Noora Ylimys

Hyvinvointialueiden on arvioitava etäisyyksien ja saavutettavuuden vaikutukset palveluiden käyttöön. Erikoistason palveluita kannattaa keskittää tasapainottaen potilaiden tarpeet, saavutettavuus ja väestöpohja. Huono keskittäminen voi aiheuttaa pitkiä välimatkoja, odotusaikojen kasvua ja palveluiden ruuhkautumista. Liikkuvia palveluita, erityisesti sosiaalipalveluissa, on hyödynnettävä ja kehitettävä laajemmin.

Tähän panostaminen ei saisi olla pois muilta, mutta mielenterveyspalveluihin kohdentaminen on erittäin tärkeää. Nopea hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa on tärkeää mielenterveyspalveluiden toimivuudelle. Suomessa hoito painottuu yhä erikoissairaanhoitoon, ja perustason mielenterveyspalvelut, erityisesti lapsille ja nuorille, ovat puutteellisia. Digitaalisia ensivaiheen palveluita on tarjottava helposti saataville.

En haluaisi laittaa näitä vaakakuppiin vastakkain - kumpikaan ei ole toistaan vähempiarvoinen osa-alue. Pelastuspalvelut ovat keskeisiä turvallisuuden ja varautumisen kannalta, mutta niihin ohjataan kuitenkin vain pieni osa rahoituksesta. Ambulanssin tai palokunnan tarve voi tulla missä tahansa, joten pelastustoimen palvelutason ja toimintaedellytysten varmistaminen on tärkeää kaikkialla Suomessa. Jos pelastustoimen budjetin turvaaminen edellyttäisi vähennystä sote-palveluista, ollaan tehty jotain todella väärin jo aiemmin.

Perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita on vahvistettava, jotta kiireettömään hoitoon pääsy alle 14 vuorokaudessa toteutuisi. Tämä ei saa heikentää erikoissairaanhoidon toimivuutta, vaan sen on perustuttava palvelun vaikuttavuuteen. Perustasolla on lisättävä erikoistason konsultaatioita, sillä panostukset sinne voivat tuoda säästöjä erikoissairaanhoidosta. Sairaaloiden ja perustason palveluiden henkilöstörakenteet ovat erilaisia, joten henkilöstön siirtäminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Palvelut on järjestettävä lapsen etu ja jatkuvuus edellä. Sijoitetuille lapsille on tarjottava tarpeita vastaavat palvelut. Lastensuojelussa on painotettava ennaltaehkäisyä ja perhekeskeisyyttä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja huostaanottojen vähentämiseksi. Varhaisella tuella vahvistetaan perheitä ja lapsia kotona. Mikäli oma palvelutuotanto on riittämätöntä, sitä kannattaa kehittää.

Ikäihmisille on turvattava tarpeidensa mukaiset palvelut ja hoivapaikat. Vanhuspalveluissa on panostettava kuntoutukseen, yhteisölliseen asumiseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Yhteisöllisen asumisen tulee parantaa elämänlaatua eikä heikentää hoivaa. Riittävä kotihoito ja yksilöllinen kuntoutus voivat vahvistaa hyvinvointia ja lykätä raskaamman hoivan tarvetta. Ympärivuorokautisen hoivan tarve on turvattava silloin, kun sitä tarvitaan.

Henkilöstöpulaan on vastattava monipuolisella keinovalikoimalla, joista yksi on ulkomainen työvoima.

Ei ole nyt ajankohtainen asia.

Hallituksen on huolehdittava, että hyvinvointialueilla on riittävä rahoitus ja mahdollisuus toimia.

Ei ole nyt ajankohtainen asia.

Kuumasairaalan tarve lienee kiistaton, joten hankkeen valmistelu on hyvä käynnistää.

En tunne Rauman Steniuksenkadun hankkeen tilannetta riittävän hyvin ottaakseni tässä kantaa tarkemmin. Asiaan pitää saada lisätietoja.

Jossain muodossa kyllä. Henkilökohtaisia tapaamisia ei liene mahdollista tarjota näillä resursseilla. Hoitoonpääsy tulisi kuitenkin toteuttaa esim. digipalveluja hyödyntäen niiden kohdalla, joilta sellaisten käyttö onnistuisi.

En tunne ryhmärahan taustoja, perusteita ja käyttötarkoitusta ottaakseni tarkemmin kantaa.

Ei kotihoidon lisääminen saa poistaa ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Näiden vaihtoehtojen ei pidä olla kilpailuasetelmassa keskenään. Vanhusten omaa toivetta asumisesta tulee pystyä kunnioittamaan.

Veronkorotus voi tulla kyseeseen vain, jos sen suhde leikkauksiin on puntaroitu tarkoin. Mieluummin kuitenkin näkisin, että menot tutkitaan perusteellisesti ja haetaan tasapaino sitä kautta.

Yhteiskunnat, joissa tuloerot pysyvät kohtuullisina, ovat usein vakaimpia. Tuloerojen kaventaminen edellyttää oikeudenmukaista tulonjakoa ja riittävän toimeentulon turvaamista.

Markkinatalouden on palveltava kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla, jossa lopputulokset edistävät tasapuolisuutta.

Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi kannustaa työllistymiseen, osaamisen kehittämiseen ja itsenäiseen pärjäämiseen. Etuuksien ja palveluiden on tuettava toisiaan ja vastattava yksilöllisiin tarpeisiin. Orpon hallituksen leikkaukset, kuten työttömyysturvan ja asumistuen heikennykset, ovat lisänneet köyhyyttä ja vaikeuttaneet pienituloisten asemaa. Tosiseikka on kuitenkin se, että sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole Suomessa helppoa. Monilla tilanne vaatii jokapäiväistä selviytymistä. Yhteiskunnan tulisi kyetä puuttumaan asioihin riittävän ajoissa, jolloin näitä kysymyksiä ei tarvitsisi pohtia. Avainsanoja ovat: Ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen. Riittävät mielenterveys- ja päihdetyön palvelut.

Kriittinen infrastruktuuri tulisi pitää itsellä. Porissa näemme tulevaisuudessa sen, oliko omistuksen vähentäminen kannattavaa. Toivottavasti oli.

Avoimin mielin on tulevaisuus kohdattava, mutta monikulttuurisuuden ja monimuotoisuuden lisääntyminen on myös haaste, jonka mahdolliset varjopuolet on huomioitava.

Itse olen saanut kristillisen kasvatuksen ja kunnioitan ja kuuntelen kaikkia uskonnollisia näkemyksiä ja ajatuksia.

En selvästikään tiedä tästä aiheesta riittävästi, sen huomaan esim. lukiessani sukupuolen moninaisuudesta. Olen kohdannut työssäni hyvin paljon erilaisia ihmisiä, enkä ole koskaan pohtinut esim. heidän sukupuoltaan niin, että se olisi vaikuttanut puheena olevaan asiaan. Minulle jokainen on samanarvoinen ihminen sukupuolestaan riippumatta.

Lapsen tulee totella ja kunnioittaa vanhempiaan, mutta tärkeänä pidän erityisesti myös sitä, että vanhemman tulee myös kunnioittaa lasta. Vanhemman tulee myös opettaa lapselle miten muut ihmiset kohdataan. On väärin sanoa, että tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen olisivat tärkeimmät arvot. Moni muu arvo on yhtä tärkeä.

Suomen on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, mutta on naiivia kuvitella, että Suomen ratkaisut olisivat maailmaa mullistavia. Tekoja, jotka tuottavat tulosta joskus tulevaisuudessa, mutta vain, jos muutkin maat sitoutuvat ja toteuttavat päästöohjelmia.

Meidän tulee huomioida myös kansainväliset sopimukset, mutta ei suomalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja.

Poliittinen johtajuus ja päätöksenteko ovat monimutkaisia, eikä niitä voi yksinkertaistaa vahvojen tai heikkojen johtajien perusteella. Tärkeintä on turvata demokratia, jakaa vastuuta ja keskustella. Sosialidemokratia pohjautuu demokratiaan, hyvinvointiin ja yhteistyöhön, taaten jokaiselle äänen yhteiskunnassa.

Suomea tulee kehittää kokonaisuutena hyödyntäen eri alueiden vahvuuksia. Tämä edellyttää alueiden erityispiirteiden huomioimista ja kuntien perusrahoituksen varmistamista. Alueiden voimavarat ja elinvoimaisuus vaihtelevat sekä niiden välillä että sisällä, mikä on otettava huomioon kehitystyössä. Kaikki eivät halua asua suurkaupungissa, toiset taas eivät halua syrjäseudulle.

Suomen kaupungistuminen tuo mukanaan sekä etuja että haasteita. Se voi edistää talouskasvua, parantaa palveluita ja infrastruktuuria sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Toisaalta se voi lisätä alueellista epätasa-arvoa, asumiskustannuksia ja ympäristökuormitusta sekä aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Tasapainoinen suunnittelu on avain kaupungistumisen hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi.