Tuomas Vanhanen

Minusta on järkevää, että hallitus on toteuttamassa kännyköiden käytön rajoittamiseen liittyvää lainsäädäntömuutosta. Puhelimet kielletään jatkossa oppitunneilla, ellei opettaja tai rehtori anna lupaa niiden käyttöön opetustarkoituksiin. Jatkossa koulun järjestyssäännöt määrittelisivät, kuinka puhelinten kanssa toimitaan välitunneilla ja ruokatauoilla sekä kuinka puhelimia säilytetään koulupäivän aikana. Puhelinvapaat koulut auttaisivat keskittymään oppimiseen ja koulukavereiden kanssa yhdessäoloon. Toinen ajankohtainen kysymys koulurauhaan liittyen on toimeenpanna oppimisen tukea koskeva lakimuutos, joka tulee voimaan ensi syksynä. Sen tavoitteisiin pääseminen edellyttää riittävää resurssointia, uusien opettajien palkkaamista ja opetusryhmien perustamista.

Vantaa on jo toiminut näin kohdentamalla varhaiskasvatuksen työntekijöille edellisellä sopimuskaudella kunta-alan valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaista paikallista erää. Vantaalla on ollut käytössä myös rekrytointilisä, jos yli puolet lapsista ovat vieraskielisiä. Vantaalla erityisenä haasteena on kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden epätasainen jakautuminen eri yksiköihin, joten rekrytointilisällä on pyritty vaikuttamaan siihen, että henkilöstöä saadaan kaikkiin päiväkoteihin.

Oppimisen tukea koskeva lakimuutos, joka tulee voimaan ensi syksyllä, on toimeenpantava. Sen tavoitteisiin pääseminen edellyttää riittävää resurssointia, uusien opettajien palkkaamista ja opetusryhmien perustamista. En kuitenkaan ajattele, että tämän vuoksi tulisi korottaa kuntaveroa. Menoja on asetettava tärkeysjärjestykseen.

Kulttuuri ei ole mieluisa säästökohde, mutta jos taloustilanne on heikko, niin silloin valitettavasti monenlaisia julkisia menoja joudutaan karsimaan. Tavallisten ihmisten verotus on Suomessa jo valmiiksi niin kireää, ettei veroja oikein enää ole edellytyksiä kiristää. Olisi suotavaa, ettei maan hallitus tekisi säästöjen lisäksi myös samoihin sektoreihin kohdistuvia veronkiristyksiä. Nythän kulttuuriin on valtakunnallisesti toteutettu merkittäviä säästöjä ja samanaikaisesti pääsylippujen arvonlisäveroa on korotettu tuntuvasti. Tämä on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että ihmiset voisivat itse omalla rahallaan tukea enemmän kulttuuria mm. konsertteihin ja näytöksiin pääsylippuja ostamalla, kun niidenkin hinta on nyt maan hallituksen päättämien veronkorotusten vuoksi noussut.

Kirjasto on kaikille avoin kohtaamispaikka ja kulttuurikeskus, jota voi käyttää tuloista riippumatta. Kirjastojen toimipaikkoja on syytä olla muuallakin kuin kaikkein suurimmissa kaupunkikeskustoissa. Samoin kirjastoautot ovat arvokas lisä palveluverkkoon. Vantaalla on käynnissä pikemminkin investointeja kirjastoihin. Tikkurilan kirjastotalon peruskorjauksen vuoksi kirjaston palvelut siirtyvät väistötiloihin aikaisintaan syksyllä 2026. Asiakkaiden palveluiden suunnittelu sujuvasti toimiviksi myös väistötiloissa on keskeistä. Lisäksi Myyrmäen kaupunkikulttuuritalon suunnittelu on aloitettu, ja sinne suunnitellaan sijoittuvan kirjaston, taidemuseo Artsin ja lastenkulttuurikeskuksen toimintoja.

Vantaan kunnallisveroprosentti on jo korkeampi kuin Helsingissä ja Espoossa. Pitäisin perusteltuna, että myös seuraavalla valtuustokaudella puolueet sopisivat yhdessä, että veronkorotuksista pidättäydytään Vantaalla. Tämä toisi ennustettavuutta kuntalaisille. Uudistamalla toimintatapoja, hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia sekä tarjoamalla ihmisläheisiä, hallinnonalojen rajat ylittäviä palveluita, voidaan veroeurojen käyttöä tehostaa karsimatta palvelutasosta. Valtio voisi puolestaan antaa kunnille nykyistä enemmän välyksiä siinä, miten kunnat järjestävät palvelunsa yksityiskohtaisen sääntelyn sijaan. Kun käytetään vastuullisesti kansalaisten veroeuroja, niin pitäisi miettiä nykyistä enemmän vaikuttavuutta.

Suomeen tarvitaan lisää talouskasvua ja osana sitä myös teollisia työpaikkoja. Yritykset, jotka kehittävät ja ottavat rohkeasti käyttöön uusia puhtaita teknologioita, menestyvät myös taloudellisesti ja kykenevät näin luomaan työpaikkoja. Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa, jossa tiedostetaan ympäristö- ja luontoarvojen merkitys aiempaa paremmin. Luvituksessa on tietysti huolehdittava, että sääntöjä ympäristön vaalimiseksi noudatetaan. Vantaan Energiakin tekee investointeja hiilineutraalisuutta kohti kulkeakseen. Uskon, että ne auttavat myös kuluttajien kaukolämmön hinnan pysymään kohtuullisena. Vantaalle mahtuu hyvin lisää puhtaaseen energiaan perustuvia teollisia yrityksiä, kuten myös monenlaisia muita yrityksiä.

Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa turvallisuuden ja asuinviihtyisyyden tunteeseen. Kaupunginosien on oltava asuntorakenteeltaan monipuolisia. Tarvitaan tasapainoa, jotta kaupungit eivät yhä jyrkemmin jakaudu hyvin ja huonosti voiviin alueisiin. Kaupunkilaiset haluavat vehreyttä, väljyyttä ja toimivia lähipalveluita. Väestönkasvun on kaupungeissa vastattava kykyä ottaa vastaan. Muuten meillä on pian päiväkoteja ja kouluja, joissa suomea ei juurikaan puhuta kuin huonosti toisena kielenä. Kuten Vantaalla on jo osin käynyt. Silloin muodostuu asuinalueita, jonne muuttamista omalla rahallaan asuvat kantasuomalaiset karttavat – haluttiinpa sitä myöntää tai ei. Olemme Vantaalla jo vaarallisen lähellä Ruotsin tietä.

Vantaalla pitää huomioida voimallisemmin nykyisten kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita, ei vain tulevien asukkaiden. Väestönkasvun on kaupungeissa vastattava kykyä ottaa vastaan. Maahanmuuttoa tarvitaan, mutta epäonnistunut kotoutuminen luo turvattomuutta. Ilman juurtumista uuteen kotimaahan syntyy rinnakkaisyhteiskuntia, joissa ulkopuolisuuden tunne kasvaa. Maahanmuuton tuleekin olla vahvasti työ- ja opiskeluperäistä. Kielen ja kulttuurin oppiminen, koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa. Euroopassa on nähty, mitä tapahtuu, kun kotoutuminen epäonnistuu: turhautuminen purkautuu väkivaltana, jengiytyminen yleistyy ja äärioikeisto hyötyy vastakkainasettelusta. Suomi ei ole immuuni tälle kehitykselle.

Kaupunginosia on kehitettävä kuunnellen asukkaita. Lähiluonto on hyvinvoinnille tärkeää. Sen säilyttämisellä on iso merkitys. Pientaloalueet tulee pitää ilmeeltään ja olemukseltaan pientaloalueina, eikä hivuttamalla tehdä niistä kerrostaloalueita. Vantaalla on oltava tilaa myös väljemmälle perheasumiselle.

Lähiluonnon arvo hyvinvoinnin lähteenä on korvaamaton.

Vantaan ratikka on mittava ja massiivinen investointi. Oma kysymyksensä on, oliko päätös kuinka perusteltu, mutta se on nyt tehty ja sen mukaisesti toimitaan. Vantaa velkaantuu ratikkainvestoinnin vuoksi tuntuvasti. Investoinnin kannattavuus on pitkälti sen varassa, millaisia maankäyttötuloja Vantaa saa. Jatkamiselle ei ole nyt taloudellisia edellytyksiä. Kaavoissa ja suunnitelmissa on toki yleisellä tasolla hyvä varautua siihen, että joskus tulevaisuudessa ratikka voisi laajentua. Myyrmäen viihtyisyyden ja palvelutason nostamiseksi sekä myös muun Länsi-Vantaan kehittämiseksi on tällä hetkellä monia ratikkaa tärkeämpiä investointikohteita. Jos Vantaan ratikkaa jossain vaiheessa laajennetaan, tulee sen perustua huolelliseen kannattavuuslaskelmaan ja tarpeeseen.

Vantaalla on annettu katujen ja puistojen korjausvelan paisua noin 250 miljoonaan euroon. Vuosittaiset määrärahat ovat kroonisesti tarvetta vähäisempiä, jolloin julkinen infrastruktuuri rapistuu asteittain. Suomea vaivaa mammuttitauti, jossa Turun tunnin junan kaltaisille jättihankkeille ja muulle uuden rakentamiselle kyllä löytyy rahoitusta, mutta olemassa olevan riittävälle kunnossapidolle ja peruskorjaukselle ei löydy. Tämä pätee sekä valtioon että kuntiin. Tämä on vastuutonta julkisen omaisuuden hoitamista. Yhdessä vaalikaudessa korjausvelan kokonaisuutta ei kyetä hoitamaan, mutta ainakin suunta pitäisi saada muutetuksi.

Graffitit sopivat luontaisesti ulkotiloihin, mutta toki niitä tyylikkäinä toteutuksina voidaan siellä täällä myös sisätiloissa hyödyntää yhtenä kuvataiteen muotona. Julkisissa tiloissa saisi ylipäätänsä olla vielä nykyistä enemmän esillä monipuolista taidetta.

Vantaalle mahtuu sekä kaupungin omia päiväkoteja että yksityisiä päiväkoteja. Perhepäivähoitoa unohtamatta.

Suomessa verotus on kauttaaltaan tiukkaa. Julkista taloutta onkin vahvistettava ennen kaikkea talouden kasvua vauhdittamalla sekä luomalla edellytyksiä paremmalle työllisyystilanteelle. Julkisen sektorin uudistusten sekä uusien toimintatapojen avulla (esim. toimivat digipalvelut ja tekoälyn rohkea hyödyntäminen sekä painopisteen siirtäminen hyvinvointia edistävään ennaltaehkäisevään toimintaan) on mahdollista toteuttaa julkiset palvelut laadukkaalla, mutta kustannustehokkaalla tavalla.

Kohtuulliset tulo- ja varallisuuserot ovat hyväksyttävissä. Ahkeruudesta, yritteliäisyydestä ja onnistuneesta riskinotosta pitää voida hyötyä korkeampana elintasona. Samaan aikaan on kuitenkin niin, että Pohjoismaissa ja muissa sellaisissa maissa, joissa tulo- ja varallisuuserot ovat kohtuullisella tasolla, on kansalaisten hyvinvointi kauttaaltaan korkealla tasolla. Kohtuuttoman suuret tulo- ja varallisuuserot eivät tee lopulta ketään onnelliseksi. Pidän Suomea kansainvälisesti tarkastellen verrattain tasa-arvoisena maana.

Suomen ja Euroopan ongelmana on päinvastoin ollut jatkuva sääntelytulva. Maailmalla kentällä on yksi tuomari ja joukkueellinen pelaajia. Euroopassa yksi pelaaja ja joukkueellinen tuomareita. Olemme säädelleet itsemme kilpailukyvyttömäksi. Tarvittaisiin sellaiset norminpurku- ja sääntelyn sujuvoittamisen talkoot, joissa yhtä toteutettua uutta säädöstä kohden poistettaisiin vaikutuksiltaan vähintään kaksi vastaavaa säädöstä. Tämä pätee myös julkisiin palveluihin. Tiukan ja hyvin yksityiskohtaisen normiohjauksen sijaan tulee asettaa mieluummin kunnianhimoisia tavoitteita halutulle lopputulokselle, jota kohti kunnat ja hyvinvointialueet voivat edetä parhaiksi katsomillaan keinoilla. Tavoitteena voisi kilpailukyvyn vahvistamiseksi olla, että Suomessa olisi Euroopan nopein luvitus.

Kuluneella vaalikaudella tehdyt sosiaaliturvaa koskevat muutokset ovat olleet yleisesti ottaen perusteltuja, vaikka kaikkia yksityiskohtia en allekirjoitakaan, kuten lapsiperheisiin kohdistettuja isoja leikkauksia. Vapauden ja vastuun tulisi kulkea käsi kädessä. Yhteiskunnalla ei voi olla tarjolla vain oikeuksia vaan myös velvollisuuksia. Työikäisen ja työkykyisen tulisi osallistua tavalla tai toisella yhteiskuntaan – mahdollisuuksiensa mukaan. Hallitus teki kuitenkin virheen poistaessaan työttömyysturvan suojaosan. Aiempi ajatus, että kaiken työnteon pitää olla kannattavaa, oli parempi. Hallituksen iso ongelma on kasvutoimien laiminlyönti. Luvattiin 100 000 työllistä, mutta työttömyys on kasvanut rajusti. Tarvitaan talouskasvun tuplaamista, jotta ihmisillä olisi töitä.

Julkinen sektori voisi keskittyä strategisesti merkittävään omistamiseen ja vapauttaa puolestaan pääomia kasvurahastojen kautta start up -yritysten ja kasvuyritysten rahoittamiseen. Tällä hetkellä yksi Suomen ongelmista on kasvuyhtiöiden rahoituksen puutteet. Tämä ajaa kasvuyrityksiä hankkimaan rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta niin runsaasti, että yritykset myydään maailmalle Suomen kansantalouden kannalta verrattain varhaisessa vaiheessa. Silloin omistus ja kehittämistyö siirtyvät ajan mittaan myös maailmalle.

Maahanmuuttoa tarvitaan, mutta epäonnistunut kotoutuminen luo turvattomuutta. Ilman juurtumista uuteen kotimaahan syntyy rinnakkaisyhteiskuntia, joissa ulkopuolisuuden tunne kasvaa. Maahanmuuton tuleekin olla vahvasti työ- ja opiskeluperäistä. Kielen ja kulttuurin oppiminen, koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa. Väestönkasvun on kaupungeissa vastattava kykyä ottaa vastaan. Muuten meillä on pian päiväkoteja ja kouluja, joissa suomea ei juurikaan puhuta kuin huonosti toisena kielenä. Kuten Vantaalla on jo osin käynyt. Olemme jo vaarallisen lähellä Ruotsin tietä. Jos kotoutuminen epäonnistuu, turhautuminen purkautuu väkivaltana, jengiytyminen yleistyy ja äärioikeisto hyötyy vastakkainasettelusta.

Itselleni kristilliset arvot ovat hyvä pohja elämälle ja ne vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa ja syvävirtauksissa. Olen kuitenkin hieman hämmentyneenä seurannut uskonnollisten kysymysten ympärille rakennettua repivää vastakkainasettelua. En halua, että uskonasiat tulevat politiikassa hallitsevaksi vaan nämä ovat enemmänkin henkilökohtaisia kysymyksiä. Ihmisillä on uskonvapaus. Maailmassa on sellaisiakin maita, joissa uskonto ja politiikka kietoutuvat voimallisesti toisiinsa ja ne eivät näyttäydy länsimaiseen demokratiaan verrattuna kovinkaan mielekkäiltä.

Ihmiset ovat erilaisia mutta tasavertaisia ja arvokkaita sellaisina kuin ovat.

Vastuu ja vapaus kulkevat ajattelussani käsi kädessä.

Suomessa on tehty kaukokatseisia ratkaisuja, kun energiajärjestelmäämme on asteittain siirretty kohti hajautettua ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvia ratkaisuja ja myös kaukolämmityksessä ollaan siirtymässä pois fossiilisen energian käytöstä. Keski-Euroopan maat ovat paljon suuremmissa ongelmissa ja riippuvuudessa muista maista kuin Suomi, jossa tuotetaan yhä enemmän uusiutuvaa energiaa. Pidänkin vanhakantaisena ajattelua, jossa ympäristö- ja luontoarvot olisivat vastakkain työllisyyden kanssa. Yritykset, jotka kehittävät ja ottavat rohkeasti käyttöön uusia puhtaita teknologioita, pärjäävät taloudellisesti ja kykenevät luomaan työpaikkoja. Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa, kun huomioimme ympäristö- ja luontoarvojen merkityksen.

Politiikassa asioita joutuu punnitsemaan monesta eri näkökulmasta, joista isänmaan etu on yksi aivan keskeinen ja painava peruste. En kuitenkaan pidä Yhdysvalloista kopioidusta MAGA-kulttuurista, jossa isänmaallisuutta käytetään leimakirveenä ja sille pyritään sanelemaan hyvin kapeat raamit.

Suomeen tarvitaan lisää taloukasvua ja osana sitä myös teollisia työpaikkoja. Pidän vanhakantaisena ajattelua, jossa ympäristö- ja luontoarvot olisivat vastakkain työllisyyden kanssa. Yritykset, jotka kehittävät ja ottavat rohkeasti käyttöön uusia puhtaita teknologioita, menestyvät myös taloudellisesti ja kykenevät näin luomaan työpaikkoja. Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa, jossa tiedostetaan ympäristö- ja luontoarvojen merkitys aiempaa paremmin. Uudet investoinnit kohdistuvat vihreän siirtymän teollisuuteen, joka nimenomaan ratkaisee ilmasto- ja ympäristöhuolia. Luvituksessa on tietysti huolehdittava, että sääntöjä ympäristön vaalimiseksi noudatetaan.

Suomi on demokratia, jossa perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Onneksi emme elä missään diktatuurissa. Yksikään niistä maista, jotka elävät vahvan yksinvaltaisen johtajan hallitsemina, eivät ainakaan minun mielestäni vedä vertoja Suomelle. Suomi on paras maa meille suomalaisille.

On myös turvallisuuskysymys, että Suomessa on asutusta eri puolilla maata. Ihmisillä kuitenkin on oikeus asua haluamallaan paikkakunnalla. Suomalaisia ei pidetä sen enempää Vantaalla kuin muuallakaan maassa asutettuna väkisin, vaan ihmiset itse haluavat asua siellä missä asuvat. Erityisesti peruspalveluiden pitää jatkossakin olla lähipalveluita vaikka digitaalisiakin kanavia pitää rohkeasti ottaa käyttöön rinnalla, mutta ei ainoana vaihtoehtona.

Asteittainen kaupungistuminen on tosiasia. Viime aikoina pääkaupunkiseudun väestökasvu on kuitenkin perustunut keskeisimmältä osaltaan nettomaahanmuuttoon, kun aiempina vuosikymmeninä pääkaupunkiseudun kasvu koostui vahvemmin Suomen sisäisestä muuttovoitosta.