Jenni Jäntti

Digiloikka ja kännykät ovat tulleet jäädäkseen. Niiden käyttöä voi toki yrittää kieltää, mutta eiväthän edes opettajat vietä päiväänsä ilman kännykkää ;)

Varhaiskasvatuksen kiristyvät vaatimukset tarkoittavat sitä, että ammattilaisia on pakko hankkia lisää. Palkankorotuksista ei liene haittaa, mutta myös työoloja sekä nykyisen henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksia täytyy parantaa.

Minun kunnassani kaikista pidetään huolta - erityisesti heistä, jotka eivät voi pitää huolta itsestään. Kunnassamme on tällä hetkellä hyvin alhainen veroprosentti (7,1%) verrattuna muihin yhtä suuriin kaupunkeihin (Oulu 8,1%, Jyväskylä 8,1% ja Kuopio 8,1%). Myös esimerkiksi Tampereella, joihin meitä usein verrataan, on Turkua korkeampi veroprosentti (7,6%). Alhainen veroprosentti ei kuitenkaan ole vetovoimatekijä, jos se tarkoittaa että kunnan palveluvalikoima on suppea ja rapautunut. Haluamme kuntaamme turkulaisia, jotka jäävät tänne myös pidemmäksi aikaa. Yksi parhaista tavoista saavuttaa tämä on varmistaa, että lapsiperheet saavat täältä kaiken tarvitsemansa - joka tilanteessa.

Kunnat ovat merkittävä voimavara kulttuurin valtakunnallista kurjistamispolitiikkaa vastaan. Siinä missä Turku tukee tällä hetkellä Kaupunginteatteria ja Filharmonista orkesteria, tukee se myös pienempien teattereiden harrastustoimintaa ja kulttuurin opetusta. Kulttuuri on paras vetovoimatekijä, joka tuo kaupunkiin niin matkailijoita kuin uusia asukkaitakin. Tämä parantaa kaupungin ja yritysten taloudellista vakautta.

Jopa 20% lapsistamme lukee niin huonosti, ettei pärjää arjessa lukutaidollaan. Tämä on huolestuttavaa. Koulujen lisäksi kirjastot edistävät lukemista - jo ihan kirjastolainkin mukaan.

Kuten jo aiemmassa kysymyksessä kerroin: Kunnassamme on tällä hetkellä hyvin alhainen veroprosentti (7,1%) verrattuna muihin yhtä suuriin kaupunkeihin (Oulu 8,1%, Jyväskylä 8,1% ja Kuopio 8,1%). Myös esimerkiksi Tampereella, joihin meitä usein verrataan, on Turkua korkeampi veroprosentti (7,6%). Turku on yrittänyt jo vuosia kilpailla verrokkikuntiensa kanssa veroprosentin alhaisuudella, samalla rapauttaen palvelutarjontaansa. Alhainen veroprosentti ei ole vetovoimatekijä, jos se tarkoittaa että kunnan palveluvalikoima on suppea ja rapautunut. Haluamme kuntaamme turkulaisia, jotka jäävät tänne myös pidemmäksi aikaa.

Turku Energia pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2029 mennessä. Jotta tämä onnistuisi ja voisimme siirtyä uusiutuviin, kotimaisiin ja kriisinkestäviin vaihtoehtoihin, tarvitsemme lisää vihreän siirtymän investointeja.

Segregaation torjunta hyödyntää meitä kaikkia. Eriytymistä torjutaan parhaiten kaavoittamalla tuetun asumisen kohteita myös niille alueille, joille hyväosaisuus on tiivistynyt. Lisäksi asumisen kohtuuhintaisuutta tulee edistää kaikkialla.

Turun väestönkasvu on ollut räjähdysmäistä viimeisen parin vuoden aikana.

Riippuupi mitä tässä tarkoitetaan "luontoalueella". Kaupunkimetsiä sekä riittäviä viheralueita pitää ehdottomasti suojella, sillä luonnossa liikkuminen ja luonnonläheisyys parantaa todistetusti hyvinvointia. Kasvava kaupunki kuitenkin tarvitsee tilaa ympärilleen, joten kaavoituksessa täytyy ottaa huomioon niin uudet asuinalueet kuin riittävät luontoalueetkin. Ensisijaisesti tulisi tiivistää nykyistä rakennuskantaa, kuten esimerkiksi Kupittaa/itäharjun alueelle on suunnitteilla.

Kuntaliiton kuntalaistutkimuksen mukaan "Palvelut ovat turkulaisille tärkeämpiä kuin verojen karsinta". Olen täysin samaa mieltä. Julkiset palvelut täytyy kuitenkin tuottaa jotenkin - pidemmällä tähtäimellä näiden palveluiden ostaminen yksityiseltä tulee kalliimmaksi kuntalaisten lompakoille.

Perhetausta sekä perheen vauraus vaikuttavat ihmisen taloudelliseen asemaan tutkitusti lahjakkuutta ja ahkeruutta enemmän. Tulotaso ei näin ollen kerro mitään ihmisen lahjakkuudesta tai ahkeruudesta.

Julkisen vallan on ylläpidettävä yhteisiä pelisääntöjä markkinoiden luotettavalle toiminnalle sekä pedattava mahdollisuuksia kokeilla ja kehittää uusia liikeideoita. Julkisen vallan on myös itse luotava ja muovattava markkinoita julkisten yhtiöiden ja rahoituksen keinoin.

Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia EU:lta sosiaaliturvan riittämättömästä tasosta. Sosiaaliturvan tasomme on myös Pohjoismaiden alhaisin. Nykyhallitus on rapauttanut sosiaaliturvajärjestelmäämme entisestään, jolloin yhä useampi on joutunut turvautumaan viimesijaiseen etuuteemme - toimeentulotukeen. Riittävä sosiaaliturva estää syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta. Nykyistä sosiaaliturvaviidakkoa tulisi yhdenmukaistaa ja helpottaa - esimerkiksi perustulolla - jotta yksilön aika ei menisi enää sosiaaliturvan kiemuroissa selviytymiseen. Tämä säästää niin yhteiskunnan kuin yksilönkin voimavaroja sekä vapauttaa aikaa luovuuteen, lepäämiseen ja tekemiseen.

Luonnollisten monopolien kuten sähkön ja veden tulisi olla julkisomisteisia, jotteivat niistä saatavat tuotot valu ulkomaisille yrityssijoittajille. Turun kunnan palveluita ei tule altistaa monikansallisten yritysten kylttymättömälle voitontavoittelulle.

Suomi on aina ollut monikulttuurinen. Sen lisäksi että monikulttuurisuus on rikkaus, nykyinen väestörakenteemme tarkoittaa, että tarvitsemme entistä enemmän työvoimaa muualta.

Riippuupi siitä mitä kristillisillä arvoilla tarkoitetaan. Lähimmäisenrakkauden ja huonompiosaisista huolehtimisen tulisi kuulua poliittisen päätöksenteon ytimeen. Kristillisten arvojen (kuten minkään muunkaan) ei kuitenkaan tulisi ajaa tutkitun tiedon edelle. Voimme esimerkiksi nähdä Trumpin Yhdysvalloista, miten kristillisten arvojen varjolla rapautetaan demokratiaa ja heikennetään ihmisten oikeuksia ja vapautta päättää omasta elämästään.

Oikeus määritellä oma sukupuolensa on ihmisoikeus. Ihannetilanteessa juridinen sukupuoli on ilmoitusasia. Kahden juridisen sukupuolen ohella on otettava käyttöön kolmas sukupuolimerkintä, joka tunnustaisi ei-binääristen sukupuolien ja ihmisten olemassaolon.

Empatia ja kriittinen ajattelu ovat tärkeimpiä taitoja, joita lapsen tulee oppia.

Ilmastokriisi ei tunne valtion rajoja. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 7,7 tonnia / vuosi. Kestävä taso hiilidioksidipäästöille olisi noin 2,5 tonnia vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että riippumatta muiden maiden teoista, meillä on paljon tehtävää kotimaassakin.

Suomen ja suomalaisten etu on usein myös Euroopan etu. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Suomi ole vain yhden kansan kotimaa: Suomen alueella asuviin saamelaisiin kohdistuvat ihmisoikeusrikkomukset pitää lopettaa ja saamelaiskäräjälain on toteuduttava.

Kuolleella planeetalla ei ole talouskasvua.

Demokratia on kaiken päätöksenteon perusta. Vahvan johtajan ihannointi johtaa demokratian ja kansalaisyhteisön äänen vähättelyyn.

Valitettavasti kaikesta koituu kustannuksia. On hyväksi Suomen kriisinkestävyydelle, että pidämme maamme asutettuna.

Kaupungeissa ja kasvukeskuksissa on omat hyvät puolensa.