Sinikka Torkkola

Kouluilla pitää olla mahdollisuus kieltää kännyköiden käyttö kouluissa myös välitunneilla, mutta päätöksen pitää olla harkittu ja perustua kunkin koulun tilanteeseen. Luottaisin tässäkin opettajien ja rehtorien asiantuntemukseen.

Työntekijöiden saaminen myös palkkaeduilla on yksi mahdollinen keino saada osaavia ammattilaisia, jos tarve niin vaatii. Hyvä on myös muistaa, ettei palkka ole ainoa keino saada osaavia työntekijöitä vaan työolosuhteet tulee muutenkin olla kunnossa.

Korkeatasoinen koulutus on keskeinen keino vankistaa Tampereen ja koko Suomenkin kykyä vastata tulevaisuuden tehtäviin ja ratkaistaviin ongelmiin. Satsaus koulutukseen on satsaus tulevaisuuteen.

Kulttuuri on olennainen osa hyvinvointia. Sitä pitää olla tarjolla kaikille kaupunkilaisille, myös pienituloisille. Kaupungin tuella on vaikutus muun muassa lippujen hintoihin. Tampereen taloutta on kuitenkin tarvetta tasapainottaa. Ensisijaista on lisätä kaupungin verotuloja parantamalla työllisyyttä ja mahdollisesti korottaa veroprosenttia. Keski- ja hyvätuloiselle 20-30 euron korotus kuukausittaisessa verossa ei ole mahdoton, etenkin jos sen vastapainona on toimivat palvelut myös kulttuurissa.

Kirjastot ovat keskeinen, ellei keskeisin osa yhteiskuntamme sivistyspalveluita. Se on palvelu, joka on saavutettavissa kaikille kaupunkilaisille tulotasoon katsomatta. Nykykirjastot tarjoavat kaupunkilaisille yhdenvertaisesti monia palveluita, kuten tietokoneiden käyttöä, digiopastusta, omia palveluita lapsille ja nuorille sekä ikäihmisille. Kirjastot, osana kulttuuripalveluita, kuuluvat hyvinvointia lisääviin palveluihin. Kirjastojen kirjoja kotiin -palvelu on tärkeä monelle pitkäaikaissairaalle, ikäihmiselle ja vammaiselle ihmiselle.

Tampereen taloutta on tarvetta tasapainottaa. Ensisijaista on lisätä kaupungin verotuloja parantamalla työllisyyttä. En myöskään sulje pois harkitusti korottaa veroprosenttia. Keski- ja hyvätuloiselle 20–30 euron korotus kuukausittaisessa verossa ei ole mahdoton, etenkin jos sen vastapainona on toimivat, kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut. Kaupungin menoja on myös syytä tarkastella huolellisesti ja arvioitava, onko mahdollista siirtää joitakin investointeja.

Tampereella tarvitaan lisää työpaikkoja. Olisikin erinomaista jos työpaikkojen lisäys kulkisi samaan suuntaan päästöjen vähentämistavoitteiden kanssa. Tampereella on tälläkin hetkellä kohtuullisen hyvä toimintamalli ilmaston muutoksen torjumiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Myös Tampereen omistamat yhtiöt, kuten Tampereen Energia ja TKL (Nysse) ovat sitoutuneet päästövähennyksiin. Tätä linjaa on hyvä jatkaa.

Yksi suomalaisen yhteiskunnan hyviä puolia on ollut se, etteivät sosioekonomiset ryhmät ole valtavasti eronneet tosistaan. Kaikki ovat käyneet samoja kouluja, käyttäneet samoja kirjastoja, uimahalleja, leikkipuistoja ja viihtyneet samoissa kulttuuripalveluissa. Tästä linjasta tulee pitää kiinni jatkossakin, se lisää koko yhteiskunnan hyvinvointia. Se on myös pohjoismaalaisten hyvinvointiyhteiskuntien keskeinen tunnusmerkki, jota maailmalla ihaillaan.

Kaupungilla ei tällä hetkellä ole tarvetta houkutella lisää asukkaita kaupunkiin, sillä kaupungin väkiluku kasvaa 5 000 – 6 000 asukkaalla vuosittain.

Tampereella on riittävästi tilaa rakentaa ilman, että luontoalueita, kuten Kaupin metsää tai Pyynikkiä pitäisi kaavoittaa. Luontoalueiden kaavoituksella ei ole merkittävää vaikutusta asuntojen hintoihin. Puistot ja pusikot ovat olennainen osa kaupungin viihtyisyyttä ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Viheralueet ovat osaltaan torjumassa ilmastonmuutosta. Luontoalueet ovat tärkeitä myös luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Myös kaupungin toimin on tuettava luonnon monimuotoisuutta ja estettävä lajien sukupuuttoon kuolemista.

Yksityisautoilun rajoittaminen Hämeenkadulla on ollut välttämätöntä, jotta ratikka ja muu julkinen liikenne olisi sujuvaa. Kaupungin keskustaan pääsee autolla sujuvasti, vaikka Hämeenkatua ei voikaan ajaa. Oma kokemukseni mukaan autoilu kaupungin keskustassa on sujuvaa, vaikka Hämeenkadulla ei saakaan kurvailla.

Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirha ei ole pystynyt tarjoamaan riittävästi hyvinvointipalveluja kaupunkilaisille. On erinomaista, että kaupunki on ottanut palveluita hoitaakseen. Katson, että jatkossakin kaupungin tulee tukea ikäihmisten ja kaikkien kaupunkilaistan hyvinvointia tarjoamalla palveluja. Pirha myös lakkautti ja on aikeissa lakkauttaa monia ikäihmisten hyvinvointia tukevia palveluita, kuten lähitorien kädentaitokerhot, pienituloisten ikäihmisten tuetun siivousavun kotiin ja lähitorien alennetun ruokailumahdollisuuden. Katson, että kaupungin tulee jatkossakin tarjota näitä palveluita ikäihmisille ja nykyistä laajemminkin.

On ilmeistä, että nykyisellä paikallaan Ruskon jätteenkäsittelylaitos on liian lähellä asutusta ja on siksi terveysriski, vaikka laitoksella onkin ympäristöluvat toiminnalleen ja laitoksen toimintaa on seurattu palon jälkeen tiiviisti. Laitoksen siirtäminen Tarastejärven jätelaitoksen yhteyteen voisi olla toimiva ratkaisu.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen on keino lisätä asuntoja halutuille asuinalueille. Tiivisrakentaminen myös hillitsee asuntojen hintojen nousua, sillä rakentamisen neliöhinta on merkittävästi alhaisempi, kun rakennetaan alueelle, jossa on jo kunnallistekniikka valmiina. Täydennysrakentamisen ei kuitenkaan tule vähentää viheralueita, myös pusikkoja tarvitaan, jotta kaupungissa asuvilla eläimillä on tilaa, muun muassa omalla asuinalueella Tammelassa asuu paitsi pienjyrsijöitä myös rusakkoja. Parkkipaikkojen vieminen maan alle on keskusta-alueella myös perusteltua maankäyttöä, mikä mahdollistaa tiivisrakentamisen. Olennaisinta on, ettei täydennysrakentaminen vähennä kaupungin viihtyisyyttä

Tulevaisuutta ei ole jos ympäristö tuhotaan. Siten lyhytnäköinen taloutta painottava politiikka ei ole eduksi kaupungille. Ympäristön huomioonottavasta talouspolitiikasta on tulossa valtavirtaa kovassa liike-elämässäkin. Nykyisin yhä useampien yritys perusarvoihin kuuluu vastuu ympäristöstä.

Menojen leikkaus tai verojen korotus eivät ole joko-tai-ratkaisu. Tampereella, jossa kaupungin taloutta on tasapainotettava tulevalla valtuustokaudelle 60 miljoonalla eurolla, keinoja on monia. Verotuloja voi ja pitääkin kasvattaa ennen muuta työllisyyttä parantamalla. Veroprosentin korottaminen ei ole automaattiratkaisu, mutta sitäkin on harkittava, ellei muuten saada kaupunkilaisille välttämättömiä palveluita järjestettyä. Itse ja monet tuntemani ihmiset ovat valmiita maksamaan muutaman kympin kuussa lisää kuntaveroa jos vaihtoehtona on palvelujen leikkaaminen, kuten koulujen aamupäiväkerhojen lopetus, ikäihmisten hyvinvointipalvelut lakkauttaminen, teiden ja jalkakäytävien kunnossapidon tai kaupungin siivouksen vähentäminen.

Ei ole niin, että lahjakkuus ja ahkeruus olisivat syitä, jonka vuoksi ihmiset ovat hyvätuloisia. Hyvätuloiset voivat toki olla ahkeria ja lahjakkaita, mutta monet ahkerat ja lahjakkaat eivät ole hyvätuloisia. On hyvä muistaa, että palkkatasoon vaikuttaa koulutusala eikä alan vaativuus tai koulutuksen pituus. Monissa ammateissa tuloerot selittyvät sukupuolella: miehille on perinteisesti maksettu parempaa palkkaa kuin naisille. Insinöörit saavat keskimääräisesti enemmän palkkaa kuin sairaanhoitajat vaikka koulutustaso ja työn vastuullisuuskin ovat samalla tasolla. Hyvätuloisuuden tai varallisuuden perusta voi olla myös täysin riippumatonta henkilön kyvyistä tai toimista. Usein merkittävä varallisuus on peritty ilman omia ponnisteluja

Periaatteessa olen samaa mieltä väitteestä. Haitallista kilpailua pitäisi suitsia, en vaan oikein osaa hahmottaa, miten sitä pitäisi tehdä. Vaikea kysymys, joka vaatii enemmän perehtymistä.

Suomessa ei ole helppo elää sosiaaliturvan varassa. Sosiaalietuuksia valvotaan todella paljon. Etuuksia saavan ihmisen tulee tehdä tiliä kaikista toimistaan. Itse asiassa sosiaaliturvan alikäyttö on väärinkäyttöä suurempi ongelma. Esimerkiksi monet ikäihmiset kituuttavat ja jättävät muun muassa tarvitsemiaan lääkkeitä ostamatta, koska eivät osaa tai kehtaa pyytää tukea.

Pidän perusteltuna, että kaupunki tuottaa itse tarvitsemiaan palveluita ja täydentää niitä ostamalla yksityisiltä tuottajilta. Oma tuotanto mahdollistaa riittävän vaikutusvallan tuottamisen tapoihin ja hintaan. Ostaessa palveluille täydennystä, oman tuotannon tuoma alan tietämys vahvistaa kykyä kilpailuttaa ja ostaa palveluja. Keskeistä on, että kaupungilla on hallinnassaan merkittävimmät palvelut, kuten energian tuotanto, vesihuolto, kaupunkiympäristön ylläpito (infra), pysäköinti, jätteenkäsittely, julkinen liikenne ja jätevesipuhdistus. Kaupunginvaltuustoon tulee myös ohjata yhtiöiden toimintaa niin, että yhtiöiden toiminta on sopusoinnussa kaupungin muiden toimintatavoitteiden (strategian) kanssa.

Ajatus siitä, että Suomi olisi ollut yksikulttuurinen on outo. Suomessa on aina asunut monia kulttuureja rinnan, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, tataarit ja juutalaiset. Kulttuurien moninaisuus on osa maailman menoa eikä sitä voi estää. Ihmiset ja kansat ovat kautta historian olleet liikkeellä. Joten on parempi ottaa vastaan muutos ja toimia muutoksen edellyttämällä tavalla, kuten perehdyttää uudet tulijat täkäläiseen kulttuuriin ja elämän menoon.

Uskonto on henkilökohtainen asia, jota ei pidä sekoittaa politiikan tekoon. Monet kristinuskon arvot ovat toki yhteneväisiä ihmisoikeuksia ja ihmisten yhdenvertaisuutta kunnioittavien arvojen kanssa, silti en sotkisi uskontoa politiikkaan. Tämä ei tarkoita, etteikö uskonto voi olla yksittäiselle ihmiselle erittäinkin merkityksellistä. Surussa ja hädässä monille uskonto on antanut lohdutusta. Tämä ei myöskään tarkoita, etteivätkö uskonnolliset yhteisöt voisi myös tehdä ja niin kuin tekevät arvokasta työtä ihmisten hyväksi.

Sukupuolten moninaisuuden huomioon ottaminen nykyistä enemmän on toimintaa, joka vahvistaa ihmisoikeuksia ja ihmisten yhdenvertaisuutta. Edelleenkin monet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin identifioituvat ihmiset kokevat syrjintää ja sen poistamiseksi on toimittava kaikin mahdollisin keinoin.

Autoritäärisyys eli yksinvalta ei ole hyväksyttävä toiminta muoto olipa sitten kysymyksessä lasten kasvatus tai valtiojärjestys. Autoritäärisellä kasvatuksella emme kasvata demokraattiseen yhteiskuntaan osallistuvia kansalaisia, jotka pystyvät osallistumaan tulevaisuuden rakentamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Jyräävä kasvatus tuottaa pelokkaita kansalaisia, jotka eivät pysty antamaan parastaan yhteiskunnan eivätkä itsensä hyväksi.

Jokaisen maan tulee kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnasta. Vetoaminen siihen, että ei tarvitse, koska eivät muutkaan, ei ole pätevää. Sitä voisi verrata tilanteeseen, jolloin vintiö toteaa heittäneensä kiven ikkunaan, koska toinenkin vintiö niin teki.

Pidän kysymystä outona ja siksi vastaan ei saama eikä eri mieltä. Ensinnäkin kysymyksen sisältyy ajatus siitä, että Suomi ja suomalaiset olisivat riippumattomia muista maista ja ihmisistä. Kaikilla päätöksillä, sellaisillakin, joiden ajatellaan koskevan vain suomalaisia tai Suomea, on yhteys muihin maihin ja ihmisiin. Toiseksi, tietysti päätöksen teossa on otettava huomioon suomalaiset ja Suomi maana, mutta ei ilman arviota päätösten laajemmasta vaikutuksesta. Kysymykseen ei siis voi vastata tietämättä, millaisesta päätöksestä on kysymys, sillä joissakin kysymyksissä on enemmän tarpeen ottaa huomioon muut maat ja ihmiset kuin joissakin toisissa.

Tulevaisuutta ei ole jos ympäristö tuhotaan. Siten lyhytnäköinen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole viisasta toimintaa. On hyvä myös muistaa, että nykyisin yhä useampien yritys perusarvoihin kuuluu vastuu ympäristöstä. Sellaisten yritysten kanssa on kaupunginkin parempi tehdä yhteistyötä.

Yhteiset säännöt, joita olemme sitoutuneet noudattamaan, ovat demokratian perusta. Sääntöjä venyttävä johtaa hilaa valtiota kohti diktatuuria, mikä ei ole hyväksyttävää.

Oikeus valita asuinpaikka on perusoikeus, joka on perustuslaillakin turvattu. Maan pitäminen asuttuna on eduksi taloudelliselle ja kulttuuriselle monimuotoisuudella sekä turvallisuudelle. Harvaan asutuille seuduilla tuotetaan myös merkittävä osa suomalaisten ruuasta. Joten harvaan asuttujen seutujen tuomat kustannukset ovat perusteltuja. Rahalle saamme kyllä vastinetta.

Kaupungistuminen on osa kehitystä, jota on vaikea pysäyttää, vaikka niin haluaisikin. Jos kaupungistumista halutaan hillitä, pitäisi maaseudun elinoloja parantaa. Työpaikkojen puute on keskeisin syy, joka on vuosikymmenet muutattanut ihmisiä kaupunkeihin. Tämä on kysymys, josta ei voi olla samaa eikä eri mieltä, koska tilanne on todellinen ja vaikeasti muutettavissa, ellei sitten haluta ryhtyä diktatorisiin toimenpiteisiin.