Venäjän aloittama julma sota ei ole ainoastaan hyökkäys ukrainalaisia kohtaan, vaan koskettaa myös Ukrainan lähialueita ja Suomea. Suomen tulee auttaa Ukrainaa jälleenrakennuksessa, sekä tukea pyrkimyksissä liittyä osaksi EU:ta.

Valvotut käyttöhuoneet mahdollistaisivat päihderiippuvaisten tavoittamisen ja tuen piiriin ohjaamisen. Sosiaalinen- ja terveydellinen neuvonta ja tuki, sekä puhtaat neulat, tautien testaus, haavojen hoito ja rokotukset vähentävät huumeiden käytön haittoja, kuten tarttuvia tauteja ja käytettyjen neulojen määrää yleisillä paikoilla. Myrkytyskuolemia huumeiden käyttöhuoneet eivät välttämättä vähentäisi suoraan, sillä niitä aiheuttaa eniten buprenorfiinin ja muiden keskushermostoa lamauttavien huumausaineiden yhteiskäyttö.

Rangaistusten koventaminen ei vähennä rikollisuutta tutkimustiedon mukaan. Painopisteen tulee olla oikein kohdennetussa moniammatillisessa ennaltaehkäisyssä, jolla parannetaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen tiiviistä yhteistyöstä on hyvää näyttöä. On myös tärkeää ohjata resursseja lastensuojeluun ja opiskeluhuoltoon.

Heikossa asemassa olevien toimeentulon leikkaaminen ei ole oikeudenmukaista, eikä se kannusta työntekoon. Vaikutus on todennäköisesti päinvastainen. Työllisyyttä parantavat reilu palkkaus ja hyvät työolot. Sitä tukevat myös panostukset koulutukseen, työllisyys- ja kasvupalveluihin. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työmarkkina-asemaa tulee vahvistaa, esimerkiksi työllisyyspalvelujen resursoimisella, työllisyyden tukitoimien tehostamisella ja välityömarkkinatoimijoiden tukemisella.

Tarvitsemme osaavaa ja pysyvämpää työvoimaa parantamaan taloudellista huoltosuhdetta. Syntyvyyden kasvu ei riitä paikkaamaan työikäisten vähenemistä. Ulkomaista työvoimaa ei saa kuitenkaan hyväksikäyttää. Palkkauksen ja työehtojen on oltava yhdenvertaiset kaikille. Emme saa päätyä useiden työmarkkinoiden tilanteeseen.

Etuuksiin ja palveluihin kohdistuvat leikkaukset iskevät koviten kaikkein heikommassa asemassa oleviin. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Sopeutustoimien ja menoleikkausten sijaan tulisi tarkastella ennemmin tulopuolen vahvistamista. Julkista taloutta tulee vahvistaa mm. työllisyyden kasvun, hallinnon tehostamisen ja veropohjien tiivistämisen kautta. Työllisyyttä parannetaan mm. pitämällä huolta nykyisestä työvoimasta, sekä panostuksilla koulutukseen ja työvoimapalveluihin. Veropohjaa pitää tiivistää entisestään esimerkiksi puuttumalla veronkiertoon ja aggressiivisen verosuunnitteluun.

Luonnontilan heikentyminen uhkaa kaikkea elämää. Valtion omistamia luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia ympäristöjä on siis suojeltava, suojelualueita on lisättävä ja heikennettyjä ympäristöjä on ennallistettava.

Ilmastokriisi on aikamme vakavin ja akuutein uhka. Sen hillitsemiseksi vaaditaan laaja-alaista ja saumatonta yhteistyötä globaalisti. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkialla, eikä kaikkia sen kerrannaisvaikutuksia voida ennustaa. Investoimalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen, ennaltaehkäisemme moninkertaisesti vakavampaa ekologista, inhimillistä ja taloudellista vahinkoa. SDP on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, ja tämän jälkeen nopeasti hiilinegatiivisuuteen.

Turkistarhaus on todella epäeettistä. Se aiheuttaa kärsimystä ja ympäristöongelmia. Suomen turkistarhauksissa tuotetaan turkiksia tavalla, joka useissa maissa on kielletty eläinten hyvinvointisyistä. Turkistarhauksen kieltämisen vaikutukset työllisyyteen ovat pienet.

Menosopeutukset on tehtävä siten, etteivät leikkaukset kohdistu kaikkein heikommassa asemassa oleviin eli elintärkeisiin palveluihin tai perustoimeentuloon. Sen sijaan ratkaisuja tulee etsiä esimerkiksi julkisen hallinnon tehostamisesta ja yritystukien karsimisesta. Lisäksi tulee tarkastella tulopuolen vahvistamista. Julkista taloutta tulee vahvistaa mm. työllisyyden kasvun ja veropohjien tiivistämisen kautta.

Vaikka sosiaalinen liikkuvuus Suomessa on korkeaa, sosioekonominen asema periytyy. Varakkuus ei siis automaattisesti tarkoita, että olisi muita lahjakkaampi tai ahkerampi. En myöskään todellakaan näe, että naisvaltaisten alojen ammattilaiset olisivat vähemmän lahjakkaita tai ahkeria matalamman palkkatason vuoksi. Valtiot, joissa on kohtuulliset tuloerot ovat vakaimpia yhteiskuntia. Kasvavat tulo- ja varallisuuserot johtavat hyvinvointi- ja terveyserojen kasvuun.

Nykymuotoinen sosiaaliturva on joustamaton ja vaikeaselkoinen, jopa passivoiva ja rankaiseva. Vastikkeellinen sosiaaliturvajärjestelmä kannustinloukkuineen estää palkallista työntekoa ja opiskelujen aloittamista, sekä aiheuttaa muutenkin stressiä ja toimintakyvyn alenemista. Meidän tulisi siirtyä yksinkertaisempaan ja automatisoituun sosiaaliturvamalliin.

Useammilla julkisomisteisella yhtiöillä on jokin erityinen yhteiskunnallinen tehtävä, jonka toteuttamisesta valtio ja kunnat huolehtivat. Julkista omistusta tarvitaan esimerkiksi huoltovarmuuden takaamiseksi, sillä palveluiden toimivuudesta on huolehdittava myös häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa.

Erilaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen on tärkeää. Monimuotoisuus tulisi nähdä mahdollisuutena ja voimavarana yhteiskunnassa.

Sosialidemokraattien perusarvot ovat tasa-arvo, vapaus ja solidaarisuus. Pohjaamme poliittisen päätöksenteon niihin.

Tarvitsemme kurinpidollisten toimien sijasta enemmän lapsia ja vanhempia tukevia toimenpiteitä, sekä juurisyihin pureutumista. On tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sekä kouluyhteisön hyvinvointia. Opettajille voidaan myös tarjota täydennyskoulutusta työrauhan saavuttamiseksi.

Kaikkien, myös Suomen, on kannettava kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa ja oltava osa ratkaisua. Ilmastonmuutos on globaali haaste, joka vaatii laaja-alaista ja saumatonta yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkialla, eikä kaikkia sen kerrannaisvaikutuksia voida ennustaa. Suomen tulee vähentää omia päästöjään ja vaikuttaa siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista pidetään kiinni.

Poliitikkojen tulee pitää mielessä suomalaisten etu, ja rakentaa Suomea oikeudenmukaisemmaksi ja kestävämmäksi. Kuulumme kuitenkin kansainväliseen yhteisöön, emmekä onnistu tavoitteissa ilman keskinäistä yhteistyötä.

Näitä ei tulisi asettaa vastakkain. Investoimalla ilmastonmuutoksen hillintään ja vihreään siirtymään luodaan uusia ja kestäviä työpaikkoja, sekä edellytykset kasvulle. Tällä tavoin ennaltaehkäisemme moninkertaisesti vakavampaa ekologista, inhimillistä ja taloudellista vahinkoa.

Kaupungistumista ei voi estää, se on globaali trendi. Kaupungit, kuten Tampere tuovat elinvoimaa koko seutualueelle ja laajemmin Pirkanmaalle. Vetovoimaisena kaupunkina se houkuttelee ihmisiä opiskelemaan, töihin ja asettumaan. Kaupungistumisen haasteena ovat esimerkiksi alueellinen eriarvoistuminen, yksinäisyyden lisääntyminen ja viheralueiden puutteet. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan valtion tukea näihin haasteisiin.

Ensisijaisesti kansanedustajien tulee tehdä päätöksensä koko maan etua ajatellen. Päätöksenteossa tulee huomioida kaikki suomalaiset ja moninaiset tekijät päätöksenteon taustalla.

Tämä on massiivisesti vahingollinen hanke, joka katkoo suositun virkistys- ja ulkoilualueen. Moottoritien oikaisu johtaisi laajan metsäalueen jyräämiseen, mitä ei saa tapahtua.

Pääradan korjaaminen on välttämätöntä. Suurnopeusrata voi kasvattaa Tampereen työssäoloaluetta ja vähentää matka-aikaa Tampere-Helsinki välillä jopa 32 minuuttia. Nykyinen rata on äärirajoilla ja kestävän liikkumisen näkökulmasta junaliikenteeseen pitää tehdä isoja panostuksia. Suurnopeusradan osalta ongelmaksi nousee raidehankkeen suuret ilmastovaikutukset. Ilmastopäästöt tulevat maksetuksi aikaisintaan 144 vuodessa.

Positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi kattava ja toimiva joukkoliikenne lisää asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, kaventaa alueellisia hyvinvointieroja, sekä vilkastuttaa kaupunkien elinkeinoelämää.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Emme voi etukäteen ennustaa millaisesta koulutuksesta on hyötyä tulevaisuuden työllistymisen näkökulmasta. Voimme ennakoida joitain tarpeita. Koulutuksella on itseisarvo ja korkeakoulutus erityisesti yliopistossa perustuu viimeisimpään tutkittuun tietoon.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Julkisen sektorin tulee tuottaa suuri osa palveluista. Yksityisiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta voidaan ostaa palveluja, jos se on järkevää tai tarkoituksenmukaista. Yksityisistä palveluntuottajista tulee suosia kotimaisia pienempiä yrityksiä monikansallisten yritysten sijasta.