Päätöksenteko ei ole yhden asian ajamista, vaan on oltava kiinnostunut kaikista eteen tulevista asioista.
Sosiaalinen media:
Ikä:
49
Sukupuoli:
Nainen
Paikkakunta:
Pori
Postinumeroalue:
28100, Pori Keskus
Ammatti:
maankäyttöneuvottelija
Koulutus:
Alempi korkea-aste
Kielitaito:
suomi, englanti
Kuvausteksti:
Olen 49-vuotias syntyperäinen porilainen. Olen perheenäiti, jääkiekkovalmentajan puoliso ja toimin Porin kaupungin maapolitiikkatiimin neuvottelijana infrajohtamisen yksikössä. Asumme Porin ydinkeskustassa. Koulutukseltani olen mm. yritysjuridiikkaan suuntautunut oikeustradenomi ja opiskelen työni ohessa johtamisen yamk-tutkintoa.
En arastele näkemysteni esiin tuomista, enkä epäröi nostaa esiin mahdollisia epäkohtia. Kärkiteemoja ehdokkaalla voi toki olla, mutta päätöksenteossa toimiminen ei ole yhden asian ajamista, vaan tarvitaan laajaa ja avarakatseista ajattelua. Kaikkiin eteen tuleviin asioihin tulee perehtyä kunnolla.
Kotisivuiltani voit lukea lisää ajatuksiani: https://nooraylimys.fi
Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kysymysteema: Kasvatus ja koulutus
Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla.
Lapset ja nuoret ovat - samoin kuin aikuiset - liikaa kiinni laitteissaan. Edes koulupäivän voisi rauhoittaa kännyköiltä, sillä tunneillakin ollaan nykyään todella paljon laitteiden ääressä.
Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla.
Ei kunnan tarjoama palkankorotus pidä olla ensisijainen houkutin. Työpaikan ja paikkakunnan tulee olla myös muuten houkutteleva. On myös huomioitava, että monen muunkin alan ammattilainen pitäisi saada houkuteltua Poriin ja palkkakysymykset käsitellään pääosin muualla kuin kaupungin hr-yksikössä.
Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.
Koulun pitää olla turvallinen ympäristö sekä oppilaille että henkilökunnalle. Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia tarvitaan varmasti lisää, mutta mielestäni oppilaiden ongelmiin tulisi puuttua jo paljon aiemmin ja näin ollen resursseja tarvittaisiin jo aiemmassakin vaiheessa kasvun tiellä.
Kysymysteema: Kulttuuri
Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita
Kirjastot ovat korvaamattomia, ja niiden rooli korostuu digitalisaation myötä. Perinteisen kirjan arvo kasvaa lukutaidon heikentyessä, ja kirjastot tarjoavat paljon muutakin kuin kirjojen lainauspalveluja. Ne tukevat sivistystä, lukutaitoa, digitaitoja, yhdenvertaisuutta, elinikäistä oppimista sekä aktiivista kansalaisuutta.
Kysymysteema: Talous
Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi.
Nykyinen leikkausten tie on kestämätön ja tulee aiheuttamaan haitallisia ja vakavia seurauksia. Verojen korotus tulee ottaa keinovalikoimaan mukaan tarvittaessa. Veronkorotus voi tulla kyseeseen, jos sen suhde leikkauksiin on puntaroitu tarkoin. Mieluummin kuitenkin näkisin, että menot tutkitaan perusteellisesti ja haetaan tasapaino sitä kautta.
Kuntaani pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai vähäpäästöisiä tehtaita.
Uusiutuvan energian investoinnit tuovat kuntaan merkittäviä kiinteistöverotuottoja ja rakennusaikana myös töitä. Asukkaita on kuitenkin kuunneltava ja ympäristövaikutusten arviointi tulee tehdä huolellisesti ja kattavasti.
Kysymysteema: Väestö ja asuminen
Kuntani on pyrittävä saamaan muuttovoittoa ulkomailta väestön vähenemisen estämiseksi.
Työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi ratkaisu työvoima- ja osaajapulaan niillä aloilla, joilla pulaa on.
Kysymysteema: Pori
Pori Energia -kaupan voitoilla perustetun rahaston pääomaa pitää käyttää investointeihin.
Rahaston pääomaa tulee käyttää investointeihin harkiten ja strategisesti. Se tarjoaa kunnalle taloudellista vakautta, ja sen tuottopotentiaali on säilytettävä tulevia sukupolvia varten. Investoinnit ovat perusteltuja, jos ne tukevat kunnan strategisia tavoitteita ja elinvoimaa, kuten työpaikkojen luomista tai palvelujen parantamista. Ehkä pääoma kannattaa säilyttää koskemattomana ja hyödyntää sen tuotot kehitykseen?
Porin pääkirjaston peruskorjaus on välttämätön ja pitää aloittaa mahdollisimman nopeasti.
Kirjaston remontin tarve on selkeä, ja henkilökunnalla on oikeus asianmukaiseen työympäristöön. Koska hanke on mittava, se vaatii huolellista suunnittelua eikä sitä tule liikaa kiirehtiä.
Porin pitää ottaa näkyvä rooli, jotta raideyhteys Porista Niinisaloon saadaan Nato-jäsenyyden vaatimaan kuntoon.
Kysymys on sellainen, että haluan perehtyä asian taustoihin paremmin ennen tarkempaa kannanottoa.
Porin ei pidä jatkossa tukea miljoonilla maakuntalentoja tai ottaa lentoasemaa kontolleen, vaikka valtio niin vaatisi.
Lentokenttä on Porille monin tavoin merkittävä ja jos valtio edellyttää hyvää maakuntakenttäverkostoa, sen tulee huolehtia niistä osaltaan jatkossakin. Kysymys on mielestäni myös hieman provosoiden aseteltu, kun on haluttu korostaa "miljoonia". Kenttää tarvitaan ja maakuntalentoja myös. Lento Porin ja Helsingin välillä on usein jopa järkevämpi ja taloudellisempi kuin juna tai bussi. Kustannuksia voi olla jatkossakin jakamassa myös naapurikunnat, koska kenttä palvelee myös muiden kuntien asukkaita.
Porin liikuntapaikkaolosuhteet ovat riittävät, eikä niihin ole syytä panna enempää euroja.
Ensiksi olisi tärkeää selvittää nykyisten tilojen määrä, laatu ja toimivuus. Ajankohtaiset käyttäjätiedot, tilastot ja palautteet toisivat arvokasta tietoa tarpeista. Lisäksi on syytä pohtia, vievätkö muut kuin liikuntatapahtumat liikaa käyttöaikoja liikuntatoiminnalta. Tilojen määrän lisäksi on tietenkin huomioitava paineet osoittaa rahoitusta esimerkiksi uudistuksiin, korjauksiin ja ylläpitoon.
Kysymysteema: Arvot
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
Veronkorotus voi tulla kyseeseen vain, jos sen suhde leikkauksiin on puntaroitu tarkoin. Mieluummin kuitenkin näkisin, että menot tutkitaan perusteellisesti ja haetaan tasapaino sitä kautta.
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Yhteiskunnat, joissa tuloerot pysyvät kohtuullisina, ovat usein vakaimpia. Tuloerojen kaventaminen edellyttää oikeudenmukaista tulonjakoa ja riittävän toimeentulon turvaamista.
Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Markkinatalouden on palveltava kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla, jossa lopputulokset edistävät tasapuolisuutta.
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi kannustaa työllistymiseen, osaamisen kehittämiseen ja itsenäiseen pärjäämiseen. Etuuksien ja palveluiden on tuettava toisiaan ja vastattava yksilöllisiin tarpeisiin. Orpon hallituksen leikkaukset, kuten työttömyysturvan ja asumistuen heikennykset, ovat lisänneet köyhyyttä ja vaikeuttaneet pienituloisten asemaa.
Tosiseikka on kuitenkin se, että sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole Suomessa helppoa. Monilla tilanne vaatii jokapäiväistä selviytymistä. Yhteiskunnan tulisi kyetä puuttumaan asioihin riittävän ajoissa, jolloin näitä kysymyksiä ei tarvitsisi pohtia. Avainsanoja ovat: Ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen. Riittävät mielenterveys- ja päihdetyön palvelut.
Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Kriittinen infrastruktuuri tulisi pitää itsellä. Porissa näemme tulevaisuudessa sen, oliko omistuksen vähentäminen kannattavaa. Toivottavasti oli.
Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Avoimin mielin on tulevaisuus kohdattava, mutta monikulttuurisuuden ja monimuotoisuuden lisääntyminen on myös haaste, jonka mahdolliset varjopuolet on huomioitava.
Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Itse olen saanut kristillisen kasvatuksen ja kunnioitan ja kuuntelen kaikkia uskonnollisia näkemyksiä ja ajatuksia.
Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
En selvästikään tiedä tästä aiheesta riittävästi, sen huomaan esim. lukiessani sukupuolen moninaisuudesta. Olen kohdannut työssäni hyvin paljon erilaisia ihmisiä, enkä ole koskaan pohtinut esim. heidän sukupuoltaan niin, että se olisi vaikuttanut puheena olevaan asiaan. Minulle jokainen on samanarvoinen ihminen sukupuolestaan riippumatta.
Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
Lapsen tulee totella ja kunnioittaa vanhempiaan, mutta tärkeänä pidän erityisesti myös sitä, että vanhemman tulee myös kunnioittaa lasta. Vanhemman tulee myös opettaa lapselle miten muut ihmiset kohdataan. On väärin sanoa, että tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen olisivat tärkeimmät arvot. Moni muu arvo on yhtä tärkeä.
Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Suomen on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, mutta on naiivia kuvitella, että Suomen ratkaisut olisivat maailmaa mullistavia. Tekoja, jotka tuottavat tulosta joskus tulevaisuudessa, mutta vain, jos muutkin maat sitoutuvat ja toteuttavat päästöohjelmia.
Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Meidän tulee huomioida myös kansainväliset sopimukset, mutta ei suomalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja.
Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.
Poliittinen johtajuus ja päätöksenteko ovat monimutkaisia, eikä niitä voi yksinkertaistaa vahvojen tai heikkojen johtajien perusteella. Tärkeintä on turvata demokratia, jakaa vastuuta ja keskustella. Sosialidemokratia pohjautuu demokratiaan, hyvinvointiin ja yhteistyöhön, taaten jokaiselle äänen yhteiskunnassa.
Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Suomea tulee kehittää kokonaisuutena hyödyntäen eri alueiden vahvuuksia. Tämä edellyttää alueiden erityispiirteiden huomioimista ja kuntien perusrahoituksen varmistamista. Alueiden voimavarat ja elinvoimaisuus vaihtelevat sekä niiden välillä että sisällä, mikä on otettava huomioon kehitystyössä. Kaikki eivät halua asua suurkaupungissa, toiset taas eivät halua syrjäseudulle.
Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Suomen kaupungistuminen tuo mukanaan sekä etuja että haasteita. Se voi edistää talouskasvua, parantaa palveluita ja infrastruktuuria sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Toisaalta se voi lisätä alueellista epätasa-arvoa, asumiskustannuksia ja ympäristökuormitusta sekä aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Tasapainoinen suunnittelu on avain kaupungistumisen hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi.