Jenni Jäntti

Palveluiden on oltava saavutettavissa lähipalveluina, liikkuvina palveluina tai etäpalveluina huomioiden alueen erityispiirteet. Lähipalvelujen keskittäminen lisää matkakustannuksia ja voi johtaa ongelmien hoitamatta jättämiseen erityisesti syrjäseuduilla. Sairaaloiden on varmistettava potilasturvallisuus ja tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta erikoissairaanhoidon palvelut ovat joustavasti saatavilla kaikille.

Mielenterveyspalveluiden painopiste on siirrettävä erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn, ja palveluita on tarjottava nopeasti matalan kynnyksen ratkaisuina, joihin pääsee ilman lähetettä.

Hyvinvointialueiden on huolehdittava pelastustoimen palvelutasosta ja avun nopeasta saatavuudesta yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Pelastustoiminnan, ensihoidon ja sosiaali- ja terveydenhuollon välisen yhteistyön on oltava saumatonta, ja sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä on tuettava.

Hyvinvointialueiden on varmistettava, että perusterveydenhuollon palvelut ovat saavutettavissa lähipalveluina, liikkuvina palveluina tai etäpalveluina, ja mielenterveyspalveluiden painopiste on siirrettävä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Laadukas työnantajapolitiikka ja riittävät resurssit ovat keskeisiä henkilöstön hyvinvoinnin ja perusterveydenhuollon toimivuuden kannalta.

Meidän täytyy pitää huolta heistä, jotka eivät vielä voi pitää huolta itsestään. Lastensuojelun voitontavoittelu on tämän irvikuva. Suomalainen yhteiskunta maksaa lastensuojelun palveluista noin miljardi euroa vuodessa. Ala on siirtynyt vahvasti suurten yritysten käsiin, jotka takovat voittoa lasten edun kustannuksella. Yksikään lapsi ei ansaitse tulla typistetyksi vain numeroksi tilastossa tai talousarviossa, vaan ansaitsee tulla kohdatuksi omana itsenään. Valitettavasti tämä on mahdollista vain silloin, kun tarjoamme itse nämä palvelut ja pystymme varmistamaan niiden laadun.

Väestön vanhetessa on tärkeää, että vanhustenhoitoon on varattu riittävät resurssit hyvinvointialueen omasta palveluntuotannosta. Palveluiden ostaminen yksityisiltä on kalliimpaa, eikä palvelun laadusta voida olla varmoja.

Ensimmäinen keino työntekijäpulan ratkaisuun on työolojen parantaminen - ei pahentaminen. Valtioneuvoston viimevuotisen raportin mukaan suomalaisista sotealan tutkinnon suorittaneista lähes viides työskentelee muissa ammateissa. Alanvaihtoa harkitsee jopa 90% työntekijöistä - merkittävimmiksi syiksi nousee palkka, kiire ja tyytymättömyys johtamiseen. Hallitus leikkaa systemaattisesti julkisesta terveydenhuollosta, jolloin ammattilaisten mahdollisuus tehdä työnsä kavenee entisestään. Tähän ei voi suostua. Työehdot ja -olot täytyy korjata eikä kärrätä Suomeen työvoimaa, joka ei osaa kieltä tai tunne oikeuksiaan.

Hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet toimintansa ja työtapoja sekä parhaita toteutusmenetelmiä etsitään yhä. Yhdistyminen sekoittaisi pakan taas levälleen ja toisi lisäkustannuksia.

Koska eduskunnan enemmistö kaatoi maakuntaveron, ovat hyvinvointialueet valtion varassa palveluiden rahoittamisessa. Hyvinvointialueiden päättäjiltä olisi silti vastuutonta heikentää palveluita entisestään oikeistohallituksen kiristykseen vastatakseen.

Verotusoikeus lisäisi alueiden sekä aluevaltuutettujen päätäntämahdollisuuksia oman alueen tulevaisuudesta. Tämä pitää kuitenkin tehdä niin, ettei kokonaisveroaste nouse.

Kuntaliiton kuntalaistutkimuksen mukaan "Palvelut ovat turkulaisille tärkeämpiä kuin verojen karsinta". Olen täysin samaa mieltä. Julkiset palvelut täytyy kuitenkin tuottaa jotenkin - pidemmällä tähtäimellä näiden palveluiden ostaminen yksityiseltä tulee kalliimmaksi kuntalaisten lompakoille.

Perhetausta sekä perheen vauraus vaikuttavat ihmisen taloudelliseen asemaan tutkitusti lahjakkuutta ja ahkeruutta enemmän. Tulotaso ei näin ollen kerro mitään ihmisen lahjakkuudesta tai ahkeruudesta.

Julkisen vallan on ylläpidettävä yhteisiä pelisääntöjä markkinoiden luotettavalle toiminnalle sekä pedattava mahdollisuuksia kokeilla ja kehittää uusia liikeideoita. Julkisen vallan on myös itse luotava ja muovattava markkinoita julkisten yhtiöiden ja rahoituksen keinoin.

Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia EU:lta sosiaaliturvan riittämättömästä tasosta. Sosiaaliturvan tasomme on myös Pohjoismaiden alhaisin. Nykyhallitus on rapauttanut sosiaaliturvajärjestelmäämme entisestään, jolloin yhä useampi on joutunut turvautumaan viimesijaiseen etuuteemme - toimeentulotukeen. Riittävä sosiaaliturva estää syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta. Nykyistä sosiaaliturvaviidakkoa tulisi yhdenmukaistaa ja helpottaa - esimerkiksi perustulolla - jotta yksilön aika ei menisi enää sosiaaliturvan kiemuroissa selviytymiseen. Tämä säästää niin yhteiskunnan kuin yksilönkin voimavaroja sekä vapauttaa aikaa luovuuteen, lepäämiseen ja tekemiseen.

Luonnollisten monopolien kuten sähkön ja veden tulisi olla julkisomisteisia, jotteivat niistä saatavat tuotot valu ulkomaisille yrityssijoittajille. Turun kunnan palveluita ei tule altistaa monikansallisten yritysten kylttymättömälle voitontavoittelulle.

Suomi on aina ollut monikulttuurinen. Sen lisäksi että monikulttuurisuus on rikkaus, nykyinen väestörakenteemme tarkoittaa, että tarvitsemme entistä enemmän työvoimaa muualta.

Riippuupi siitä mitä kristillisillä arvoilla tarkoitetaan. Lähimmäisenrakkauden ja huonompiosaisista huolehtimisen tulisi kuulua poliittisen päätöksenteon ytimeen. Kristillisten arvojen (kuten minkään muunkaan) ei kuitenkaan tulisi ajaa tutkitun tiedon edelle. Voimme esimerkiksi nähdä Trumpin Yhdysvalloista, miten kristillisten arvojen varjolla rapautetaan demokratiaa ja heikennetään ihmisten oikeuksia ja vapautta päättää omasta elämästään.

Oikeus määritellä oma sukupuolensa on ihmisoikeus. Ihannetilanteessa juridinen sukupuoli on ilmoitusasia. Kahden juridisen sukupuolen ohella on otettava käyttöön kolmas sukupuolimerkintä, joka tunnustaisi ei-binääristen sukupuolien ja ihmisten olemassaolon.

Empatia ja kriittinen ajattelu ovat tärkeimpiä taitoja, joita lapsen tulee oppia.

Ilmastokriisi ei tunne valtion rajoja. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 7,7 tonnia / vuosi. Kestävä taso hiilidioksidipäästöille olisi noin 2,5 tonnia vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että riippumatta muiden maiden teoista, meillä on paljon tehtävää kotimaassakin.

Suomen ja suomalaisten etu on usein myös Euroopan etu. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Suomi ole vain yhden kansan kotimaa: Suomen alueella asuviin saamelaisiin kohdistuvat ihmisoikeusrikkomukset pitää lopettaa ja saamelaiskäräjälain on toteuduttava.

Kuolleella planeetalla ei ole talouskasvua.

Demokratia on kaiken päätöksenteon perusta. Vahvan johtajan ihannointi johtaa demokratian ja kansalaisyhteisön äänen vähättelyyn.

Valitettavasti kaikesta koituu kustannuksia. On hyväksi Suomen kriisinkestävyydelle, että pidämme maamme asutettuna.

Kaupungeissa ja kasvukeskuksissa on omat hyvät puolensa.