Salla Fagerström

Älypuhelinten sovellukset ovat koukuttavia. Lapset ja nuoret tarvitsevat ympäristön, jossa puhelinten aiheuttama häiriö minimoidaan. Tutkimusten mukaan älypuhelimet heikentävät keskittymiskykyä ja sosiaalinen media voi lisätä pahoinvointia. Puhelinvapaa kouluympäristö tukee lasten ja nuorten hyvinvointia.

Kunnan varhaiskasvatuksessa vaikuttaa olevan riittävät ja pätevät henkilöresurssit.

Lasten ja nuorten mielenterveystilastoja tarkastellessa on selvää, että kouluihin on tarvittaessa järjestettävä lisää tukea.

Kun taloustilanne on heikko, se indikoi myös hyvinvoinnin laskua. Kulttuurin tehtävänä on tukea hyvinvointia. Siksi kulttuurin jo valmiiksi vähäisestä tuesta ei tule leikata.

Kirjasto on merkittävä julkinen palvelu. Siitä leikkaaminen on lyhytnäköistä.

Kunnan veroprosenttia voi korottaa maltillisesti, mikäli julkisten palvelujen järjestäminen sitä edellyttää. Kuntavero on yksi hyvinvointivaltion peruspilareista.

Oikein toteutettuna vihreä siirtymä on sijoitus tulevaisuuteen.

Pienet tuloerot ja vähäinen segregaatio ovat hyvinvointivaltion tunnusmerkkejä. Alueellinen eriytyminen ei palvele ketään.

Kuntaan tulisi luoda lisää työpaikkoja, jos asukaslukua tahdotaan kasvattaa.

Hausjärvellä ei ole tarvetta rakentaa luontoalueille, sillä muitakin rakentamiseen sopivia paikkoja löytyy.

Verotuksen porsaanreikien kautta valtio menettää jopa satojen miljoonien verotulot. Nämä porsaanreiät on tunnistettava ja tilkittävä. Tavallisen veronmaksajan verotaakan lisääminen on viimesijainen keino. Palveluiden tuottamisessa tulee myös noudattaa kustannustehokkuutta ja karsia turhaa byrokratiaa.

Sellaiset yhteiskunnat, joissa tuloerot ovat kohtuullisia, ovat vakaimpia. Hyvinvointivaltion ytimessä on vaurauden jakautuminen eri ihmisryhmien yhteiseksi hyväksi. Pienet tuloerot ovat vakauttavat yhteiskuntaa ja pitävät myös veropohjan laajana. Näin voimme tuottaa laadukkaita julkisia palveluita. Raha tai oikeastaan sen puute on suuri eriarvoisuuden tuottaja.

Kilpailuun perustuvilla markkinoilla on tärkeää, että valtio estää kartellien tai monopolien syntymisen. Esimerkiksi sähkön hintaan tulee voida puuttua, jos se uhkaa kansalaisten toimeentuloa.

Orpon hallituksen toimet ovat heikentäneet sosiaaliturvaa merkittävästi. Sosiaaliturva on kuitenkin olennainen osa hyvinvointivaltiota ja ihmisillä on oltava mahdollisuus hakeutua sen piiriin.

Meidän on tärkeää huolehtia, että esimerkiksi vesihuollon kaltainen kriittinen infra pysyy valtion ja kuntien käsissä. Sähköverkkoyhtiöiden myynnistä ei seurannut hyvää, ja siitä on otettava opiksi.

Monimuotoinen yhteiskunta on voimavara, jota meillä ei ole varaa menettää.

Poliittisen päätöksenteon tulee perustua vapauden, solidaarisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteille.

Ihmisellä on oikeus määritellä itse itsensä, ja yhteiskunnan tulee kunnioittaa sitä.

Kepin sijaan kannattaa hyödyntää porkkanaa, sillä ihminen oppii mielellään palkkioiden, ei pakon kautta. Kurinpidon sijaan tulisi tukea lasten tunnetaitojen kehitystä.

Ilmastonmuutos on yhteinen asia, johon kaikkien valtioiden täytyy sitoutua.

Ilman muuta valtion tulee ajaa oman maan ja sen asukkaiden etua. On kuitenkin muistettava, että elämme maailmassa, jossa valtiot ovat eri tavoin riippuvaisia toisistaan, ja kestävä yhteistyö vaatii myös neuvottelutaitoja.

Jos unohdamme ympäristön, ei meillä pian ole mitään kestävää, mille rakentaa talouskasvua. Talous ja ympäristö eivät sulje toisiaan pois, vaan kasvun voi toteuttaa ympäristön ehdoilla.

Maa kaipaa johtajuutta, mutta sen on oltava oikeanlaista, eettisesti ja moraalisesti kestävää.

Suomea on kehitettävä kokonaisuutena. Eri alueilla on omat vahvuutensa ja kulttuuriset piirteensä. Kaupungistuminen on trendi, joka ennen pitkää kääntyy laskusuuntaan, mutta se edellyttää rakenteita, jotka tukevat maaseudun elinvoimaa.

Kaupungistuminen sinänsä kuuluu meidän aikaamme. Maakuntien kasvukeskusten ja pienempien kylien ja kuntien suhdetta kannattaa kehittää, jotta positiiviset vaikutukset ulottuisivat laajemmalle maakuntiin.