on iso haaste. Kaikille suomalaisille tulee kuitenkin olla yhtäläinen oikeus peruspalveluihin ja turvallisuuteen. Tarvitaan valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä, että löydetään jokaisen kunnan vahvuudet ja voimavarat elinvoiman säilyttämiseksi.

Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin on globaali trendi ja se näkyy myös Suomessa. Keski-Suomen kunnista väestöä on kasvattaneet Jyväskylä, Luhanka, Muurame ja Uurainen. Maakunnan väestöstä 70% asuu Jyväskylässä. Kaupungin vetovoimasta ja taloudesta hyötyy koko alue ja valtion talous. Kaupungilla on suuri merkitys maakunnan kehityksen moottorina.