Lupaan jatkaa huolellisesti työtäni ihmisarvoisen elämän, työn tekijöiden ja kaupungin kätevyyden ja kauneuden puolustamiseksi
Sosiaalinen media:
Ikä:
36
Sukupuoli:
En halua kertoa
Paikkakunta:
Tampere
Postinumeroalue:
33540, Kaleva
Ammatti:
Esittävien taiteiden asiantuntija
Koulutus:
Alempi korkea-aste
Kielitaito:
Suomi, ruotsi ja englanti
Finska, svenska och engelska
Finnish, Swedish and English
Kuvausteksti:
Unelmanani on luoda rakenteita, jotka vastaisivat aidosti inhimillisiin tarpeisiin. Tavoitteeni kansalaisaktiivina ovat siis pohjimmiltaan aika yksinkertaiset, vaikkakin niiden saavuttaminen jokaisella tasolla (kunta, alue ja maa sekä kansainvälinen taso) vaatii saumatonta, johdonmukaista yhteistyötä. Tällaista kulttuuria yritän kehittää politiikassa.
Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kysymysteema: Kasvatus ja koulutus
Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla.
Digitaidot ja selkeät periaatteet kännykän käyttöön ovat nykypäivän lapsille välttämättömiä. Lapsia voi koulussa kasvattaa, jotta he osaisivat käyttää kännyköitään välituntien aikana rakentavasti. Lapset tarvitsevat näitä taitoja, jotta välituntien tärkeä opetustehtävä sosiaalisen kanssakäymisen taitojen opettamisessa ei katoaisi bittiavaruuteen vaan kännykästä tulisi sosiaalisen kanssakäymisen tuki.
On tärkeää myös huomioida että on olosuhteita, joissa kännykkä saattaa olla todella välttämätön työkalu lapsellekin. Se voi pelastaa hengen (soitto 112:een, diabetes-seuranta-sovellukset) ja se voi helpottaa sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa (videon näyttäminen kavereille). On siis tärkeää, että perustellusti lapsi voi yhä käyttää kännykkäänsä, mutta siihen hän tarvitsee digitaitoja.
Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla.
Pätevät työntekijät ovat kullanarvoisia. Jos lapsella on jo varhaisessa vaiheessa varma tuki ja turva kasvaa ihmisenä, se on suuri etu lapselle. Varhaiskasvatuksessa on kohtuullisen palkan lisäksi turvattava riittävät henkilöresurssit, jotta ammattilaisilla on aikaa kohdata jokainen lapsi ja vastata hänen tarpeisiinsa oikea-aikaisesti. Varhaiskasvattajan palkka on panostus lapsien tulevaisuuteen.
Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.
Meidän pitäisi aina rakentaa kuntatalous niin, että varmistetaan jokaisen lapsen tuentarve resurssoimalla siihen riittävästi. Meidän pitää vastuullisina johtajina vain selvittää, miten tähän saadaan tarvittavat resurssit.
Kysymysteema: Kulttuuri
Jos kunnan taloustilanne on heikko, teattereiden ja orkestereiden tuesta voi karsia.
Kulttuuri on sivistyksen perusta, jonka olisi oltava saatavilla kaikille.
Tämä päätös on myös taloudellisesti huono idea. Esittävän taiteen toimijat ovat kasvun moottoreita, sillä avustuksia käytetään työntekijöiden palkanmaksuun, ja työllistetyt ihmiset pyörittävät kansantalouttamme. Esittävän taiteen yleisöt vierailevat ympäröivissä liikkeissä, ravintoloissa ja käyttävät kaupungin elinkeinoelämän palveluita esitysvierailun ohessa. Tutkimusten mukaan noin euro julkista rahaa panostettuna esittävään taiteeseen tuottaa jopa kymmenen euroa takaisin valtiolle.
Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita
Kirjastot ovat kansansivistyksemme yksi peruspilareista. Kaikille suomalaisille saatavilla oleva tieto, kertomakirjallisuus ja erityisesti suomalainen, suomenkielinen kirjallisuus ovat jotain minkä arvo tulee kasvamaan ja kasvamaan. Tämän lisäksi vieraskielinen materiaali ja monikielinen materiaali mahdollistavat kansainvälistymistä ja sitä, että meillä on tulevaisuudessakin korkea yleissivistys.
Kysymysteema: Talous
Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi.
Verot ovat perusteltu osuuteni, jonka laitan yhteiseen kassaan, jotta kaikki yhteiset palvelut voidaan järjestää kattavasti ja huolella. Tampereen kuntaveroprosentti on mielestäni halpa hinta siitä laadukasta koulutuksen, kulttuurin ja kaupungin kauneuden kokonaisuudesta, jonka Tampere asukkailleen tarjoaa. Tämä on kuitenkin yksi Suomen parhaista kotipaikkakunnista.
Kuntaani pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai vähäpäästöisiä tehtaita.
Houkuttelu sinänsä ei ole tarpeen, sillä Tampere on houkutteleva paikkakunta. Jos ilmaisemme avoimesti ja läpinäkyvästi etteivät ympäristö- ja ihmisvihamieliset toimijat ole tervetulleita Tampereelle - tai tekemään yhteistyötä kanssamme, sitä voitaisiin tehdä viestinnän lisäksi esimerkiksi hankintojen tai yhteistyökumppanien valitsemisen kriteereihin sekä hankintasopimuksien vaatimuksiin vaikuttamalla.
Kysymysteema: Väestö ja asuminen
Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan.
Jokaisessa Tampereen kaupunginosassa pitäisi olla turvallista kulkea yöaikaan yksikseen, ja niissä pitäisi olla kaikki tavanomaiset huolettoman arjen peruspilarit helposti saatavilla. Vaikka alueilla pitää tietenkin olla omat erityispiirteensä, ei meidän kannata päästää kehittymään niitä kehittymään vain tietynlaisten ihmisten kaupunginosia. Jokaisen Tampereen kaupunginosan pitää tarjota kätevä koti kenelle tahansa sinne muuttavalle.
Kuntani on pyrittävä saamaan muuttovoittoa ulkomailta väestön vähenemisen estämiseksi.
Ihmiset ovat kaupunkitalouden ja yhteisöllisyyden kivijalka riippumatta, mistä he tulevat. Jos vahvistaisimme Tampereen kansainvälisen ympäristö- ja ihmisystävällisen kaupungin mielikuvaa entisestään, voisi se lisätä kaupungin houkuttelevuutta laajemminkin. Tampereelle toisesta maasta muuttavat pitää vastaanottaa ruohonjuuritason palvelurakenteilla: kielikurssit, kohtaamispaikat ja kulttuurivaihto ovat avaimia vieraanvaraisuuteen.
Rakentaminen on sallittava luontoalueille, jotta asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina.
Kohtuuhintainen asuminen on tärkeää, muttei voi tapahtua luonnon kustannuksella. Luontokosketus kaupungin keskelläkin on arvokas asia. Keskustasta tulee mieleen Kaupin ja Pyynikin ulkoilualueet, koskenympäryksen viheralueet, järvien rannat ja Arboretum. Kaikista näistä kaupunkiluonnon muodoista pitää Tampereella pitää kiinni!
Kysymysteema: Tampere
Yksityisautoilun rajoittaminen Hämeenkadulla on ollut toimiva ratkaisu.
Yksityisautoilun rajoittaminen on rauhoittanut keskustaa, vähentänyt melua ja pakokaasuja sekä vapauttanut tilaa kävelylle, pyöräilylle ja oleskelulle. Autoilusta rauhoitettua kaupungin keskusta-aluetta voisi mielestäni hyvin laajentaakin.
Jos hyvinvointialue heikentää tamperelaisille tärkeää palvelua olennaisesti, kaupungin on turvattava palvelut, kuten se teki pali-bussien avustajien poistamisen jälkeen.
Ylipäätänsä Pirhan ja kuntien yhteistyötä pitäisi kehittää ja työnjaosta keskustella yhteistyöhakuisemmin. Kaupunki voi varmasti tukea hyvinvointialuetta monin keinoin. Tampere ja Pirha ovat kuitenkin yhtä perhettä, joiden täytyy toimia yhdessä samojen ihmisten palvelemiseksi. Kun valtiohallinto ei vanhempana kanna huolta lapsistaan eli hyvinvointialueista ja kunnista vaan törsää rahansa aseisiin ja viinaan, pitää lasten yhdistää voimansa ja varmistaa selviytymisensä kaikin keinoin.
Ruskon jätteenkäsittelykeskus on siirrettävä nykypaikastaan.
Tämä jätteenkäsittelykeskus on liian lähellä ihmisasutusta, jotta se olisi toimiva ratkaisu. Sen hallinnoija ei myöskään ole kantanut vastuutaan, ja heidän on annettu jatkaa piittaamatonta toimintaansa jo liiankin pitkään. En ole aivan varma, montako vuotta kestää ennen kuin seutu saadaan korjattua takaisin luonnontilaan.
Kaupungin tiivistäminen on mennyt Tampereella liian pitkälle.
Tampere on mielestäni aika sopivan tiivis kaupunki. Lisää tiivistämistä ei tarvita, lisäväljyys voisi jopa olla paikoittain tervetullutta. Täällä on kuitenkin esimerkiksi kaupunkiluontoa, ihmisten oleskelulle varattua tilaa virkistävien yhteisten ruohoalueiden muodossa ja kauniita, suuria yhteisiä rakennuksia sekä monenlaista taidetta ripoteltuna sinne tänne ainakin jo keskusta-alueella. Tampereen reuna-alueita ja ympäröiviä kuntia voisi hyödyntää tehokkaammin parantamalla julkisen liikenteen reittejä sekä kehittämällä niiden kätevyyttä ja kauneutta. Tällöin Tampereenkin työssäkäyntialue laajenisi ilman että kaupunkia tarvitsee sinänsä tiivistää.
Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteesta on joustettava, jos kaupungin talous sitä vaatii.
Tampereella taloudellinen tilanteemme on liian hyvä, jotta voisimme joustaa ympäristötavoitteista niiden perusteella. Meillä olisi hyvin varaa sijoittaa ympäristötoimiin enemmänkin esimerkiksi rakentamisen materiaalien (hiilineutraalimmat teräs ja betoni) paremmalla valitsemisella. Kun pohdimme ympäristötoimia, meidän pitää kuitenkin aina muistaa että meidän pitää varmistaa ettei yksittäinen ihminen joudu niiden maksajaksi vaan että suunnittelemme ilmastotoimet aina oikeudenmukaisuus ja reiluus edellä.
Kysymysteema: Arvot
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
Julkiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat panostuksia tulevaisuuteen. Niiden oikea-aikainen, tarpeeksi varhainen käyttö on paljon halvempaa kuin pitkälle kehittyneiden sairauksien tai moniongelmaisen elämän tukeminen. Verot ovat Suomessa kokonaisuudessaan maltillisia verrattuna siihen, mitä ne hyvin hoidettuina mahdollistavat: ne maksavat itsensä aina takaisin.
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Kenenkään tekemä työ ei voi olla jopa kymmenen tai sata kertaa toisen ihmisen tekemää työtä arvokkaampaa. Kohtuuttomat palkkaerot ovat täysin keinotekoisia ja perustuvat vain verotuksen epäkohtiin.
Jokaisen pitäisi mielestäni saada työstä vähintään kohtuullinen korvaus. Tämä tarkoittaa, että kokoaikaisella työllä pitäisi jokaisen pystyä elämään ihmisarvoista elämää ilman että joutuu valitsemaan työtä oman terveyden kustannuksella.
Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Tällä hetkellä meillä on paljon yrityksiä epätasaväkisiin kilpailuasetelmiin asettavaa lainsäädäntöä. Nykyisessä lainsäädännössä kärsijänä ovat tunnolliset yritykset, jotka maksavat veronsa kikkailematta ja pitävät huolta työntekijöistä sekä ympäristöstä myös yhteistyötahojensa valinnalla ja heidän toiminnastaan perillä olemalla.
Suomalaisten ammatinharjoittajien oikeudellista asemaa pitäisi verrata pikemminkin työntekijöihin kuin esimerkiksi suuryritysten johtajiin. Heitä pitäisi kohdella esimerkiksi sosiaaliturvassa ja sopimustilanteissa heidän todellisen tilanteensa mukaisesti.
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Nykymuotoinen sosiaaliturvajärjestelmä rankaisee niitä, jotka käyttävät sosiaaliturvaa tunnollisesti: rakentavat elämää, pyrkivät aktivoitumaan ja niitä joiden voimavarat ovat oikeasti vähissä. Sosiaaliturvamme on sen sijaan rakennettu siitä näkökulmasta kuin jokainen kansalainen pyrkisi hyödyntämään kaikki lainsäädännön porsaanreiät ja valehtelisi pelkän oman etunsa ajamiseksi kuin oikeistopoliitikko konsanaan.
Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
On tärkeää, että elämälle ja ihmisille välttämättömät asiat säilyvät yhteisomistuksessa: vesi, sähkö, ruoka, julkinen liikenne, koulut, kulttuuri jne. Suorien omistusten lisäksi valtio voi vaatia tukemiltaan tahoilta tiettyjä ennakkoon ilmaistuja edellytyksiä esimerkiksi ympäristön, hinnoittelun ja ihmisten kohtelun suhteen. Välttämättömien asioiden myyminen aiheuttaa vain sen, että tuotot siirtyvät yksityisomistukseen, ja kaupunkilaiset kuitenkin maksavat vähintään saman hinnan.
Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Monikulttuurisuus ja lisääntyvä monimuotoisuus ovat lähtökohtaisesti erinomaisia asioita. Erilaisuus vaatii halua ja ymmärrystä sopeutua ja sujuvan yhteiselon rakentamiseen käytettävää aikaa. Tämänkaltaisiin asioihin pitäisi siis voida varata enemmän ja enemmän aikaa.
Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Kristillisiä arvoja ovat pyyteetön lähimmäisenrakkaus, kanssaihmisistä huolehtiminen ja toisten erilaisuuden ymmärtäminen tuomitsematta heitä. Kirkko tekee todella tärkeää toimintaa esimerkiksi köyhyyden kitkemiseksi ja ihmisten surutyön tukemisessa. "Kristilliset arvot" on kuitenkin omittu poliittisessa puheessa häikäilemättömästi vääristellyiksi syrjimisen ja suvaitsemattomuuden perusteluiksi.
Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Menemme koko ajan eteenpäin ymmärryksessämme sukupuolesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Paikallistasolla tämä alkaa näkyä paikoitellen arjessa, mutta meillä on paljon työtä asenneilmapiirin ja ymmärtämättömyyden parissa. Lisäkoulutusta ja kasvatusta näistä asioista tarvitaan sekä kaupungilla työskenteleville ammattilaisille että koulujen opetussuunnitelmiin.
Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
Pelkkä tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen rajoittavat lapsen luovuutta, toisten kuuntelemista ja omien rajojen tunnistamista. Kaikki nämä ovat taitoja, joista nykymaailmassa on enemmän hyötyä.
Me olemme jo nyt kansaa, joka seisoo punaisissa valoissa keskellä yötä täysin tyhjällä kadulla ja valitamme, jos joku muu lähtee ylittämään katua. En usko että tämäntasoinen auktoriteetin kunnioittaminen on hyödyllistä kenellekään.
Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Päästöjen vähentäminen on äärimmäisen tärkeää, ja jonkun on näytettävä esimerkkiä muille. Tämänkaltainen vastuullinen, suoraselkäinen yhteisten sopimusten noudattaminen on Suomelle varmasti hyvää maineenpalautusta nykyisen hallituksemme aiheuttaman mainehaitan jälkeen.
Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Me suomalaisina olemme osa maailmanyhteisöä, ja maailma on alati verkostoituneempi. Nykypäivänä ei siis enää riitä, että katsomme etua vain itsekkäästä näkökulmasta. Meidän suomalaisten etua ovat erityisesti maailmanrauha, vaikuttavat ilmastoimet sekä kaikkien työntekijöiden kohtuulliset työehdot.
Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Nykyaikaisessa elinkeinoelämässä ristiriita ympäristön ja talouskasvun ja työpaikkojen välillä on koko ajan epäolennaisempi. Vain jotkin vanhanaikaiset teollisuudenalat perustuvat enää luonnon tuhoamiseen, sillä nykypäivänä ymmärretään jo hyvin vastuu yhteisestä ympäristöstämme. Luontovihamieliset teollisuuden muodot katoavat pian, eli meidän pitää varautua tukemaan niiltä työttömäksi jääviä työntekijiä lähivuosina enemmän ja enemmän.
Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.
Johtajan on pystyttävä johtamaan sääntöjen puitteissa. Hänet kuitenkin valitaan johtajaksi aina silloiset säännöt huomioiden, ja hänen tehtävänsä on näyttää esimerkkiä ja kantaa vastuunsa siitä yhteisestä vallasta jonka hänelle luotamme.
Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Meille on rikkaus että Suomi pysyy kokonaisvaltaisesti asutettuna. Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi muuttaa syrjäseudulle, mutta ihmisten pitää voida valita asuinpaikkansa. Syrjäseutujen kyläyhteisöt, heidän perusturvallisuutensa ja tavat joilla heidän ratkaisunsa räätälöidään erityisillä tavoilla, jolloni ne luovat edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle, erilaisille perheille ja kaupunkikeskittymien riittävälle väljyydelle.
Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Kaupungistuminen on olemassaoleva kehityssuunta. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Tämä kuitenkin johtuu siitä, että palvelut ja liikenneyhteydet keskittyvät niihin. Jos maaseudulta löytyisivät jatkossa kaikki tarvittavat hyvinvoivan elämän edellytykset ja helppo reitti pois, en usko, että kaupungistuminen olisi näin nopeata. Pienet paikkakunnat lähtisivät puolestaan kasvamaan, jolloin on tärkeää ettei menetetä sitä mikä tekee niistä erityisiä.