Minnamaria Salminen

Jokaisen kunnan terveydenhuollon toimipisteen säilyttäminen voi tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä. Kun asukkaat pääsevät nopeasti ja helposti tarvittaviin terveyspalveluihin, se voi vähentää vakavampien sairauksien ja erikoissairaanhoidon tarvetta, mikä vähentää kokonaiskustannuksia.

Ihmiset eivät parane jonoissa. Hoitoa pitää saada silloin kun sitä tarvitsee. Jo nyt ihmisillä ei ole uskoa siihen, että lääkärille pääsee silloin kun on tarve. Ei voi olla niin, että lääkärille pääsyä joutuu odottamaan monta kuukautta.

Paikallisesti tiedetään, mitä alueella tarvitaan.

Lisäämällä palveluseteleiden käyttöä voidaan lyhentää hoitojonoja, tarjota enemmän valinnanvapautta ja tehostaa terveyspalveluiden tarjontaa kilpailun kautta. Tämä voi parantaa terveydenhuollon saatavuutta ja laatua sekä tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä. Toisaalta palveluseteleiden käytön lisääminen voi aiheuttaa eriarvoisuutta terveyspalveluiden saatavuudessa, vaikeuttaa palveluiden laadun ja hinnan valvontaa, lisätä kustannusten hallinnan haasteita ja heikentää julkisten terveyspalvelujen resursseja.

Verorahoja ei tulisi käyttää yksityisten terveyspalveluiden rahoittamiseen. Julkiset varat tulisi suunnata pääsääntöisesti julkisesti tuotettuihin terveyspalveluihin. Julkinen raha tulisi käyttää vahvistamaan julkisia terveyspalveluita ja näin varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on tasavertainen pääsy näihin palveluihin.

Mielenterveyspalveluiden tarve ei katso ikää, eikä missään nimessä voida asettaa avun saamiselle ikärajoja. Toki nuorten mielenterveysongelmiin pitää päästä pureutumaan mahdollisimman pian ja varhaisessa vaiheessa.

Pienten neuvoloiden säilyttäminen on tärkeää, koska ne tarjoavat lähellä kotia olevia terveyspalveluita perheille ja lapsille. Ne voivat olla ensisijaisia paikkoja, joissa lapset saavat rokotuksia, terveysseurantaa ja muuta ennaltaehkäisevää hoitoa. Näiden palveluiden helppo saavutettavuus on tärkeää, jotta perheet voivat saada tarvitsemaansa tukea ja neuvontaa lapsen kehityksen kaikissa vaiheissa.

Vaikka hammashoidon jonot voisivat hetkellisesti pidentyä, koululaisten tarkastusten lisääminen voi tuoda pitkän aikavälin hyötyjä suun terveyden ylläpidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä ja sitä kautta kustannusten hillitsemisessä

Tarjoamalla alle 25-vuotiaille maksutonta ehkäisyä voidaan ehkäistä ei-toivottuja raskauksia, parantaa nuorten seksuaaliterveyttä ja edistää tasa-arvoa. Maksuton ehkäisy voi olla merkittävä investointi nuorten naisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Pitkäaikaishoivapaikkojen määrän vähentäminen on kestämätön tilanne, koska kotihoitoon ei olla panostettu vastaavasti. Tällä hetkellä Suomessa 3000 vanhusta jonottaa pitkäaikaishoivapaikkaa, vaikka yksityisllä palveluntuottajilla on vapaita paikkoja. Vanhuksia ei saa käyttää säästöjen välineenä! Vanhusten pitäminen liian pitkään kotihoidossa johtaa heikompaan hoidon laatuun, lisääntyneisiin tapaturmiin, yksinäisyyteen, omaishoitajien kuormitukseen ja pitkäaikaisen hoidon tarpeen kasvuun. On tärkeää varmistaa, että vanhukset saavat tarvitsemansa hoidon ja tuen oikea-aikaisesti, oli kyseessä kotihoito tai ympärivuorokautinen hoiva.

Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen asettaminen seitsemään hoitajaan kymmentä hoidettavaa kohden tarkoittaa, että hoidon laatu ja turvallisuus paranevat, kun hoitajia on riittävästi vastaamaan hoidettavien tarpeisiin. Tämä vähentää myös hoitajien työkuormitusta, parantaa heidän työolojaan ja varmistaa, että iäkkäät saavat tarvitsemansa hoivan ja tuen. Riittävä hoitajamitoitus vähentää myös virheiden ja laiminlyöntien riskiä sekä edistää hoidettavien hyvinvointia ja elämänlaatua.

Jos yli 65-vuotiaiden pääsy yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla otetaan pysyvästi käyttöön, se voi parantaa terveyspalvelujen saatavuutta ja lyhentää hoitojonoja. Haittoja voivat olla julkisen talouden kustannusten kasvu, eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa ja julkisten palveluiden resurssien heikentyminen. Taloudelliset ja laadulliset vaikutukset tulee arvioida huolellisesti ennen päätöksen tekemistä.

Mikäli tällainen kirjaus tehtäsiin, edellyttäisi se sitä, että hoitajilla olisi realistisesti tarpeeksi aikaa toteuttaa tällaista. Inhimillsesti vanhuksia ajatellen tämä olisi hyvä asia.

Tuomalla hoitajia Suomeen ulkomailta voidaan lievittää kotimaisen hoitohenkilöstön puutetta ja varmistaa riittävä hoitohenkilöstö terveydenhuollossa. Tämä voi parantaa hoitopalvelujen saatavuutta ja laatua, erityisesti silloin, kun kotimaisten hoitajien määrä ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Ulkomaisten hoitajien palkkaamisessa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että he saavat riittävästi tukea ja koulutusta integroitumiseen ja työskentelyyn Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Tämä on yksi keino, mutta olisi hyvä pohtia myös muita ratkaisuja, kuten työolojen parantamista ja palkkauksen kilpailukykyä, jotta hoitoalalle saataisiin houkuteltua enemmän kotimaisia työntekijöitä.

Suomen kielen tai ruotsin kielen taito on lääkäreille ja hoitajille tärkeää, koska se varmistaa hyvän kommunikaation potilaiden kanssa, parantaa potilasturvallisuutta ja lisää potilaiden luottamusta hoitoon. Tämä puolestaan johtaa parempiin hoitotuloksiin ja tyytyväisyyteen. Kielen osaaminen on siten olennainen osa laadukasta terveydenhuoltoa.

Lääkäreiden velvoittaminen työskentelemään julkisella sektorilla kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen voisi parantaa julkisen terveydenhuollon saatavuutta ja vähentää henkilöstövajetta. Tämä voisi myös tarjota nuorille lääkäreille arvokasta työkokemusta ja auttaa tasoittamaan terveyspalveluiden saatavuutta eri alueilla.

Ei voi olla niin, että vuokralääkäreiden käytön vuoksi hyvinvointialueiden talous heikkenee. Hintakatto voisi auttaa hallitsemaan keikkalääkäreiden palkkakustannuksia ja varmistamaan, että terveydenhuollon resurssit käytetään tehokkaasti. Tämä voisi estää kohtuuttomien palkkioiden maksamisen ja tasata palkkaeroja eri alueilla, mikä parantaisi terveydenhuollon taloudellista kestävyyttä.

Rahoitus ei muuttuisi tällaisella siirrolla, nämäkin palvelut pystytään turvaamaan paremmin hyvinvointialuetasolla.

Kaikilta pelastajilta vaadittava pelastusalan tutkinto varmistaa, että heillä on tarvittavat tiedot ja taidot hoitaa tehtäviään tehokkaasti ja turvallisesti. Tämä parantaa pelastustoiminnan laatua ja luotettavuutta sekä vähentää virheiden ja onnettomuuksien riskiä. Vaikka tämä voisi vaikeuttaa työvoiman saantia lyhyellä aikavälillä, se voi pitkällä aikavälillä parantaa pelastustoimen mainetta ja houkutella alalle pätevämpiä ja motivoituneempia henkilöitä.

Hyvinvointialueiden verotusoikeuden käyttöönotto voisi turvata palveluiden rahoituksen ja varmistaa, että resursseja on riittävästi kattamaan asukkaiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarpeet. Tämä voisi parantaa alueellista tasa-arvoa ja mahdollistaa paremman palveluiden saatavuuden eri puolilla maata. Olisi kuitenkin tärkeää harkita tarkkaan verotusoikeuden vaikutuksia kokonaistalouteen ja varmistaa, että se ei johda kohtuuttomaan veronkorotukseen asukkaille.

Terveydenhuolto tulee turvata muilla keinoilla kuin verotuksen nostamisella.

Julkisen rahoituksen käyttäminen näihin lääkkeisiin voi auttaa hoitamaan ylipainoon liittyviä terveysongelmia ja vähentää pitkän aikavälin kustannuksia, jotka liittyvät lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja sydänsairauksiin. Toisaalta julkisia varoja tulisi käyttää ensisijaisesti muihin terveydenhuollon tarpeisiin.

Säästösyyt eivät voi KOSKAAN olla peruste tällaiseen priorisointiin. Jokaisen ihmisen terveys ja henki on yhtä arvokas.

Johtajien määrän karsiminen hyvinvointialueilla voisi tehostaa hallintoa ja vapauttaa resursseja suoraan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden parantamiseen. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että tämä ei heikennä palveluiden johtamista ja organisointia, jotta palveluiden laatu ja tehokkuus säilyvät korkeina.

Tämä voi heikentää aluevaltuustojen toimintaa ja päätöksenteon tehokkuutta. Jos kansanedustajien ei sallita olla ehdolla aluevaaleissa, aluevaltuustot voisivat keskittyä enemmän paikallisiin asioihin ja saada jäsenikseen henkilöitä, jotka ovat enemmän sitoutuneita alueelliseen päätöksentekoon. Tämä voisi parantaa aluevaltuustojen toimintaa ja varmistaa, että kokouksiin osallistuvat jäsenet ovat aktiivisia ja sitoutuneita.

Vaativasta työstä tulee saada riittävä palkka.

Tähän ei voi ottaa kantaa vielä, kun hyvinvointialueet ovat vasta matkansa alussa.

Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkauttaminen voi aiheuttaa ongelmia ison alueen asukkaille, koska hoidon saatavuus yöllä heikkenee ja matkustusmatkat pitenevät. Tämä voi rasittaa potilaita ja heidän perheitään sekä lisätä OYS:n päivystysyksiköiden kuormitusta.

Raahesta on Ouluun kohtuullinen matka, joten OYS:n päivystyksen käyttäminen on helpompaa kuin Oulaskankaan kohdalla.

Huumeiden käyttöhuoneen perustaminen Ouluun voisi tarjota turvallisen ja valvotun ympäristön huumeiden käyttäjille, mikä vähentäisi yliannostuskuolemia ja vähentäisi huumeiden käytön aiheuttamia haittoja julkisilla paikoilla. Käyttöhuoneissa voitaisiin myös tarjota terveysneuvontaa ja tukea, mikä edistäisi käyttäjien ohjaamista hoitoon ja kuntoutukseen. Huumeiden käyttö on riippuvuussairaus ja näitä henkilöitä pitäisi auttaa eri tavalla kuin nyt. Tällä hetkellä heidät sanktioidaan ja ajatellaan että ovat itse aiheuttaneet oman ahdinkonsa.