Raisa Välimäki-Kuronen

Kännyköiden käytön rajoittaminen myös välitunneilla voisi edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Aivot tarvitsevat aistiärsykevapaata aikaa, ja tauot koulupäivän aikana tulisi käyttää palautumiseen sekä sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin.

Varhaiskasvatus on vaativaa ja äärimmäisen tärkeää työtä. Palkankorotukset ovat yksi keino houkutella lisää osaavia ja ammattitaitoisia varhaiskasvatuksen ammattilaisia, joita on tällä hetkellä vaikea saada. Panostukset lapsiin maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Koululaisten hyvinvointiin ja oppimisen tukeen on panostettava nykyistä enemmän. Riittävä määrä osaavia erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia on tässä avainasemassa. Veronkorotuksiin on suhtauduttava harkiten, mutta samalla on varmistettava, että resurssit riittävät tukemaan oppilaita ja ennaltaehkäisemään suurempia ongelmia. Rahoitusta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kirjastot ovat perinteisiä ja tasa-arvoisia paikkoja, joissa kaikilla on mahdollisuus käyttää palveluja. Luku- ja oppimistaito laskevat erityisesti nuorilla, joten kirjastoihin ei tulisi kohdistaa säästöjä. Kirjastojen tarkoitus on tukea opiskelua, tiedon hankintaa sekä kulttuurin ja taiteen harrastusta, ja niiden pitäisi olla kaikille avoimia.

Nykyinen syntyvyyden lasku ja pienentyvät ikäryhmät haastavat julkisten palveluiden rahoitusta. On tärkeää turvata laadukkaat palvelut, mutta samalla vältettävä liiallisia veronkorotuksia, jotka voisivat heikentää ihmisten hyvinvointia ja ostovoimaa. Siksi rahoitusta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti.

Kyseiset tehtaat voivat tuoda työpaikkoja, verotuloja ja parantaa infrastruktuuria. Kuitenkin ympäristövaikutukset ja asukkaiden viihtyvyys tulee aina huomioida kaavoituksessa, jotta kehitys on kestävä ja tasapainoinen.

Monipuolinen asuminen on tärkeää huomioida kaavoituksessa, jotta alueille ei muodostu eriytyneitä asuinalueita. Kun omistus- ja vuokra-asunnot sekoittuvat luontevasti, ehkäistään ongelma-alueiden syntymistä ja edistetään alueiden elinvoimaisuutta.

Syntyvyyden lasku tuo Suomelle suuria haasteita tulevaisuudessa, ja työperäinen maahanmuutto on tärkeä osa ratkaisua. Työperäinen maahanmuutto on tärkeää Mäntsälän tulevaisuudelle, sillä se tuo uusia veronmaksajia ja mahdollistaa palvelut tulevaisuudessakin.

Suomalaiset arvostavat luontoa, ja luontoläheisyys on osa identiteettiämme, joten sitä on tärkeää vaalia. Ympäristön suojeleminen on osa ainutlaatuisen luonnon suojelemista.

Nykyinen syntyvyyden lasku ja pienentyvät ikäryhmät haastavat julkisten palveluiden rahoitusta. On tärkeää turvata laadukkaat palvelut, mutta samalla vältettävä liiallisia veronkorotuksia, jotka voisivat heikentää ihmisten hyvinvointia ja ostovoimaa. Siksi rahoitusta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti.

Kasvavat tuloerot eriarvoistavat suomalaisia ja heikentävät erityisesti kaikkein köyhempien mahdollisuuksia menestyä elämässään. Sosioekonominen tausta, erityisesti lapsuudessa saadut lähtökohdat, vaikuttavat merkittävästi elämän myöhempiin mahdollisuuksiin. Menestyminen ei aina ole kiinni vain lahjakkuudesta ja ahkeruudesta, vaan myös siitä, millaisessa ympäristössä ja olosuhteissa ihminen kasvaa ja elää.

Valtion aktiivinen rooli markkinoiden sääntelyssä voi auttaa vähentämään eriarvoisuutta ja varmistamaan, että talous toimii reilusti kaikille. Esimerkiksi työmarkkinoiden ja verotuksen sääntely voivat parantaa työntekijöiden oikeuksia ja tulojen tasa-arvoisuutta. Myös kilpailun säilyttäminen ja sosiaaliturvan parantaminen voivat tukea vähävaraisia ja estää suurten yritysten vallan väärinkäytön.

Suomessa on toimiva sosiaaliturvajärjestelmä, jota on viime vuosina jo kiristetty. Meidän tulisi keskittyä syihin, miksi osa ihmisistä päätyy elämään sosiaaliturvan varassa ilman halua parantaa tilannetta, vaikka toimintakykyä olisi. Esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tulisi panostaa. Samalla on tärkeää tukea niitä, jotka ovat joutuneet sosiaaliturvan varaan olosuhteiden, kuten vammautumisen tai tahattoman työttömyyden, vuoksi.

Jos valtion ja kuntien omistamat yritykset liittyvät julkisiin palveluihin (kuten terveydenhuoltoon, liikenteeseen), niiden yksityistäminen voi heikentää palvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta, erityisesti pienemmissä kunnissa. Kunnat ja valtio saavat myös tuloja omistuksistaan, ja yksityistäminen voi johtaa näiden tulojen vähenemiseen. Jos palvelut siirtyvät yksityisille yrityksille, ne saattavat nostaa hintoja, mikä voi lisätä kustannuksia kansalaisille.

Syntyvyyden lasku tuo Suomelle suuria haasteita tulevaisuudessa, ja työperäinen maahanmuutto on tärkeä osa ratkaisua. Tämä tuo mukanaan erilaisia kulttuureja ja tapoja.

Kristillisissä arvoissa on paljon hyvää, kuten lähimmäisenrakkaus, kohtuus ja anteeksianto. Kuitenkin osa perinteisiksi mielletyistä arvoista, kuten perinteinen avioliittonäkemys, raamatun haitallinen tulkinta ja aborttioikeuden rajoittaminen, eivät vastaa omia arvojani eivätkä kuulu politiikkaan.

Meidän tulee kohdata ihmiset yksilöinä, ja tämä koskee myös sukupuolen moninaisuutta. Nuorille on tärkeää antaa rauha kasvaa omana itsenään, ja tätä tukemalla voimme edistää yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen eivät ole ainoat tärkeät arvot, jotka lapsille tulisi opettaa. Meidän tulisi opettaa lapsille kunnioittamista ja arvostusta kaikkia ihmisiä kohtaan. Tavoitteena on, että lapsistamme kasvaa itsenäisiä, empaattisia ja tunnollisia aikuisia, joilla on hyvät arvot.

Emme voi suoraan vaikuttaa mitä muut tekevät, mutta voimme vaikuttaa omiin päätöksiimme.

Poliitikoiden tulee edustaa Suomen kansaa ja huomioida ensisijaisesti oman maan asiat päätöksenteossa. On tärkeää, että päätökset heijastavat kansallisia etuja ja tarpeita, mutta samalla globaali yhteistyö ja kansainväliset suhteet on myös otettava huomioon, jotta Suomi voi menestyä kansainvälisellä areenalla. Emme voi pärjätä täysin yksin.

Suomalaiset arvostavat luontoa, ja luontoläheisyys on osa identiteettiämme, joten sitä on tärkeää vaalia. Ympäristön suojeleminen on osa meidän ainutlaatuisen luonnon suojelemista. Samalla on tärkeää löytää kultainen keskitie, jossa talouskasvu ja ympäristönsuojelu voivat kulkea käsi kädessä. Tilanteet tulee arvioida tapauskohtaisesti, jotta voimme edistää kestävää kehitystä.

Hyvä johtaja on luotettava, ja tämä edellyttää sääntöjen noudattamista. Jos johtaja menee sääntöjen rajamailla, hänestä voi tulla ennalta-arvaamaton, mikä heikentää luottamusta. Tarvitsemme johtajan, johon voimme luottaa ja tukeutua erityisesti vaikeina hetkinä.

Kuntien elinvoimaisuus on tärkeää koko Suomessa. On tärkeää, että pienemmät kunnat eivät jää isompien jalkoihin, sillä monimuotoiset asumisalueet ovat elintärkeitä koko maan kehitykselle ja tasapainolle.

Kaupungistumisessa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvinä puolina ovat talouden kasvu, lisääntyvät työpaikat ja paremmat palvelut, jotka ovat lähempänä ihmisiä. Kaupungit houkuttelevat myös yrityksiä. Haasteita kaupungistumisessa ovat kuitenkin asumisen kallistuminen, maaseudun väheneminen ja ympäristövaikutukset. On tärkeää, että Suomessa on tasapaino kaupunkien ja maaseudun välillä, jotta molemmat voivat kehittyä ja elinvoimaisuus säilyy eri alueilla.