Soile Eriksson

Uskon että lapsille ja nuorille tekee hyvää viettää välitunnit ilman kännyköitä. Monissa kouluissa jo panostetaan monipuolisiin välituntien viettotapoihin (osa kaipaa rauhoittumista, osa liikkumista), jolloin kännykät jäävät syrjään.

Kokonaisuudessaan varhaiskasvatusalan palkoista tulisi saada kilpailukykyisiä ja tähän pitäisi löytää ratkaisuja työehtosopimuksissa. Vantaalla on nostettu varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja. Myös muun henkilöstön osalta pitäisi palkat saada houkutteleviksi. Varhaiskasvatuksen vetovoimaa voidaan lisätä muillakin keinoilla kuin palkkaa nostamalla esimerkiksi muilla työsuhde-etuuksilla kuten vaateraha, työskentelyolosuhteisiin vaikuttamalla, työn kuormittavuutta alentamalla, urakehitystä tukemalla jne.

Vantaalla erityisopettajien määrää on viime vuosina kasvatettu. Myös tuleva oppimisen tuen uudistus edellyttää resurssien tarkastelua. Valtio on uudistukseen varannut lisärahoitusta kuntien valtionosuuksiin. Tämä osuus pitää saada kunnassa nimenomaan kasvatuksen ja opetuksen toimialan käyttöön. Oppimiseen voidaan lisäksi panostaa esim. pitämällä ryhmäkoot kohtuullisina. Tärkeintä on, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen oppimiseen ja koulunkäyntiin, jotta peruskoulu tulee suoritetuksi riittävillä tiedoilla ja taidoilla ja sitä kautta jokaisella on eväät toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Koulutus on tutkitusti tehokas keino ehkäistä syrjäytymistä. Syrjäytymisen ehkäisy puolestaan säästää yhteiskunnan varoja.

Kulttuurista karsiminen tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin heikentämistä. Kulttuurin avulla voidaan lisätä hyvinvointia, ennaltaehkäistä erilaisia ongelmia mm. yksinäisyyttä, lisätä ymmärrystä erilaisista ilmiöistä ja oppia. Siksi kunnan ei tule kohdistaa leikkauksia kulttuuriin kuten maan hallitus on tehnyt.

Vantaalla kirjastoja ei ole liikaa asukasmäärään nähden. Jokaisella suuralueella on perusteltua olla kirjasto ja suuralueen asukasmäärästä riippuen useampikin. Lasten ja nuorten lukutaidon kohentamisen ja lukuinnon synnyttämisen kannalta on perusteltua, että lähikirjastojen rahoitusta ei heikennetä.

Kunnan palvelut ovat kuntalaisten arjen ja elämän kannalta merkittäviä. Esimerkiksi laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen kulut pitää pystyä rahoittamaan. Niistä ei voida leikata. Veroprosentin nostoa ei kuitenkaan pidä tehdä kevein perustein. Mikäli arvioidaan, että ilman verojen korotusta palveluiden järjestäminen kärsii tai supistuu ja niiden vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin arvioidaan merkittäviksi, veroprosentin nostoa on harkittava. Menojen kattamiseksi tulee huolehtia kunnan vahvasta kasvu- ja elinkeinopolitiikasta.

Kunnan kannattaa houkutella vihreän siirtymän investointeja. On kuitenkin arvioitava, mitkä investoinnit on juuri Vantaan kannalta mahdollisia ja järkeviä. Lisäksi on pidettävä huoli siitä, että investoinneilla ei tuhota arvokasta luontoa.

On kaikkien etu, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan. Sillä on positiivisia vaikutuksia mm. alueiden elinvoimaisuuteen, koulutuksen järjestämiseen ja turvallisuuteen sekä näiden tekijöiden kautta asukkaiden hyvinvointiin

Vantaan asukasmäärä kasvaa, joten väestön väheneminen ei ole Vantaalla ongelma. Sen sijaan kansainvälisiä osaajia työelämäämme kaivataan.

Vantaalle mahtuu sekä luontoalueita että uusia asuntoja.

Lähtökohtaisesti kaavoituksessa tulisi huomioida luonnon ja virkistysalueiden säilyminen.

Jollakin aikavälillä ratikkaa kannattanee jatkaa Länsi-Vantaalle. Kokemukset muista kaupungeista puoltavat ratikan hyötyjä. Vantaan kokoisessa kaupungissa tulee olla ajanmukaiset joukkoliikennejärjestelyt.

Vantaalla on liian paljon rapistuneita katuja. Ero esimerkiksi Helsinkiin on huomattava.

Kaupunki käyttää verovaroja sisätilojen taiteeseen. Graffittitaide on yksi taiteen muoto, joten yhtä hyvin taiteeseen varatusta budjetista voidaan tukea grafittitaiteen hankintaa siihen soveltuviin kohteisiin.

Kaupungin tulisi ensisijaisesti itse järjestää varhaiskasvatuspalvelut ja ennakoida päiväkotipaikkojen tarvetta riittävässä määrin. Yksityiset päiväkodit täydentävät tarvittaessa kaupungin tarjontaa.

Julkisten palvelujen toimivuus on elintärkeää. Tulee inhimillisesti ja taloudellisesti kalliimmaksi, mikäli julkista palveluista ja niiden saatavuudesta ei huolehdita.

Suuret tuloerot eivät johdu lahjakkuudesta tai ahkeruudesta. Tuloerojen kasvattaminen ei ole yhteiskunnan etu, vaan se kasvattaa turvattomuutta. Kaikkein vakaimpia yhteiskuntia ovat ne, joissa tuloerot ovat kaikkein pienimmät.

Kilpailun toimivuus edellyttää mm. markkinavoimien keskittymisen estämistä ja markkinoiden toiminnan seuraamista sekä tarvittaessa siihen puuttumista.

Elämäntilanteet voivat vaihdella ja tukea on tarvittaessa saatava. Sosiaaliturvan tulee kuitenkin tukea ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Työikäisen ja työkykyisen ihmisen toimeentulon ei tulisi olla pitkäaikaisesti tai pysyvästi etuuden varassa ilman tämän tarvitsemaa tukea ja ohjausta palveluihin.

Julkista omistusta tarvitaan muun muassa huoltovarmuuden takaamiseksi. Lisäksi Julkisen sektorin palvelutuotannon riittävä taso ylläpitää myös tervettä hintakilpailua, joka tuottaa veronmaksajille parempaa vastinetta.

Ihmisten moninaisuus on arvo sinänsä. Suomen tulee olla avoin yhteiskunta. Tarvitsemme kuitenkin yhteiskuntana työstöä tässä asiassa.

Poliittisen päätöksenteon tulee perustua poliittisten liikkeiden arvoille eikä yksittäisen uskonnon arvoille. Sinänsä kuitenkin kristilliset arvot osuvat omaan arvopohjaan, mutta tiukka/vanhoillinen tulkinta ei.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lapset tarvitsevat aikuisten asettamia rajoja. Monissa tilanteissa lapsilta pitää edellyttää tottelemista. Kaikkein tärkeimpänä arvona pidän kuitenkin sitä, että lapselle opetetaan kaikkien ihmisten kunnioittamista ja sitä, että ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Meidän on huolehdittava omasta osuudestamme ja myös pidettävä esillä Suomen ulkopuolella sitä, että samanlainen vastuu on ihan jokaisella maalla.

Suomalaisen yhteiskunnan kehittäminen ja siitä huolehtiminen on keskiössä. Lisäksi on kuitenkin huolehdittava kansainvälisistä velvoitteistamme. On myös yhteiskuntamme etu, että olemme aktiivisesti osa kansainvälistä yhteisöä.

Nämä eivät ole vastakkaisia asioita. Ilmastonmuutos vaikeuttaa köyhyyden vähentämistä ja kestävää talouskasvua. Investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua.

Demokratia ja demokraattinen päätöksenteko on kaiken lähtökohta. Yhteistyökyky on tärkeää. Vaikeita päätöksiä joudutaan varmasti välillä tekemään valtion johdon ohjaamina, mutta niille pitää olla vankat perusteet.

Tämä on on niin talouspoliittinen, sosiaalipoliittinen kuin turvallisuuspoliittinenkin kysymys. Suomea tulee kuitenkin kehittää kokonaisuutena.

Kaupungeilla on suuri merkitys koko yhteiskunnan kannalta taloudellisesti. Kuitenkin meidän tulee huolehtia siitä, että Suomi pysyy jo turvallisuussyistäkin riittävän laajasti asuttuna. Kaupungistuminen tuo tullessaan myös lieveilmiöitä, joita on pystyttävä tehokkaammin ennaltaehkäisemään ja korjaamaan.